Hyppää sisältöön

Liisa, 18, ei saanut huostassa ollessaan pitää puhelinta yli kolmeen vuoteen – oikeusasiamies kannustaa alaikäisiä kantelemaan lastensuojelusta

Lapset tekivät viime vuonna 72 lastensuojelua koskevaa kantelua. Lasten tekemät kantelut johtavat toimenpiteisiin huomattavasti useammin kuin aikuisten tekemät kantelut.

Lastensuojelua koskevat kantelut ovat lisääntyneet. Uutena ilmiönä ovat lasten itsensä tekemät kantelut, joita tulee vuosittain vireille useita kymmeniä. Kuvituskuva. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle

Kun Liisa täytti viime vuonna 18 vuotta, hän teki sen, minkä oli jo alaikäisenä päättänyt: hän kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle kohtelustaan lastensuojelun asiakkaana.

– En uskaltanut tehdä kantelua, ennen kuin täytin 18. Normaalisti nämä kantelut pitää tehdä kaksi vuotta tapahtumasta, mutta minun kanteluni oli sen verran vakava, että se otettiin käsittelyyn, Liisa selittää.

Liisa ei esiinny tässä artikkelissa omalla nimellään asian arkaluonteisuuden vuoksi.

Liisa joutui lastensuojelun kanssa tekemisiin ensimmäisen kerran 12-vuotiaana, mutta kantelu koski erityisesti aikaa, jolloin hän oli 14–15-vuotias. Liisa oli silloin huostassa, mikä tuntui hänestä vankeudelta.

– Minulla ei ollut puhelinta kolmeen ja puoleen vuoteen. Asiassa ei tehty missään vaiheessa virallista rajoitustoimenpidettä, vaikka lastensuojelulain mukaan niin kuuluisi tehdä.

Liisan mukaan myös hänen liikkumisvapauttaan rajoitettiin kymmenen kuukauden ajan ilman asianmukaista päätöstä.

Lain mukaan huostassa olevan lapsen yhteydenpitoa ja liikkumisvapautta voidaan rajoittaa määräaikaisesti, mutta siitä on aina tehtävä päätös, josta on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen.

Liisa joutui niin ikään alistumaan siihen, että hänen yllään olleet vaatteet tarkastettiin.

– Minua riisutettiin ja tehtiin henkilöntarkastuksia ilman virallisia päätöksiä.

Huostaan otetun lapsen yhteydenpitoa voidaan rajoittaa määräaikaisesti, mutta siitä on tehtävä kirjallinen päätös, josta on mahdollista valittaa. Kuvituskuva. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle

Lapset tekevät vuosittain jo kymmeniä kanteluita

Huostaan otettujen lasten määrä on pysytellyt pitkään korkealla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) viimeisin tilasto on vuodelta 2020, jolloin huostassa oli kaikkiaan 11 386 lasta.

Samaan aikaan lastensuojelua koskevien kanteluiden määrä on jatkuvasti kasvanut. Vuonna 2018 vireille tuli 228 kantelua, mutta viime vuonna määrä kasvoi jo 384:een.

Kantelut koskevat yleensä huostaan otettujen lasten kohtelua, lapsiin kohdistettujen rajoitustoimenpiteiden lainmukaisuutta ja lapsen oikeutta omaan sosiaalityöntekijään.

Nyt kanteluita ovat ryhtyneet yhä useammin tekemään myös lapset, jotka ovat itse joutuneet lastensuojelutoimenpiteiden kohteeksi.

Lasten tekemiä kanteluita alettiin tilastoida vasta vuonna 2018. Silloin vireille tuli 15 kantelua, minkä jälkeen määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Vuonna 2021 lapset tekivät jo 72 kantelua.

Vuonna 2021 lapset laittoivat vireille 72 lastensuojelua koskevaa kantelua. Lasten tekemät kantelut johtavat usein myös toimenpiteisiin. Kuvituskuva. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle

Lapsia kannustetaan kantelemaan

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian esittelijäneuvoksen Tapio Rädyn mukaan kanteluiden määrä lisääntyi erityisesti sen jälkeen, kun oikeusasiamies teki muutama vuosi sitten paljon julkisuutta saaneita tarkastuskäyntejä muun muassa Loikalan kartanon erityislastensuojeluyksikköön Iitissä ja Jaloverson nuorisokotiin Hollolassa.

– Tuolloin kantelut lisääntyivät ihan räjähdysmäisesti.

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia on ryhtynyt myös rohkaisemaan lapsia kantelemaan. Lasten oikeuksista on kerrottu muun muassa nuorten käyttämillä kanavilla somessa.

Esittelijäneuvos itse puhuu mieluummin kannustamisesta. Rädyn mukaan kanslia kannustaa lasta ottamaan ensisijaisesti yhteyttä omaan sosiaalityöntekijään.

– Jos se ei toimi, niin kannustetaan tekemään kantelu meille tai muulle kanteluviranomaiselle, esimerkiksi aluehallintovirastolle.

Oikeusasiamiehen kanslia haluaa myös helpottaa kantelun tekemistä.

– Myös suullisia lasten tekemiä kanteluita otetaan vastaan.

Rädyn mielestä lasten tekemät kantelut ovat myönteinen ilmiö, sillä se osoittaa, että nuoret tietävät omista oikeuksistaan ja osaavat perätä niitä.

Esittelijäneuvos Tapio Rädyn mielestä on myönteistä, että myös lapset ovat ryhtyneet tekemään kanteluita. Kuva: Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia

Suurin osa lasten tekemistä kanteluista johtaa toimenpiteisiin

Lasten tekemät kantelut johtavat toimenpiteisiin huomattavasti useammin kuin aikuisten tekemät.

Lasten tekemistä kanteluista jopa yli 60 prosenttia johtaa jonkinlaiseen oikeusasiamiehen toimenpiteeseen. Aikuisten kanteluista niin on viime vuosina käynyt vain joka viidennen kohdalla.

– Lasten tekemät kantelut ovat oikeaan osuneita, eli ne eivät ole turhia. Niissä on perää, Räty tulkitsee.

Liisan tapaus on tästä yksi esimerkki. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin katsoi joulun alla antamassaan päätöksessä, että kantelijan perusoikeuksia oli loukattu. Liisalle oli jo perustuslaissa turvattu oikeus muun muassa yhteydenpitoon ja liikkumiseen, mutta Sakslinin mukaan näitä oikeuksia oli rajoitettu ilman lainmukaista päätöksentekomenettelyä.

Apulaisoikeusasiamiehen mukaan vastuu asiassa on Varkauden kaupungilla, jonka olisi pitänyt valvoa, että Liisan sijaishuoltopaikassa menetellään lastensuojelulain pykälien mukaisesti.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on toistuvasti moittinut Varkauden kaupunkia lastensuojeluun liittyvissä asioissa. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle

Hyvitystä kantelijalle?

Sakslin päätyi Liisan tapauksessa esittämään, että Varkauden kaupunki harkitsisi, miten se voi hyvittää kantelijalle tämän perusoikeuksien loukkaukset. Hyvitys voi olla aineeton toimenpide, kuten pahoittelu ja anteeksipyyntö, tai se voi olla myös rahallinen korvaus.

Esittelijäneuvos Tapio Rädyn mukaan rahallinen hyvitys on yleensä muutamasta satasesta aina tuhansiin euroihin.

– Puhutaan alta kymppitonnista.

Varkauden kaupungin sosiaali- ja terveysjohtajan Soile Merilän mukaan asia on parhaillaan pohdittavana.

– Anteeksipyyntö on ilman muuta yksi asia, jonka teemme. Muilta osin asia on prosessissa.

Liisa on apulaisoikeusasiamiehen hyvitysesityksestä hyvillään. Hän sanoo olleensa kantelua tehdessään tietämätön hyvitysmahdollisuudesta.

– Hyvityksellä on toisarvoinen merkitys. Tein kantelun periaatteen vuoksi, en rahan vuoksi.

Varkauden sosiaali- ja terveysjohtajan Soile Merilän mukaan apulaisoikeusasiamiehen esittämä hyvitys on parhaillaan pohdinnassa. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle

"Otamme opiksi"

Sakslinin joulukuussa antama päätös on muutaman vuoden kuluessa jo kolmas moite, jonka apulaisoikeusasiamies on antanut Varkauden kaupungille lastensuojeluasioissa.

Merilä kertoo aloittaneensa Varkauden sosiaali- ja terveysjohtajana vasta viime vuonna, joten hän ei ole ollut kaupungissa silloin, kun virheitä on tehty. Hän kuitenkin vakuuttaa, että kaupungin sosiaalitoimessa aiotaan petrata menettelytapoja.

– Otamme opiksi.

Myös lastensuojelun jälkihuollossa oleva Liisa aikoo ottaa opiksi. Hän kirjoittaa tänä vuonna ylioppilaaksi ja aikoo opiskella sosiaalityöntekijäksi.

– Haluan olla itse pöydän toisella puolella tekemässä päätöksiä ja muuttamassa järjestelmää parempaan suuntaan.

Tulevaisuus näyttää hänen mukaansa nyt kohtuullisen valoisalta.

Lue lisää:

Voit keskustella artikkelista 28.1 klo 23:een saakka.