Hyppää sisältöön

Pörssipaniikki rauhoittui, mutta viime päivien syöksy söi pörssistä yli kuusi prosenttia – neljä ilmiötä selittää, miksi kurssit sukelsivat

Yhdysvaltain pörsseissä viime viikolla käynnistynyt osakekurssien syöksy painoi pörssit syvästi miinukselle ympäri Eurooppaa. Osakemarkkinat ovat nyt käänteen alussa.

Kuva: Marja Väänänen / Yle, grafiikka: Samuli Huttunen / Yle

Helsingin pörssissä nähtiin maanantaina suurin päivänsisäinen kurssien syöksy koronakevään 2020 romahduksen jälkeen.

Pörssi kävi maanantaina yli viiden prosentin miinuksella ja sulkeutui lopulta 4,6 prosentin laskussa. Raju laskusuunta alkoi jo perjantaina, jolloin pudotusta tuli 3,1 prosenttia.

Tänään tiistaina paniikki rauhoittui Helsingissä ja pörssi sulkeutui noin puolentoista prosentin nousussa.

Yhteensä perjantain ja maanantain kurssisyöksy oli kuitenkin niin mittava, että pörssin yleisindeksi on yhä yli kuusi prosenttia miinuksella verrattuna torstaihin.

Jyrkät laskupäivät kuuluvat pörssiin, mutta miksi kurssit sukelsivat tällä kertaa?

1. Yhdysvaltain jätti-inflaatio pakottaa korkojen nostamiseen

Osakekurssien voimakas lasku käynnistyi, kun Yhdysvaltain keskuspankki Fed viesti viime viikolla rahapolitiikan odotettua nopeammasta kiristämisestä. Perjantaina laskusuunta levisi Aasian ja Euroopan pörsseihin.

Kuluvalle vuodelle Fed ennakoi neljää ohjauskoron nostoa. Aiemmin odotuksena oli vain kaksi koronnostoa.

Rahapolitiikan kiristämiselle on Yhdysvalloissa pakottava tarve. Inflaatio eli kuluttajahintojen nousu on kohonnut korkeimpiin lukemiin sitten 1980-luvun, eikä hintojen nousu ole jäämässä lyhytaikaiseksi, kuten pitkään arvioitiin.

Korkojen nousu laskee osakkeiden hintoja ainakin kahdesta syystä, toteaa Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto.

Ensinnäkin korkojen nousu niin sanotusti syö osakkeiden tulevia tuottoja.

Osakkeiden arvoa määritetään yleensä mallilla, jossa selvitetään yrityksen tulevan liikevaihdon arvoa nykyrahassa. Kun korko nousee, tulevien voittojen arvo nykyrahassa vähenee.

Erityisen voimakkaasti korkojen nousu on osunut kasvuyhtiöihin eli firmoihin, joiden korkea osakekurssi perustuu ennen kaikkea odotukseen tulevaisuuden suurista tuotoista.

Toiseksi korkojen nousu laskee osakkeiden hintoja, koska korkosijoituksista tulee osakkeille kilpailevia sijoituskohteita. Korkosijoitukset, eli valtioiden ja yritysten joukkolainat, ovat osakkeiden ohella merkittävin sijoituskohde.

– Osakkeiden houkuttelevuuteen siis vaikuttaa, minkälaisia muita vaihtoehtoja on tarjolla, Kivipelto sanoo.

Toistaiseksi korkotaso – eli korkosijoitusten tuotto – on vielä matala suhteessa osaketuottoihin, mutta käänne on alkanut, ja jokainen koronnosto tekee joukkolainoista entistä huokuttelevampia sijoituskohteita. Osakkeista tulee samalla vähemmän houkuttelevia.

2. Venäjän uhkaa hyökkäyksellä Ukrainaan

Hyökkäyksellä uhitteleva Venäjä on keskittänyt kymmeniä tuhansia sotilaita Ukrainan-vastaiselle rajalleen.

Se tuo epävarmuutta markkinoille ja antaa vauhtia kurssisukelluksille.

– Yhdysvaltain rahapolitiikka on kurssilaskujen tärkein selittäjä, mutta kyllä Ukrainan tilanne lisää hermoilua markkinoilla, Kivipelto sanoo.

Osakemarkkinoilla eivät näy niinkään kriisien inhimilliset uhkakuvat, vaan kurssiliikkeet pyörivät dollarien, eurojen ja kustannusten ympärillä.

Talouteen konfliktin eskaloituminen merkitsisi esimerkiksi energian hintojen nousua ja eurooppalaisten kotitalouksien lämmityskulujen kohoamista. Länsi taas asettaisi Venäjälle todennäköisesti lisää pakotteita, mikä leikkaisi esimerkiksi Venäjän-kauppaa harjoittavien yhtiöiden tuloksia.

Kivipelto kuitenkin toteaa, että aiemmin vastaavissa tilanteissa uhkien toteutuminen on vaikuttanut osakemarkkinoihin lopulta yllättävän vähän.

– Kun Venäjä aloitti Krimin miehityksen 2014, pörssit laskivat länsimaissa vain muutamia prosentteja.

Krimin valtauksen seurauksena Venäjälle asetetut talouspakotteet ovat yhä valtaosin voimassa. Uusia mahdollisia talouspakotteita on siksi työkalupakissa vähemmän.

Aidosti järeään toimeen eli Venäjän sulkemiseen pankkijärjestelmän ulkopuolelle markkinat eivät näytä juuri uskovan.

Venäjän osakemarkkinoilla konflikti on syössyt kurssit syvästi miinukselle. Moskovan pörssi on pudonnut Ukrainan tilanteen vuoksi alkuvuonna jo yli 18 prosenttia.

3. Käynnistyvä tuloskausi on täynnä kysymysmerkkejä

Yksi pörssin lainalaisuuksista on se, että markkinat inhoavat epävarmuutta. Toisinaan pörssi voi reagoida negatiivisiinkin käänteisiin kurssinousuilla, koska samalla epävarmuudet hälvenevät.

Vähitellen käynnistyviin yritysten tuloskausiin liittyy nyt keskivertoa enemmän epävarmuutta.

Yritykset raportoivat tuloskaudella viime vuoden viimeisen neljänneksen tuloksensa, mutta suurin kiinnostus kohdistuu yritysten kommentteihin kuluvan vuoden odotuksista.

– Tuloskauteen liittyy paljon kysymysmerkkejä esimerkiksi kompenenttien saatavuusongelmista, kustannusinflaatiosta ja koronatilanteen kehittymisestä, Dansken senioristrategi Kaisa Kivipelto listaa.

Kivipelto toteaa, että markkinareaktiot tähän mennessä kerrottuihin amerikkalaisyhtiöiden tuloksiin ovat olleet hyvin vaihtelevia.

– Jos on kommentoitu, että kustannukset nousevat esimerkiksi palkkainflaation vuoksi, osakekurssi on kärsinyt merkittävästi. Jos näitä ongelmia ei ole ollut, kurssi on lähtenyt nousuun.

Epävarmuus jatkuu luultavasti läpi tuloskauden. Osakemarkkinoilla haetaan tällöin tuntumaa siihen, mille tasolle osakekurssit lopulta sopeutuvat kiristyvän rahapolitiikan oloissa.

4. Pudotus on jyrkkä, koska taustalla on poikkeusten aikakausi

Psykologia ja tunnelma markkinoilla ovat aina olennainen osa pörssikurssien kehitystä. Viime päivien kurssilaskuissa on näkynyt paniikin merkkejä, mikä voimistaa helposti kurssien syöksymistä.

– Markkinoilla on tapana liioitella sekä ylös- että alaspäin, Dansken Kivipelto toteaa.

Nyt osakemarkkinoilla on käynnissä merkittävä tunnelman muutos.

Takana on yli kuuden vuoden nollakorkojen aika, jolloin vaihtoehtojen puute on ajanut valtaosan sijoitusrahasta osakkeisiin. Nollakorkojen aikana osakkeille on riittänyt ostajia, vaikka niiden hinnat ovat kohonneet paikoin hyvin kalliiksi.

– Nyt ollaan palaamassa tavallisempaan markkinaan eli jatkossa osakkeilta ei enää hyväksytä mitä tahansa hintaa.

Nollakorkojen lisäksi nousevista kursseista on pidetty huolta mittavalla keskuspankkien ja valtioiden elvytyksellä. Sijoittajille se on tuonut turvallisuudentunteen, kun markkinoille on virranut lisää rahaa ja kurssikäyrät ovat osoittaneet jatkuvasti ylöspäin.

Koronakevään 2020 pörssiromahduksen jälkeen osakekurssien nousu on ollut erityisen vauhdikasta ja pörssiin on virrannut uusia sijoittajia.

Onko ilmoilla ollut euforian merkkejä?

Ei koko markkinalla, mutta tietyissä osakkeissä kyllä, arvioi Kivipelto.

– Tietyt sijoituskohteet ovat näyttäytyeet melko hurjina. On oltu valmiita spekuloimaan ilman kassavirtaa ja ottamaan riskiä ilman vankkaa pohjaa.

Innostunut tunnelma on näkynyt erityisesti kasvuyhtiöiden kurssinousuina. Viime päivien kurssilaskuissa ne ovat vastaavasti olleet suurimpia kurssipudokkaita.

Lue lisää: