Hyppää sisältöön

Diplomatiaa sodan uhatessa – onko sopu Itä-Ukrainan tulitauosta pelkkää peliä vai merkki jännityksen lieventymisestä?

Pariisissa koolla ollut niin sanottu Normandia-ryhmä sopi, että tulitauko Itä-Ukrainassa jatkuu. Sovittavaksi jäi silti suuria erimielisyyksiä. Ytimessä olevia Minskin sopimuksia sodan osapuolet tulkitsevat kukin omalla tavallaaan.

Itä-Ukrainassa kuolleiden ukrainalaissotilaiden kuvia muistoseinällä Kiovassa. Donetskin lentokentän taistelussa kaatuneita muistettiin läheisessä katedraalissa 21.1.2022. Kuva: Sergey Dolzhenko / EPA

Venäjä pitää yllä sotilaallista uhkaa Ukrainaa kohtaan ja tukee Itä-Ukrainan kapinallisten sodankäyntiä. Länsimaat vastaavat tähän paineeseen tiukasti.

Tähän asetelmaan toi uuden sävyn viesti Pariisista, jossa torstaina koolla olleet niin sanotun Normandia-ryhmän neuvottelijat sopivat Itä-Ukrainan hataran aselevon jatkamisesta.

Kahdeksan tuntia jatkuneeseen keskusteluun osallistuivat Ranskan, Saksan, Ukrainan ja Venäjän edustajat.

Kokouksen päätteeksi Ranskan presidentinhallinnon verkkosivulla julkaistiin osanottajien julkilausuma, joka antoi tuen tulitauolle. Samalla kuitenkin muistutettiin, että Minskin sopimuksia koskevista erimielisyyksistä ei ole päästy.

Askel kohden jännitteiden lieventymistä?

Ranskan presidentinhallinnon lähde kuvasi tulosta kuitenkin askeleeksi kohden jännitteiden lieventymistä, raportoi uutistoimisto Reuters.

Nimettömänä pysyvä lähde kuvasi Pariisin kokousta testiksi, joka osoitti venäläisten valmiuden "de-eskalointiin", eli toimiin sotilaallisen uhan vähentämiseksi.

Ukrainalaissotilas koirineen suojakäytävässä lähellä Zoloten kylää Luhanskin alueella 21.1.2022. Kuva: Anatolii Stepanov / AFP

Venäjän presidentinhallinnon kansliapäällikkö Dmitri Kozak sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan, että neuvottelut eivät olleet helppoja.

– Nyt on tarpeen tauko, sanoi Kozak.

– Toivomme, että prosessi johtaa tuloksiin kahden viikon kuluttua.

Normandia-ryhmän on silloin määrä kokoontua Berliinissä.

Minskin jäätyneet sopimukset

Normandia-ryhmän neuvottelujen ytimessä ovat viime vuosikymmenen puolivälissä solmitut niin sanotut Minskin sopimukset. Valko-Venäjän pääkaupunki sai antaa nimensä hankkeelle, jolla on yritetty hillitä Ukrainan itäosissa venäläismielisten kapinallisten käymää sotaa.

Moskovan tukemat vihollisuudet eivät ole koskaan loppuneet kokonaan. Juoksuhaudat leikkaavat maisemaa, ja vastakkainasettelu on jähmettynyt "jäätyneeksi konfliktiksi".

Alueen asukkaille se merkitsee epävarmuutta, kurjuutta ja pakolaisuutta.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi, Saksan silloinen liittokansleri Angela Merkel, Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Venäjän presidentti Vladimir Putin Normandia-ryhmän Pariisin-huippukokouksessa 9.12.2019. Kuva: Charles Platiou / EPA

Minskin sopimusten toteuttaminen on jumittunut keskeisiin kysymyksiin. Ukrainan keskushallinto ei halua kapinallishenkisten alueiden itsehallinnon vahvistuvan. Toisaalta Venäjällä ei ole aikeita vähentää vaikutusvaltaansa alueilla, joille perustetut "kansantasavallat" kuuluvat käytännössä Moskovan valtapiiriin.

Osapuolten on tapana syytellä Minskin sopimusten rikkomuksista toisiaan. Viimeksi eilen Venäjän duumassa vaadittiin "kansantasavaltojen" aseistamista.

Minskin sopimusten merkitys on jäänyt alusta asti vähäiseksi. Jo ennen Ukrainan tilanteen uutta kärjistymistä saksalais-amerikkalaisen GMF-säätiön verkkosivulla (siirryt toiseen palveluun) asiantuntijat pohtivat, onko Minskin prosessi vain takalukossa – vai onko sopimus jo kokonaan kuollut kirjain.

Kuva: Harri Vähäkangas / Yle

Haavisto korostaa "diplomaattisia raiteita"

Varustelun ja sodan uhan varjossa on käyty muitakin neuvotteluita. Tammikuussa Euroopan, Venäjän ja Yhdysvaltain edustajat ovat tavanneet eri kokoonpanoissa, mutta tulokset ovat jääneet laihoiksi.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg, Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto ja Ruotsin ulkoministeri Ann Linde lehdistötilaisuudessa Brysselissä 24. 1. 2022. Kuva: Stephanie Lecocq / EPA

Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on silti korostanut näiden "diplomaattisten raiteiden" merkitystä. Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin tavannut Haavisto muistutti tiistaina Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa, että Venäjän joukkojen keskitys Ukrainan rajoilla voi johtaa paitsi hyökkäykseen tai painostustoimiin myös vahingossa puhkeaviin rajakahakoihin.

Länsimaat suunnittelevat pakotteita Venäjän mahdollisen hyökkäyksen varalta. Ukrainaan kohdistuvan invaasion inhimillinen, poliittinen ja taloudellinen lasku olisivat valtavia.

Haavisto korosti, että Venäjältä odotetaan ennen muuta paineen vähentämistä Ukrainan rajalla.

Sodan jälkia Ukrainan itäosassa Popasnen kylässä Luhanskissa 28.2.2015. Kuva: Anastasia Vlasova / EPA

Jännitteitä on yritetty liennyttää neljällä eri foorumilla. Yhdysvallat ja Venäjä ovat neuvotelleet keskenään. Yhdysvallat on kuitenkin ilmoittanut, että se ei tee sopimuksia Ukrainan tai muiden Euroopan maiden pään yli.

Venäjän ja sotilasliitto Naton yhteydenpito ei ole sekään johtanut tuloksiin. Nato-Venäjä-neuvosto kokoontui Brysselissä ensi kerran kahteen vuoteen tammikuussa. Läpimurtoa ei nähty tapaamisessa, jossa Venäjän edustajat esiintyivät univormuissaan.

Ukrainaa uhkaava sodan laajentuminen oli esillä myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin kokouksessa. Myös tämän tapaamisen anti jäi laihaksi.

Naton ja Venäjän edustajat tapasivat Brysselissä Naton päämajassa 12.1.2022. Kuva: Olivier Hoslet / EPA

Ulkoministeri Haavisto sanoi kuitenkin, että Suomi korostaa Ety-järjestön merkitystä. Se kokoaa yhteen 57 maata, mukana on myös Ukraina ja Venäjä.

Lavrov tylynä Ety-järjestölle ja EU:lle

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov torjui kuitenkin Ety-järjestön roolin. Keskiviikkona Venäjän duumassa puhunut Lavrov katsoi, että Etyj ja myös Euroopan unioni vain hidastavat neuvotteluita.

Ukrainalaissotilas etulinjassa lähellä Zoloten kylää Luhanskin alueella 21.1.2022. Kuva: Anatolii Stepanov / AFP

Ulkoministeri Haavisto kommentoi Lavrovin esittämiä varauksia tiedotustilaisuudessa, jonka hän piti keskiviikkona Helsingissä vierailleen Norjan ulkoministerin Anniken Huitfeldtin kanssa. Haavisto korosti, että Suomen kannalta Etyj-järjestö on tärkeä ja muistutti, että myös Normandia-ryhmän neuvottelut ovat "diplomatian neljäs raide".

Normandia-ryhmän tapaaminen Pariisissa merkitsi uutistoimisto Reutersin ranskalaislähteen mukaan sitä, että Venäjä on nyt saatu palaamaan neuvotteluprosessiin, jossa ei kahteen vuoteen ole saatu aikaiseksi mitään.

Berliinissä helmikuussa jatkuvissa Normandia-ryhmän neuvotteluissa nähdään, mikä merkitys Ukrainan kriisin ensimmäisellä sovinnon merkillä on, ja päästäänkö keskustelemaan myös Minskin sopimusten monista kiistanalaisista kohdista.

Käytännössä tulitaukoa koskevan sovun pitävyys koetellaan kuitenkin itäisen Ukrainan sota-alueella.

Lue myös: