Hyppää sisältöön

Ennätysmäärä haki Suomesta oleskelulupaa työn perusteella – turvapaikanhakijoita viime vuonna poikkeuksellisen vähän

Työ oli viime vuonna yleisin peruste ensimmäisen oleskeluluvan saamiseksi Suomeen. Maahanmuuttovirasto lupaa käsitellä työ- ja opiskeluperusteiset luvat ensi vuoteen mennessä enintään kuukaudessa.

Erityisasiantuntijoiden ja startup-yrittäjien sekä heidän perheidensä oleskeluluvat Maahanmuuttovirasto lupaa käsitellä kesäkuusta lähtien pikakaistalla enintään kahdessa viikossa. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Suomesta haettiin oleskelulupia työn perusteella viime vuonna enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Turvapaikkahakemusten määrä oli puolestaan poikkeuksellisen alhainen.

Muuttohalukkuus kääntyi kasvuun koronapandemian jatkumisesta huolimatta. Maahanmuuttoviraston mukaan ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia jätetiin runsaat 36 000 eli noin 15 000 enemmän kuin vuonna 2020.

Ensimmäisellä oleskeluluvalla tarkoitetaan lupaa, jota maahanmuuttaja hakee yleensä ulkomailla ennen muuttoaan Suomeen.

Ensimmäisistä oleskelulupahakemuksista tehtiin työn perusteella 15 000 ja Maahanmuuttovirasto hyväksyi niistä 11 400. Määrä on lähes 3 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Työlupia haettiin kaikkiaan 28 000 kun mukaan lasketaan myös jatkolupahakemukset. Työ oli viime vuonna yleisin syy muuttaa Suomeen.

– Suomi tarvitsee työntekijöitä myös ulkomailta, sanoo Maahanmuuttoviraston (Migri) ylijohtaja Jari Kähkönen.

Muita yleisiä syitä muuttaa Suomeen ovat perhe ja opiskelu. Myös perhesiteiden ja opiskelun perusteella myönnettyjen oleskelulupien määrä kasvoi.

Oleskelulupahakemuksia ratkaistiin yhteensä 120 000 ja päätöksistä oli myönteisiä noin 90 prosenttia.

Työluvalla tuli paljon kausityöntekijöitä

Työperusteisia oleskelulupia on useita erilaisia riippuen siitä, mitä työtä maahanmuuttaja Suomessa tekee.

Hieman yli puolet myönteisistä ensimmäisistä työlupapäätöksistä oli työntekijän oleskelulupia, johon sisältyy TE-toimiston saatavuusharkinta ennen Maahanmuuttoviraston päätöstä.

Työntekijän oleskelulupaa hakevat esimerkiksi kokit, sairaanhoitajat, siivoojat ja ravintolatyöntekijät

Erityisasiantuntijoille tehtiin lähes 1 300 myönteistä oleskelulupapäätöstä. Eniten erityisasiantuntijoita Suomeen muuttaa Venäjältä, Intiasta ja Kiinasta.

Kausityöntekijöiden määrä jatkoi viime vuonna kasvuaan ja lupia myönnettiin lähes 16 000. Suurin osa kausityöntekijöistä tulee Ukrainasta ja työskentelee maatiloilla.

Kausityöntekijöiden määrä kasvoi viime vuonna. Heitä tarvittiin etenkin maatiloilla ja marjanpoiminnassa. Kuva: Paulus Markkula / Yle

Jatkolupahakemuksia jätettiin runsaat 30 930 ja niistä hylättiin vain kolmisensataa. Myös jatkolupia haettiin ja myönnettiin eniten työn perusteella.

Jatkolupaa voi hakea sen jälkeen kun on asunut Suomessa oleskeluluvalla. Pysyvä oleskelulupa myönnettiin yli 11 500 henkilölle.

Pikakaistalta luvan saa kahdessa viikossa

Maahanmuuttoviraston tavoitteena on lyhentää käsittelyaikoja merkittävästi ja tehdä oleskeluluvan hakemisesta mahdollisimman sujuvaa.

Työ- ja opiskeluperusteiset luvat käsitellään ensi vuoteen mennessä enintään kuukaudessa.

Kesäkuussa alkava pikakaista nopeuttaa erityisasiantuntijoiden ja startup-yrittäjien töiden aloittamista Suomessa. Heidän ja heidän perheidensä oleskeluluvan käsittely kestää enintään kaksi viikkoa.

– Suomeen muuttamisen pitää olla nopeaa ja sujuvaa, kun asiakkaalla on työ- tai opiskelupaikka ja oleskeluluvan kriteerit täyttyvät, sanoo apulaispäällikkö Elina Immonen.

Ensimmäisen erityisasiantuntijan luvan sai viime vuonna keskimäärin 15 vuorokaudessa, startup-yrittäjän luvan 24 vuorokaudessa ja työntekijän luvan 75 vuorokaudessa.

– Pystyimme viime vuonna lyhentämään työperäisen maahanmuuton käsittelyaikoja. Hakemusmäärien ennakoidaan kasvavan, joten se ei riitä. Tarvitsemme lisää kehitystoimia, kertoo Immonen.

Turvapaikkahakemusten uusiminen väheni

Turvapaikkahakemusten määrä oli viime vuonna poikkeuksellisen alhainen.

Turvapaikkahakemuksia jätettiin yhteensä runsaat 2 500 eli useita satoja edellisvuotta vähemmän. Turvapaikkaa hakivat edellisten vuosien tapaan eniten irakilaiset, afganistanilaiset ja somalialaiset.

Ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia jätettiin noin sata enemmän kuin vuonna 2020, mutta hakemusten kokonaismäärä laski uusintahakemusten määrän vähenemisen vuoksi.

Uusintahakemus on turvapaikkahakemus, jonka turvapaikanhakija tekee saatuaan lainvoimaisen päätöksen aikaisemmin tekemäänsä turvapaikkahakemukseen.

Yhä suurempi osuus kansainvälistä suojelua saavista on kiintiöpakolaisia. Suomen viime vuoden kiintiöstä noin puolet oli varattu pakolaisleireillä oleville syyrialaisille. Kuva: Sebastian Backhaus / AOP

Turvapaikkahakemuksista hyväksyttiin puolet

Maahamuuttovirasto tutki viime vuoden aikana 4 100 turvapaikkahakemusta ja niistä hyväksyttiin hieman yli puolet.

– Suomeen tulee nyt vähän turvapaikanhakijoita, vaikka pakolaisuuden syyt eivät ole vähentyneet. Vain pieni osa maailman pakolaisista pääsee muuttamaan pois konfliktialueiden läheltä, kertoo ylijohtaja Jari Kähkönen.

– Ennakoimme, että hakemusten määrä ei juuri kasva. Noin 50 hakemusta tulee viikossa eli määrät ovat suhteellisen vähäisiä.

Yhä suurempi osuus kansainvälistä suojelua saavista on kiintiöpakolaisia. Pakolaiset muuttavat yleensä Suomeen valintavuonna tai sitä seuraavana vuonna.

Viime vuonna Suomen pakolaiskiintiö oli 1 050 henkilöä. Noin puolet kiintiöstä oli varattu Libanonissa oleville syyriaispakolaisille.

Suomeen saapui 891 kiintiöpakolaista ja vuoden aikana Suomeen valittiin 1 091 kiintiöpakolaista.

Tilanne Valko-Venäjän rajalla ei ole näkynyt merkittävästi turvapaikanhakijoiden määrässä Suomessa. Migrin mukaan noin 40 turvapaikkahakemuksessa on viitteitä Valko-Venäjän reitistä.

Apulaispäällikkö Elina Immosen mukaan Ukrainan epävarma tilanne ei ole näkynyt turvapaikanhakijoiden määrissä.

Afganistanissa Kabulin lentokentällä evukuoitiin ihmisiä elokuussa 2020 Taleban-liikkeen noustua valtaan. Suomeen tuli afganistanilaisia erityisluvalla ja turvapaikanhakijoina. Kuva: Ulkoministeriö

Afganistanista evakuoiduille erityisluvat

Maahanmuuttovirasto koordinoi Afganistanista Taliban-liikkeen valtaannousun aikana evakuoitujen vastaanottoa Suomessa.

Valtioneuvoston päätöksellä 236 Afganistanin kansalaista sai oleskeluvan erityisellä humanitaarisella perusteella. Heidän määränsä ei sisälly turvapaikkatilastoihin.

Evakuointilennoilla saapui myös 88 afganistanilaista, jotka hakivat turvapaikkaa Suomesta. He ovat pääosin konsuliapua saaneiden perheenjäseniä.

Afganistanin epävakaa tilanne ei näkynyt viime vuonna muutoin turvapaikkahakemusten määrässä. Afganistanilaiset jättivät noin 400 turvapaikkahakemusta.

Suomeen tulleiden afganistanilaisten perheenyhdistäminen ei ole edennyt. Perheenjäseniä jäi Afganistaniin noin neljäsataa.

– Ongelmana on se, että he eivät ole päässeet edustustoihin koronan vuoksi hoitamaan asiaa. Uskon, että asiassa tapahtuu edistystä kevään aikana, sanoo Kähkönen.

Ulkoministeriön johdolla pyritään saamaan kiertäviä konsuleita edustustoihin. Migrin edustaja liittyy Kähkösen mukaan kiertävien konsulien joukkoon.

Afganistanin epävakaa tilanne ei näkynyt viime vuonna muutoin turvapaikkahakemusten määrässä. Afganistanilaiset jättivät noin 400 turvapaikkahakemusta.

Turvapaikanhakijoiden siirrot Välimereltä saatiin viime vuonna päätökseen. Valtioneuvosto päätti helmikuussa 2020, että Suomi vastaanottaa 175 haavoittuvassa asemassa olevaa turvapaikanhakijaa Välimeren alueelta.

Maahanmuuttovirasto esitteli vuoden 2021 tilastoja keskiviikkona. Tuoreimmat tiedot maahanmuutosta löytyvät Maahanmuuttoviraston tilastopalvelusta (siirryt toiseen palveluun).

Lue myös: