Hyppää sisältöön

Suomalaiset äänestivät aluevaltuustoihin satoja lääkäreitä ja hoitajia – somesta tuttu lääkäri Jenni Puoliväli-Oksala, 31, on mielissään: "He tekevät kentällä sitä työtä"

Yle kävi läpi tuoreiden aluevaltuutettujen tittelit ja kävi ilmi, että valittujen joukkoon mahtuu jopa yli 400 sote-alan ammattilaista.

Lääkäri Jenni Puoliväli-Oksala poseeraa kameralle.
Anestesiologiaan ja tehohoitoon erikoistuva lääkäri Jenni Puoliväli-Oksala on kertonut sosiaalisessa mediassa koronapandemian aiheuttamasta kärsimyksestä sairaalassa. Video: Pasi Takkunen

Tuoreista aluevaltuutetuista arviolta kolmanneksella on jonkinlainen sosiaali-, terveys- tai pelastusalan tausta. Ylen toimitus kävi läpi valittujen ilmoittamat ammattinimikkeet. Tiedot on poimittu Ylen Tulospalvelusta (siirryt toiseen palveluun).

Eniten sote-alan ammattilaisten joukossa näyttäisi olevan hoitajia. Ammattinimikkeiden joukossa esimerkiksi lähihoitaja, terveydenhoitaja, kätilö tai sairaanhoitaja mainitaan yli 230 kertaa.

Toiseksi suurin ryhmä ovat lääkärit. Lääkärin koulutuksen tai lääkärin ammatin mainitsee noin 140 aluevaltuutettua.

Määrä on iso, kun sen suhteuttaa siihen, että aluevaltuustoihin valittiin näissä vaaleissa 1379 valtuutettua.

Kaikki eivät harjoita ammattiaan aktiivisesti, osa valituista ilmoittaa olevansa myös eläkkeellä. Luvut ovat likiarvoja, sillä ehdokkaat ovat itse voineet ilmoittaa ammattinsa, eikä esimerkiksi palveluesimies-titteli kerro välttämättä, millä alalla henkilö työskentelee.

"Tämä vaikuttaa tosi paljon tulevaan työhöni"

Korona-aika on tehnyt monet sote-ammattilaiset tutuiksi suurelle yleisölle. Yksi heistä on Seinäjoen keskussairaalassa 31-vuotias lääkäri Jenni Puoliväli-Oksala (kesk.), joka erikoistuu anestesiologiaan ja tehohoitoon.

Hän on jakanut esimerkiksi Instagramissa ja Facebookissa ajatuksiaan nuorten koronapotilaiden hoitamisesta. Instagramissa hänellä on yli 25 000 seuraajaa.

Puoliväli arvelee, että koronapandemia teki terveydenhuollon vanhat ongelmat näkyväksi.

– Mikä minua itseäni motivoi, niin se, että tämä vaikuttaa tosi paljon tulevaan työhöni, mutta toki kansalaisten palveluihin.

Puoliväli-Oksala sai vaaleissa 1 153 ääntä, seitsemänneksi eniten Etelä-Pohjanmaalla.

Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla sote-ammattilaisia valittiin aluevaltuustoihin yli kolmannes.

Keski-Suomen ääniharava on kirurgi

Keski-Suomen hyvinvointialueen ääniharava löytyy Muuramesta. Hän on kokoomuksen Ville Väyrynen.

Väyrynen sai yhteensä 2960 ääntä, kaula toiseksi eniten ääniä saaneeseen SDP:n Mervi Hovikoskeen (sd.) on selvä. Hovikoski sai 1813 ääntä.

Gastrokirurgi Ville Väyrynen, Keski-Suomen keskussairaala.
Keski-Suomen ääniharavan kirurgi Ville Väyrysen (kok.) mielestä on hyvä, että aluevaltuustoon on valittu useampia sote-ammattilaisia. Mahdolliset jääviysongelmat joudutaan hänen mukaansa käymään läpi siinä vaiheessa, kun esimerkiksi jaetaan aluevaltuuston puheenjohtajuuksia. Video: toimittajana Sanna Savela, editointi Petri Aaltonen

Väyrynen oli ääniharava jo ennakkoäänissä.

– Olen yllättynyt, en olisi osannut odottaa tällaista äänimäärää ennakkoon, enkä sitä, että olisi ykkösenä. Nämä olivat tietenkin hankalat vaalit arvioida, kun koko vaalit ovat uudet, Väyrynen sanoo.

Väyrynen on ammatiltaan lääkäri. Jonkin verran aluevaalien yhteydessä on pohdittu sitä, onko sote-ammatilaisuudesta valtuutetulle etua vai haittaa.

– En näkisi, että siitä haittaa on, mutta kyllä siellä on hyvä olla päättäjäkokemusta, vähintään kuntapolitiikasta. Ja siltä tämä näyttäisi, että sellaista väkeä olisi menossa läpi.

Myös toiseksi jäänyt Mervi Hovikoski on soteammattilainen. Hän on ammatiltaan sairaanhoitaja.

Kokonaan oma lukunsa on savonlinnalainen lääkäri Panu Peitsaro, jonka komea äänisaalis peittoaa monen puoluejohtajan. Liike Nytin sitoutumaton edustaja keräsi 3 390 ääntä. Taakse jäivät muun muassa Petteri Orpo ja Riikka Purra.

"Ehkä olen hoitanut potilaani hyvin"

Myös moni Kymenlaakson aluevaltuuston jäsenistä on sote-alan ammattilainen. Esimerkiksi Liike Nytin ääniharava, kuntavaaleissakin perussuomalaisten riveissä loistanut Haminassa asuva Ari Rinne on osastonylilääkäri.

Hän uskoo saaneensa ääniä muun muassa sen vuoksi, että hänet tunnetaan hyvänä lääkärinä.

– Ehkä olen hoitanut potilaani hyvin. En maksanut yhtäkään vaalimainosta, mainostin itseäni vain sosiaalisessa mediassa.

Myös äänikuningatar Paula Werning on sairaanhoitaja. Yksi illan yllättäjistä oli SDP:n Inka Häkkinen, joka työskentelee sairaanhoitajana Kymenlaakson keskussairaalan päivystyksessä. Häkkinen lähti ehdolle ensikertalaisena.

– Minua on aina kiinnostanut vaikuttaminen ja politiikka. Nyt kyseessä on sellainen osa-alue, josta minulla on vahva kokonaiskäsitys, näkemystä ja ammattiosaamista. Uskallan turvallisin mielin sanoa tietäväni näistä asioista jotain.

Lähes puolella valituista sote-tausta Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa

Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa lähes puolella valituista on sote-alan tausta.

Toiseksi eniten ääniä Pohjois-Karjalassa haali keskustalainen lääkäri Hilkka Tirkkonen Outokummusta. Tirkkonen kuvailee olevansa hämmentynyt saamastaan luottamuksesta. Hänellä on takanaan lähes neljänkymmenen vuoden ura terveyskeskuslääkärinä.

– Uskon, että tässä on puolueen sijaan äänestetty henkilöä ja asiantuntijuutta, Tirkkonen pohtii.

Hilkka Tirkkonen toivoo, että Siun sotessa ilmenneisiin epäkohtiin saataisiin aluevaltuustossa muutosta. Hänen mielestään keskeinen keino työntekijäpulan vähentämiseen on ammattilaisten kehitystoiveiden kuunteleminen.

Kainuun aluevaltuustoon valittiin sote-alalta kolmannes uusista valtuutetuista. Listalla on muun muassa yhdeksän sairaanhoitajaa, neljä ensihoitajaa, kolme lääkäriä, kätilö ja terveydenhoitaja.

Yksi Kainuun aluevaltuustoon valituista oli 316 äänellä paikkansa varmistanut SDP:n ääniharava, sairaanhoitaja ja Tehyn pääluottamusmies Marjo Kangasharju.

Kangasharju on tyytyväinen sote-alan valtuutettujen isoon määrään.

– Olen ylpeä tuloksesta. Luotin siihen, että äänestäjät tiesivät mistä on kyse, Kangasharju viittaa aluevaalien tarkoitukseen

Marjo Kangasharju kertoo, että laaja kattaus sote-alan ammattilaisia antaa päätöksentekoon voitettavaa ja asiantuntijuutta. Kuva: Mimmi Nietula / Yle Kuva: Mimmi Nietula / Yle

Pelastusalan ammattilaisia läpi kourallinen

Terveydenhoitoalaan verrattuna sosiaali- ja pelastusalan ammattilaisia pääsi aluevaltuustoihin vähän. Pelastusalan ammattilaisia on kymmenkunta.

Esimerkiksi Varsinais-Suomessa pelastusalan ammattilaisia ei mennyt läpi lainkaan, ja sosiaalialan ammattilaisiakin vain kolme, vaikka sote-ammattilaisia oli valituista 40 prosenttia.

Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä yli kolmanneksella valituista on sote-tausta, ja iso joukko heistä on sairaanhoitajia ja lääkäreitä. Kanta-Hämeen ääniharava on lastensuojeluyksiköiden johdossa työekentelevä forssalainen Kaisa Lepola.

Päijät-Hämeen aluevaltuuston äänikuningas, keskussairaalan entinen johtaja ja urologian erikoislääkäri, lahtelainen Martti Talja yllättyi saamastaan suuresta äänimäärästä.

Urologian erikoislääkäri, kirurgi ja keskussairaalan entinen johtaja Martti Talja oli Päijät-Hämeen hyvinvointialuevaalin äänikuningas. Kuva: Janne Nykänen / Yle

Talja uskoi, että äänikuninkaan tittelin takana on hänen pitkäaikainen kokemuksensa terveydenhuollon hallinnossa ja sairaanhoitopiirissä sekä sosiaali ja terveysyhtymässä.

Lue seuraavaksi:

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun tiistaihin 25.1. kello 23:een saakka.