Hyppää sisältöön

Ukrainan kriisi vaikuttaa jo Venäjän kauppaan – ruplan syöksy ja kovat pakotepuheet huolestuttavat suomalaisyrityksiä

Sodanuhka huolettaa yrityksiä jo laajasti. Kun ruplan kurssi heikkenee, Suomessa valmistetut tuotteet ovat venäläisille entistä kalliimpia.

Rupla on heikentynyt nopeasti suhteessa euroon. Keskiviikkona yhdellä ruplalla sai 1,12 senttiä, eli eurolla sai noin 89 ruplaa. Kuva: Kirill Kukhmar / AOP, grafiikka: Samuli Huttunen / Yle

Hanavalmistaja Oras on törmännyt viime viikkoina samaan kuin moni muukin suomalaisyritys.

Ruplan kurssi eli samalla venäläisten ostovoima heikkenee silmissä.

– Viime vuonna kurssi kehittyi suotuisasti. Nyt ollaan menossa tasan tarkkaan toiseen suuntaan, Oraksen Venäjän-myynnistä vastaava johtaja Timo Mikkonen sanoo.

Oras on jo reagoinut kurssin laskuun. Se keskittyy ostovoimaisiin asiakkaisiin Moskovassa, Pietarissa ja Luoteis-Venäjällä. Myyntiä Uralin takaisille alueille on vähennetty.

Todennäköisin Oras-tuote, johon Venäjällä törmää, on kosketusvapaa automaattihana. Sen suosio on korona-aikana kasvanut. Kuva: Rami Koivula / Yle

"Sotatekniset toimet" käynnistivät ruplarallin

Akuutti syy on Ukrainan kriisi.

EU ja Yhdysvallat uhkaavat Venäjää uusilla talouspakotteilla, mikäli se hyökkää Ukrainaan. Mutta jo pelkkä uhka on saanut markkinat reagoimaan.

Ruplan kurssi kääntyi pudotukseen, kun Venäjän varaulkoministeri Sergei Rjabkov väläytti (siirryt toiseen palveluun) tammikuun 10. päivänä "sotilasteknisiä toimia" Ukrainassa. Sitä ennen Venäjän markkinat eivät aidosti uskoneet sodanuhkaan.

Ruplan kurssi on suomalaisyrityksille tärkein yksittäinen Venäjän-kauppaan vaikuttava tekijä, sanoo isoja suomalaisia idänviejiä edustavan East Officen vanhempi analyytikko Sinikka Parviainen.

– Isolle osalle meidän edustamistamme yrityksistä vahva rupla on parempi kuin heikko. Kun kurssi on heikentynyt nopeasti lähelle 90:tä, se aiheuttaa monille jo tuhoa, hän sanoo.

Tuhon laajuus riippuu siitä, maksaako yritys omat kustannuksensa ruplissa vai länsivaluutoissa. Ensimmäisinä iskuja ottavat vastaan Oraksen kaltaiset yritykset, joilla ei ole tuotantoa Venäjällä: niiden euroalueella tuottamat tuotteet ovat nyt kalliimpia ruplilla maksaville venäläisille.

– Mitä enemmän kurssi heikkenee, sitä enemmän meidän on tehtävä lisätöitä saadaksemme asiakkaita, Oraksen Mikkonen sanoo.

Pieni helpotus suomalaisille on, että rupla heikkenee myös suhteessa dollariin. Dollareissa kaupiteltavat kiinalaistuotteet eivät ole saaneet kilpailuetua, vaan niidenkin vienti takkuaa.

Sodanuhka ja pakotteet pelottavat yrityksiä

Sodanuhka ja mahdolliset pakotteet huolestuttavat nyt suuresti yrityksiä Suomessa ja Euroopassa.

Tämä oli keskeinen viesti myös teollisuutta ja työnantajia edustavan Business Europen verkkopalaverissa tiistaina.

– Kaikki toivovat, että tämä voidaan diplomaattisin keinoin ratkaista. Mutta pelko ja uhka on, että pakotetoimet osuvat eurooppalaiseen ja suomalaiseenkin elinkeinoelämään edelliskertaa kovemmin, sanoo Business Europen Venäjä-ryhmän puheenjohtaja Petri Vuorio Elinkeinoelämän keskusliitosta.

– Venäjän finanssisektoriin kohdistuvat merkittävät pakotteet johtaisivat ruplan heikkenemiseen. Myös venäläisten asiakkaiden rahoitus- ja maksuliikenteen hoitaminen voivat vaikeutua.

Myös Suomalais-Venäläinen kauppakamari on käsitellyt tällä viikolla pakoteuhkaa jäsenyritystensä kanssa. Kauppakamarin verkostossa on 650 yritystä.

Monella on kirkkaassa muistissa seitsemän vuoden takainen aika. EU:n neuvosto otti elokuussa 2014 käyttöön useita Venäjää koskevia (siirryt toiseen palveluun)rajoittavia toimenpiteitä. Silloinkin taustalla oli Ukrainan kriisi.

"Putin-juustoja" eli Oltermanni-juustoa venäjänkielisillä etiketeillä myytiin Suomessa edullisesti vuonna 2014 alkaneiden vastapakotteiden takia. Kuva: Markku Ojala / EPA

Pakotteet aiheuttivat haittaa myös eurooppalaisille yrityksille, mutta rankempi isku olivat Venäjän vastapakotteet. Esimerkiksi Valion mittava maitotuotteiden vienti Venäjälle pysähtyi täysin. Moni muistaa ajan "Putin-juustoista".

– Se oli meille ja maitotilayrittäjille iso isku. Venäjälle oli mennyt 400 miljoonaa litraa maitoa erilaisina tuotteina vuodessa ja se tuotanto piti kääntää muille markkinoille, sanoo Valion Suomen, Ruotsin, Venäjän ja Baltian johtaja Elli Siltala.

– Sieltä olemme pikkuhiljaa kirineet ylöspäin, mutta emme ole vieläkään liikevaihdossa mitaten samalla tasolla kuin ennen pakotteita.

Pakotteista harmia molemmille osapuolille

Talouspakotteet osuvat aina kipeästi myös ne määrääviin maihin.

Mahdollisena pakotteena on mainittu muun muassa Venäjän erottaminen kansainvälisen maksuliikenteen SWIFT-järjestelmästä. Tätä vaatii (siirryt toiseen palveluun) muun muassa Euroopan parlamentti.

SWIFT-toimi olisi iso kolaus myös suomalaisille vientiyrityksille.

– Se tekisi Venäjällä toimimisen ongelmalliseksi, vaikka vaihtoehtoja onkin kaiketi kehitelty, sanoo Oraksen Mikkonen.

Enempää Mikkonen ei halua pakoteuhkaa kommentoida. Aihe on vientiyrityksille ajankohtainen ja herkkä, vieläpä keskellä tuloskautta.

– Sitä tehdään jo, että yritykset analysoivat omia jakeluketjujaan eri skenaarioissa. Esimerkiksi jos jokin tehdas Venäjällä tarvitsee länsimaisia komponentteja, miten niiden saanti pyritään turvaamaan, East Officen Parviainen sanoo.

Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock (oik.) on jarruttanut nopeimpia toiveita erottaa Venäjä SWIFT-järjestelmästä. Kuva: Kay Nietfeld / EPA

EU aikoo päättää pakotteista yhteistyössä Yhdysvaltain ja Naton kanssa. Tiedot mahdollisista pakotteista on pidetty visusti salassa (siirryt toiseen palveluun). Venäjä halutaan pitää epätietoisena siitä, mitä on tulossa.

– Uskon, että pakotteiden vaikutukset myös EU:n ja Yhdysvaltojen talouteen pyritään huomioimaan mahdollisimman hyvin, sanoo kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa ja jatkaa:

– Uskon, että kortteja pidetään hihassa mahdollisimman pitkään. Mutta ne pitää myös uskaltaa pelata, jos tilanne niin vaatii.

Myös vastapakotteet huolena

Myös EK:n ja Business Europen Vuorio toivoo, että pakotteet olisi laadittu tarkan vaikutusarvion pohjalta.

– Niiden pitää olla erittäin huolella valmisteltuja, tarkkaan kohdistettuja, mahdollisimman selkeitä ja kohtuullisella siirtymäajalla toimeenpantavia. Lisäksi ne pitää koordinoida hyvin Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian kanssa.

– Suomi vie Venäjälle paljon koneita ja laitteita. Voisi käydä niin, että Venäjä päätyisi tilaamaan kielletyt laitteet jatkossa Kiinasta.

Venäjän vastatoimet voivat olla melkein mitä tahansa. Venäjällä on Vuorion mukaan taloudellista liikkumavaraa asettaa vastapakotteita itselleenkin tärkeille sektoreille.

– Jos Venäjä rajoittaa vaikkapa kaasun vientiä, sillä on vaikutusta energian hintaan ja sitä kautta yrityksiin. Venäjä on myös monien kemikaalien tärkeä toimittaja.

Viimeksi kovia iskuja ottanut Valio ei ole tällä kertaa pakotekeskustelusta kovin huolissaan.

– Toki olemme tilannetta pohtineet. Mutta emme usko, että sieltä tulisi mitään sellaista, mikä nyt muuttaisi tilanteemme. Tilanne oli ihan eri 2014, koska silloin veimme kaikki tuotteet ja nyt meillä on tuotantoa Venäjällä. Olemme aika rauhallisin mielin, Siltala sanoo.

Voit keskustella aiheesta 28.1. klo 23 saakka.

Lue lisää: