Hyppää sisältöön

Analyysi: Aluevaltuustoihin valittiin tasaisen vahvoja suorittajia – huhut identiteettipolitiikan kuolemasta ovat silti vahvasti liioiteltuja

Perinteisten puolueiden pärjääminen aluevaaleissa on kirvoittanut analyyseja yleispolitiikan kunnianpalautuksesta. Monilla alueilla painoi kuitenkin puhtaasti huoli oman alueen palveluista, kirjoittaa politiikan toimittaja Anniina Luotonen.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko kuuli vaalitulokset puoluetoimistolla. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Puolueiden tunnot aluevaalien jälkeisenä päivänä ovat vaihdelleet valtavasta onnesta suruun.

Kokoomuksen, SDP:n ja keskustan hyvän menestyksen voi tulkita luottamuslauseeksi vahvoille yleispuolueille, joista löytyi osaajia haastavaan tehtävään hyvinvointialueiden ensimmäisiksi valtuutetuiksi. Kokoomus keräsi valtakunnallisesta äänipotista 21,6 prosenttia, SDP 19,3 ja keskusta 19,2 prosenttia.

Toinen puoli analyysista on vähemmän mairitteleva perussuomalaisille ja vihreille. Arvostelijoiden mielestä identiteettipolitiikkaan keskittyneet puolueet menestyivät huonosti, koska niiltä puuttui kyky hahmottaa kokonaisuutta.

Puolueet ovat keskittyneet viime vuosina yksittäisiin asioihin: vihreät ilmastonmuutokseen ja perussuomalaiset maahanmuuttoon, eikä niitä pidetty näissä vaaleissa parhaimpina asiantuntijoina. Perussuomalaisten kannatus jäi 11,1 prosenttiin ja vihreiden 7,4 prosenttiin.

Viime vuosina kotimaan politiikkaakin on tulkittu identiteettipolitiikan linssien läpi. Pelkistetysti identiteettipolitiikassa on kyse siitä, että puolue ryhmittyy tiettyä yksittäistä uhkakuvaa tai epäkohtaa vastaan ja keskittyy siihen, koska se on varma tapa saada huomiota.

Pitkän linjan puolueet näkisivät aluevaalien tuloksen mielellään tätä taustaa vasten ja toivoisivat aluevaalien tuloksen kielivän identiteettipolitiikan painumisesta taka-alalle.

Vihreitä ja perussuomalaisia yhden asian liikkeen leima ei sen sijaan miellytä.

Pärjätäkseen valtakunnallisissa vaaleissa molemmat puolueet pyristelevät eroon rajatuista rooleista. Vihreissä myös oudoksutaan ajatusta siitä, että pyrkimys esimerkiksi jonkin syrjityn ihmisryhmän tai ihmisoikeuksien vahvistamiseen nähtäisiinkin kielteisenä rajallisuutena.

Sairaalan puolustaja keräsi alueellisen huomion

Vastakkainasettelun sijasta sunnuntain aluevaaleissa haettiin tasaisen vahvoja suorittajia, aluevaltuutettuja, jotka pystyvät pyöräyttämään hyvinvointialueiden toiminnan käyntiin ensi vuoden alusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset keräsivätkin monin paikoin tuhteja äänisaaliita.

Tuloslistan kärjessä olevat puolueet ovat samoja, jotka ovat näkyvimmin sorvanneet sote-uudistusta yli 15 vuoden ajan. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuuta on yritetty saada kuntia laajemmille alueille Vanhasen ensimmäisestä hallituksesta saakka.

Monella alueella äänestämässä käytiin niskassa huoli oman terveysaseman tai sairaalan palveluista ilman syväanalyysia puolueiden valtakunnanpolitiikasta.

Näin oli esimerkiksi Savonlinnan seudulla, jossa on pitkään seurattu jännitysnäytelmää siitä, säilyttääkö kaupunki sairaalansa, sillä Etelä-Savon hyvinvointialueella sairaala löytyy myös Mikkelistä.

Savonlinnalainen lääkäri Panu Peitsaro ponnisti alueensa äänikuninkaaksi Liike Nytin listoilta selvällä ylivoimalla verrattuna toiseksi eniten ääniä saaneeseen kokoomuksen kärkinimeen Antti Häkkäseen.

Pohjanmaan hyvinvointialueella kamppailu Vaasan keskussairaalan laajasta päivystysvastuusta oli tuomassa äänivyöryä puolestaan RKP:lle. Puolue vaati kirjausta Vaasan keskussairaalasta jo vuoden 2019 hallitusohjelmaneuvotteluissa.

Pohjanmaan rannikolle sijoittuvan hyvinvointialueen valtuustossa istuu 59 valtuutettua, joista jopa yli puolet eli 33 tulee RKP:sta. Toiseksi suurimpaan valtuustoryhmään verrattuna ero on iso, sillä SDP:läisiä valtuutettuja on vain 8.

Vaalianalyyseissa aluevaalit saatetaan leimata irrallisiksi välivaaleiksi, mutta äänestäjän muisti näyttää ulottuvan edellisiin ja seuraaviinkin vaaleihin. Ensi vuoden huhtikuussa pidettävissä eduskuntavaaleissa palataan kysymyksiin hyvinvointialueiden rahoituksesta – eli sairaaloista ja palveluista.

Lue myös: