Hyppää sisältöön

"Pieneen on totuttu ja vähään oltu tyytyväisiä", sanoo Kannonkosken kunnanjohtaja – aluevaltuustossa punnitaan puolueiden puheet koko maakunnan huomioimisesta

Seitsemän kuntaa Keski-Suomessa ei saanut omaa edustajaa aluevaltuustoon. Koko maassa tällaisia kuntia on 51. Keski-Suomen kunnissa luotetaan, että valittu valtuusto on kaikkien puolella.

Kannonkosken terveysaseman pihassa opasteviittoja. Niiden välistä pilkistää auringon säteet talvisena päivänä.
Kannonkoskella harmitellaan, että kuntaan ei saatu omaa aluevaltuutettua. Kuntalaisten toiveena on, että kunnan lähipalvelut eivät ainakaan huononisi hyvinvointialueen myötä. Videon kuvaus ja leikkaus: Jarkko Riikonen / Yle

Keski-Suomessa miltei kolmannes kunnista jäi ilman omaa edustajaa aluevaltuustossa. Toisin kävi esimerkiksi maakuntarajan toisella puolella Etelä-Savossa, jossa edustaja valittiin maakunnan jokaisesta kunnasta.

Maakunnan vaalitulos oli pettymys pohjoisessa Keski-Suomessa, kun Kannonkoski, Kivijärvi ja Kinnula jäivät vaille valtuutettua.

Tulos ei ollut kuntalaisten aktiivisuudesta kiinni, sillä Kinnulassa äänestysprosentti nousi lähes 60 prosenttiin. Myös Kannonkoskella ja Kivijärvellä yli puolet äänioikeutetuista kävi uurnilla.

Kinnulassa kunnanhallituksen puheenjohtaja Markku Toikkanen (kesk.) myöntää, että tilanne harmittaa. Samaan aikaan hän on realisti.

– Totta kai linkki omasta kunnasta niiden pöytien ympärille olisi ollut hyvä. Mutta ei yksittäinen valtuutettu pysty siellä 69:n porukassa kuuta taivaalta tuomaan.

Kannonkoskella äänestettiin maan keskiarvoa vilkkaammin. Kaksi ehdokasta ylsi varasijalle. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Valtuutetun kotikunnalla ei pitäisi olla merkitystä

Johtava asiantuntija Timo Aro aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä sanoo, että alueen yhteisiä asioita hoidettaessa valtuutetun kotipaikalla ei ole niin isoa merkitystä kuin paikallispolitiikassa on totuttu ajattelemaan.

– Demokratian näkökulmasta saattaa tuntua pahalta, että omasta kunnasta ei ole edustajaa. Kaikki puolueet ovat kuitenkin sitoutuneet alueen yhteiseen kehittämiseen, ja aluevaltuustossa tehdään enemmistöpäätöksiä kuten kaikessa politiikassa, Aro sanoo.

Aro tyynnyttelee myös pelkoja keskuskaupungin ylivallasta suhteessa pienempiin kuntiin. Hänen mukaansa puolueen linja on vähintään yhtä tärkeä kuin edustajan kotipaikka.

– Ison paikkakunnan edustajilta edellytetään tasavertaisuutta ja koko alueen huomioimista. Tilanne ei ole niin vakava kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä, Aro sanoo.

Kannonkoskella on jo totuttu niukkoihin palveluihin

Noin 1 300 asukkaan Kannonkoskella oman valtuutetun puuttuminen kismittää. Kunnanjohtajan mukaan oma edustaja olisi vahvistanut tiedonkulkua hyvinvointialueen ja kunnan välillä.

– Nyt punnitaan seutuyhteistyön arvo, koska isommilla naapurikunnilla on omat edustajat, Kannonkosken kunnanjohtaja Sakari Varala sanoo.

Sakari Varalan mukaan seudullinen yhteistyö on korostetun tärkeää, jotta reuna-alueiden ääni saadaan kuulumaan päätöksenteossa. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Pohjoisessa Keski-Suomessa palveluiden hakeminen myös naapurikunnista tai kauempaankin on ollut todellisuutta jo pitkään. Viiden kunnan yhteinen perusturvaliikelaitos Saarikka perustettiin aiemman kuntayhtymän jatkajaksi vuonna 2009.

Kannonkoskella ja naapurikunta Kivijärvellä Saarikka tarjoaa lääkäripalveluita kahtena päivänä viikossa. Päivystyskäynnit suuntautuvat tilanteesta riippuen Karstulaan, Saarijärvelle tai pisimmillään lähes kahden tunnin ajomatkan päähän Jyväskylään.

– Pieneen on totuttu ja vähään oltu tyytyväisiä. Toivottavasti saadaan nämä vähät palvelut pidettyä täällä, Varala sanoo.

Varala uumoilee, että vuosien kuluessa lähipalvelut siirtyvät kauemmas, ja tämä on harmillista etenkin ikääntyvien kuntalaisten näkökulmasta.

Jotain ilonaiheitakin Kannonkoskella on: kunta sai viime vuoden loppupuolella hoitotason ambulanssin. Päivittäin kello 8–20 valmiudessa oleva yksikkö vahvistaa seudun ensihoitoa merkittävästi.

Kannonkoskella ja Kivijärvellä lääkäripalveluita saa kahtena päivänä viikossa. Kivijärvellä testataan myös etälääkäripalveluita. Näytteenottoon kunnissa pääsee kahtena aamuna viikossa. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Pikkukuntien on luotettava yhteistyöhön

Kivijärvellä hyvinvointialueen rakentumista seurataan rauhallisin mielin.

Noin 1 100 asukkaan kuntaa johtava Pekka Helppikangas sanoo, että suuren kokonaisuuden järjestäytymisessä ja muutosten toteuttamisessa kuluu paljon aikaa.

Ensimmäinen valtuustokausi menee hänen arvionsa mukaan pitkälti hallinnon rakentamiseen ja esimerkiksi palkkojen harmonisointiin. Helppikangas uskoo, että oman valtuutetun puuttuminen voidaan paikata seudullisella yhteistyöllä.

– Jotkut kunnat hyötyvät siitä, että on oma edustaja, mutta oma kokemukseni on että esimerkiksi kansanedustajat ovat tasapuolisesti maakunnan asioita vieneet eteenpäin, Helppikangas sanoo.

Pekka Helppikangas arvelee ihmisten yllättyvän siitä, kuinka isosta asiasta hyvinvointialueessa lopulta on kysymys. Kuva: Pekka Helppikangas

Helppikankaan mukaan aluevaltuutettujen on toimeksiantonsa mukaisesti käsiteltävä maakuntaa tasapuolisesti. Aluevaltuustossa kotipaikan sijaan merkitystä saattaa olla seutukunnalla.

– Yhteistyöllä osana Saarikkaa olemme pystyneet varmistamaan kunnan peruspalvelut. Sinänsä tämä alueajattelu, hyvinvointialueelle meneminen, ei meillä ole kovin suurikaan muutos. Sitä todellisuutta on eletty, kunnanjohtaja Helppikangas sanoo.

Vaalilupausten lunastaminen ei ole helppo rasti

Kinnulassa sote-yhteistyötä on vuosia tehty Wiitaunionin eli Viitasaaren ja Pihtiputaan kanssa, ja 1 600 asukkaan kunnassa ollaan palveluihin tyytyväisiä.

– Toivon, että valitut valtuutetut muistavat meitä reuna-alueita ja pieniä kuntia, Markku Toikkanen vetoaa.

Markku Toikkanen toivoo, että jokaisella kuntalaisella on tasavertaiset palvelut jatkossakin rahapussiin katsomatta. Kuva: Markku Toikkanen

Vaalituloksen näkökulmasta vetoomus osuu varsinkin keskustaan, joka sai vaalivoiton Keski-Suomessakin lupauksillaan turvata lähipalvelut koko maakunnassa.

– Ihmisten odotukset ovat nyt aika korkealla sen suhteen, mitkä kaikki palvelut tulevat paranemaan tämän uudistuksen myötä, Timo Aro muistuttaa.

Aro arvioi, että ihmisten reaktiot saattavat olla hyvinkin voimakkaita, jos annettuja lupauksia ei pystytäkään pitämään. Erityisen kova paine Aron mukaan kohdistuu vaalivoittajaan.

– Keskustalla on kovat paineet lunastaa lupaukset. Jos vähänkin lipsutaan, se avaa perussuomalaisille valtavan ison momentumin hyödyntää tyytymättömyyttä seuraavissa vaaleissa, Aro sanoo.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Voit keskustella aiheesta torstai-iltaan klo 23 saakka.