Hyppää sisältöön

Näin aluevaaleissa tehtiin historiaa: enemmistö valituista on naisia, ja tutkijan mukaan yksi syy on se, että vaaleihin lähdettiin puhtaalta pöydältä

Tasa-arvotutkijan mukaan naisenemmistöiseen vaalitulokseen vaikutti se, että aluevaalit järjestettiin ensimmäistä kertaa. Tuore valtuutettu toivoo vaalituloksen olevan uusi normaali.

Länsi-Uudeltamaalta valittu Anita Westerholm uskoo, että päättäjien sukupuolijakaumaan kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Kuva: Christoffer Westerlund / Yle

Sunnuntaina päättyneiden aluevaalien tulos on ensimmäinen Suomen historiassa, joissa valtakunnallisissa eduskunta-, kunta- tai aluevaaleissa saadaan naisenemmistö. Maan kaikista valituista 53 prosenttia oli naisia. Europarlamentin vaaleissa naisenemmistö saatiin vuonna 2019.

Eniten naisia valittiin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella, missä 68,4 prosenttia valituista on naisia. Myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella sekä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella naisten osuus valituista on yli 60 prosenttia.

Länsi-Uudeltamaalta valittu Saara Hyrkkö (vihr.) toivoo, että naisenemmistöinen tulos ei olisi historiallinen poikkeus vaan tavanomainen tapahtuma siinä missä miesenemmistötkin.

– Nämä olivat päätettävänä olevien asioiden osalta myös mitä suuremmissa määrin tasa-arvovaalit, Hyrkkö sanoo.

Hänen mielestään poliittisilla puolueilla on nyt hyvä mahdollisuus varmistaa, että naisia nostetaan painaviin poliittisiin tehtäviin.

– Saadaan sitä kautta monipuolistettua sukupuolijakaumaa, mikä puolueiden keskuudessa on.

Hyrkön mukaan vaalitulokseen vaikutti se, että vaaleissa pohdittiin juuri sosiaali- ja terveysalaa. Ala on tunnettu naisvaltaisena alana.

– Vaaleissa oli isolta osin kyse naisten tekemästä työstä, koska iso osa sotealalla työskentelevistä on naisia. Lisäksi sotealan ammattilaisia tuli valituksi valtuustoihin eri puolilla Suomea aivan poikkeuksellisella tavalla, Hyrkkö sanoo.

Myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta valittu Anita Westerholm (r.) uskoo, että monet naiset samaistuivat aluevaaleissa pinnalla olleisiin aiheisiin.

Westerholm arvelee, että ihmiset tiedostavat nykyään paremmin sen, että naiset ovat usein aliedustettuina päätöksenteossa.

– Se on varmasti voinut vaikuttaa äänestyspäätökseen muiden tekijöiden lisäksi, Westerholm sanoo.

Tasa-arvotutkija: uudet vaalit vaikuttivat tulokseen

Aluevaalit järjestettiin Suomessa ensimmäistä kertaa. Helsingin yliopiston tasa-arvokysymyksiä tutkineen professori Anne Hollin mukaan tällä oli iso vaikutus vaalitulokseen.

Hollin mukaan istuvilla edustajilla on usein korkeampi todennäköisyys menestyä vaaleissa kuin uusilla tulokkailla. Monissa päättävissä elimissä enemmistö on miehiä, joten sukupuolijakauma muuttuu hitaammin.

– Näissä vaaleissa lähdettiin puhtaalta pöydältä, Holli sanoo.

Myös Holli muistuttaa, että vaalien painottuminen sosiaali- ja terveysalan teemoihin vaikutti vaalituloksen sukupuolijakaumaan.

Kansalaisten asennemittaustutkimuksissa näkyy Hollin mukaan se käsitys, että naiset olisivat parempia tiettyjen politiikan lohkojen hoitamisessa, kuten sotepuolella.

– Politiikan lohkoista sotepuoli on ollut naisvoittoinen, koska stereotyyppisen ajattelun mukaan naisten on koettu hoitavan soteasiat miehiä paremmin.

Korjaus 24.1. 2022. klo 21.30. Muokattu juttua niin, että siinä kerrotaan naisenemmistön syntyneen ensi kertaa europarlamentin vaaleissa vuonna 2019.

Lue myös: