Hyppää sisältöön

Tutkijat laskisivat äänestysikärajaa 16 vuoteen: "Kouluympäristö saattaisi motivoida äänestämään, tulisi sosiaalista painetta"

Vaalien yhdistämiseen äänestysinnokkuuden nostamiseksi tutkijat suhtautuvat epäilevämmin.

Mitä tehdä heikolle äänestysprosentille?
Mitä tehdä heikolle äänestysprosentille?

Matala äänestysaktiivisuus on noussut puheenaiheeksi, kun Suomen historian ensimmäisissä aluevaaleissa äänesti vain 47,5 prosenttia äänioikeutetuista.

Ylen aamussa tiistaina vierailleiden Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijoiden mielestä äänestysikärajaa pitäisi laskea 16 vuoteen äänestysaktiivisuuden nostamiseksi.

Theodora Helimäen mukaan 16-vuotiaan elinympäristö olisi otollinen äänestysikärajan laskulle.

– Kouluympäristö saattaisi motivoida nuoria äänestämään, tulisi sosiaalista painetta. Jos ihminen sosiaalisoidaan äänestämiseen jo nuoremmalla iällä, silloin äänestämisestä kertyy kokemustakin paremmin, Helimäki sanoi.

Veikko Isotalo huomautti, että äänestysinnokkuus alkaa laskea nopeasti täysi-ikäisillä nuorilla.

– Olemme huomanneet, että äänestysaktiivisuus laskee 19–21-vuotiailla. 18-vuotiailla on aika korkea äänestysinnostus, mutta sitten tapahtuu elämänmuutoksia. Muutetaan pois kotoa, vakiintuneet kaveripiirit voivat elää. Ei ole enää stabiilia ympäristöä, jossa voisi keskittyä vaaleihin, Isotalo sanoi.

Isotalon mukaan äänestysikärajan laskemisesta on hyviä kokemuksia muualta Euroopasta. Esimerkiksi Virossa kuntavaaleissa äänestysikäraja on 16 vuotta ja Itävallassa kaikkien vaalien äänestysikäraja on 16 vuotta.

– Kokemus näistä maista on ollut, että nuoret kiinnittyvät enemmän politiikkaan, he äänestävät enemmän ja ovat tyytyväisempiä demokratiaan.

Isotalo pitää harmillisena sitä, että Suomessa ei ole tarpeeksi poliittista halukkuutta äänestysikärajan laskemiseen.

Isotalo muistutti, että esimerkiksi pääministeri Sanna Marin (sd.) tyrmäsi viime vuonna Ylen kuntavaalikonevastauksessaan (siirryt toiseen palveluun) äänestysikärajan laskun.

Vaalien yhdistäminen toisi ongelmia: Ihmisillä voisi mennä sekaisin, että mistä äänestetään

Vaalien yhdistämiseen äänestysinnokkuuden nostamiseksi tutkijat suhtautuvat epäilevämmin.

– Jos vaaleja kasataan samalle kertaa, tieto niistä alkaa olla vaikeasti saavutettavaa. Ihmiset saattavat mennä vähän sekaisin, että mistä äänestetään ja mikä taho päättää mistäkin, Helimäki arvioi.

Isotalon mukaan vaalien yhdistäminen voisi haitata myös puolueiden ohjelmatyötä ja toisi ongelmia medialle.

– Jos Suomessa olisi vaikkapa kolme vaalia samaan aikaan, mille tasolle kunkin vaalin huomio mediassa menisi? Tässä tulisi käytännön ongelmia.

Lue myös: