Hyppää sisältöön

Yle tapasi Kabulissa Talibanin tiedottajan – hipsterilasit sujahtivat taskuun ennen haastattelua

Afganistanin Taliban-hallinto on neuvotellut kansainvälisen yhteisön kanssa Norjassa. Ulkoministeriön tiedottaja Abdul Qahar Balkhi korosti Kabulissa pakotteiden satuttavan vain tavallista kansaa.

Maija Liuhto haastattelee Talibanin ulkoministeriön tiedottajaa naisten oikeuksista Kabulissa, Afganistanissa tammikuussa 2022.
Maija Liuhto haastattelee Talibanin ulkoministeriön tiedottajaa naisten oikeuksista Kabulissa, Afganistanissa tammikuussa 2022.

KABUL Talibanin raskaasti aseistetut taistelijat vartioivat tammikuun alussa Afganistanin ulkoministeriön edessä. Portille on maalattu lause: "Islamilainen emiraatti etsii positiivisia suhteita maailman kanssa".

Sisällä meitä on vastassa Abdul Qahar Balkhi, Talibanin ulkoministeriön nuori tiedottaja mustassa turbaanissa ja perinteisissä afganistanilaisissa vaatteissa.

– Todella kiva vihdoin tavata, hän sanoo leveä hymy naamallaan.

Balkhi ei ole hänen oikea nimensä. Sen hän haluaa pitää poissa tiedotusvälineistä hyvästä syystä: mies on ilmeisesti viettänyt aikaa lännessä, minkä myös kuulee hänen aksentistaan.

Balkhilla on päässään hipsterilasit, jotka hän ottaa pois istuessaan alas tuolille.

– Pitäisi kai yrittää näyttää vaaralliselta? hän virnistää.

Talibanin ulkoministeriön tiedottaja Abdul Qahar Balkhi on tullut tunnetuksi aktiivisena sometrollina. Kuva: Bilal Yousufi

Balkhi oli tunnettu Afganistania tiiviisti seuranneille jo vuosikausia – tai tarkemmin ottaen hänen nimeään kantanut Twitter-tilinsä, jolle hän ei ole enää päässyt kirjautumaan sisään vuosiin. Hän tviittaili englanniksi Talibanin propagandaa ja otti trollauksensa kohteeksi myös toimittajia – ja esimerkiksi kansainvälisen sotilaallisen Isaf-operaation Twitter-tilin.

Milleniaali Balkhi kertoo liittyneensä Talibaniin jo nuorena.

– Isänmaallisena afganistanilaisena en koskaan voinut kuvitella antavani ulkomaalaisten hallita maatani. Koin islamilaiseksi ja kansalliseksi velvoitteekseni puolustaa maatani brutaalilta miehitykseltä.

Talibanin ulkoministeri Amir Khan Muttaqi (vas.) ja ulkoministeriön tiedottaja Abdul Qahar Balkhi (kesk.) ja Talibanin muu delegaatio matkalla Oslon neuvotteluihin. Kuva: AOP

Taliban yrittää hakea tunnustusta ja pakotteiden helpotusta

Balkhi on ollut viime päivät Norjassa osana Talibanin delegaatiota, joka neuvottelee kansainvälisen yhteisön ja afganistanilaisten edustajien kanssa. Kansalaisaktivistit ovat kritisoineet maata Talibanin isännöimisestä ja syyttäneet Norjaa terroristijärjestön legitimoimisesta.

Mikään maa ei ole vielä tunnustanut Afganistanin Taliban-hallintoa.

– Vuorovaikutus Yhdysvaltojen, EU:n ja muiden maiden kanssa on positiivisella kehityskululla. Takapakkia ei ole tullut tähän mennessä, Balkhi sanoo.

Tunnustus olisi Talibanille tärkeää, sillä tällä hetkellä suurin osa Afganistanin keskuspankin varoista on jäädytetty ja talous romahtamispisteessä.

Avustustarvikkeiden jakoa Kabulissa tammikuussa. Kansainväliset pakotteet ovat pysäyttäneet suurimman osan kansainvälisestä avusta sen jälkeen, kun Taliban otti vallan maassa elokuussa 2021. Nyt yli puolta kansasta uhkaa nälänhätä. Kuva: AOP

Osasiko Taliban odottaa tätä?

– Toivoimme, että Yhdysvallat olisi oppinut jotain kahdenkymmenen vuoden aikana Afganistanissa ja myös historiastaan pakotteiden asettamisesta muille maille. Ne satuttavat vain tavallisia ihmisiä.

Monet hallinnon työntekijöistä ovat nyt jääneet ilman palkkojaan, terveydenhuolto on kuralla ja työttömyys on noussut ennennäkemättömälle tasolle.

Balkhin mukaan hallinnolla on kuitenkin tuloja, joiden avulla se yrittää jatkaa palveluiden tarjoamista ihmisille. Kaikkia ongelmia ei hänen mukaansa myöskään voida ratkaista humanitäärisellä avustuksella. Talouden pitäisi päästä seisomaan omilla jaloillaan.

Vaatekaupan näyteikkunan mannekiinikuvilta on poistettu pää Kabulissa Afganistanissa Talibanin määräyksestä. Kuva: EPA

Balkhi kannustaa kostoa pelkääviä palaamaan

Tuhansittain afganistanilaisia on lähtenyt maasta elokuun jälkeen. Tulevaisuuteen Talibanin hallinnon alla eivät usko kaupungeissa varsinkaan monet nuoren sukupolven edustajista.

Monet erityisesti ulkomaalaisille työskennelleistä myös pelkäävät Talibanin kostoa. Joillain alueilla Talibanin lupaus armahduksesta ei ole pitänyt, ja entisen hallituksen turvallisuusjoukkoja on joutunut kostoiskujen kohteeksi. Laajasta, järjestäytyneestä kostokampanjasta ei kuitenkaan ole vielä todisteita.

– Rohkaisisin kaikkia maasta lähteneitä palaamaan, Balkhi sanoo.

Niin kauan kuin pakotteet ovat voimassa, monet eivät varmasti näe kotimaahan palaamista houkuttelevana.

Yksi kriitikkojen korostamista asioista on se, että Talibanin ei pitänyt ottaa Afganistanissa sotilaallisesti valtaa. Järjestö oli myös luvannut jättää suuret kaupungit rauhaan.

– Kun tulimme Kabuliin, yhtäkään luotia ei ammuttu eikä pisaraakaan verta vuodatettu, Balkhi väittää.

Näin ei kuitenkaan ollut joka puolella maata. Esimerkiksi Kandaharista ja Lashkar Gahin kaupungeista taisteltiin etelässä.

Tästä Balkhi syyttää Yhdysvaltoja, joka oli luvannut vetäytyä maasta toukokuuhun mennessä. Kun presidentti Joe Biden pidensi vetäytymisen aikataulua syyskuulle, Taliban piti sitä sopimuksen rikkomisena.

Kansainvälinen yhteisö on yrittänyt painostaa Talibania tuomaan Afganistanin vähemmistöjä ja muita poliittisia ryhmiä mukaan pataanivaltaiseen hallitukseen.

Taliban ei kuitenkaan näe tälle tarvetta ja vakuuttaa hallinnon monimuotoisuutta.

Talibanin ulkoministeriön tiedottaja Abdul Qahar Balkhi sanoo, että Talibanin nykyhallinto on monimuotoinen, sillä siihen kuuluu tadžikkeja, uzbekkeja, turkmeenejä ja hazaroita. Kuva: Bilal Yousufi

Naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutuminen on edelleen hämärän peitossa

Suurin huoli kansainväliselle yhteisölle on kuitenkin naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutuminen. 1990-luvulla edellisen brutaalin Taliban-hallinnon aikaan tytöt eivät päässeet kouluun, naisten työnteko rajattiin vain tiettyihin harvoihin ammatteihin ja ulkona he saivat liikkua vain miespuolisen sukulaisen eli mahramin saattamana.

Taliban on nyt luvannut avata kaikki julkisen puolen koulut maaliskuussa. Elokuun jälkeen ylemmillä koulutusasteilla vain pojat kutsuttiin takaisin koulunpenkille.

– Yksityiset koulut ovat auki ympäri maata alakouluista yliopistotasolle saakka. Yhtäkään koulua ei ole suljettu, Balkhi sanoo.

Myöhemmin joissain maakunnissa julkiset koulut avattiin kuudennesta luokasta ylöspäin myös tytöille. Suurimmassa osassa maata odotellaan vielä.

– Avasimme ne koulut, jotka pystyimme.

Kabulissa osoitettiin mieltä naisten oikeuksien puolesta tammikuun puolivälissä. Naisen käsissä on kahden naisen nimet, lokakuussa kadonneen vankilajohtajan ja nuoren hazara-naisen, jonka Taliban surmasi tarkastuspisteellä tammikuun alussa. Kuva: Oriane Zerah / AOP

Taliban pitää kiinni vanhoillisista sukupuolikäsityksistä

Taliban perustelee politiikkaansa vanhoillisilla pataanikulttuuriin kuuluvilla säännöillä. Niitä noudatetaan varsinkin etelän maaseuduilla. Koulujen pitäisi olla erillään tytöille ja pojille, eivätkä miehet saisi opettaa teini-ikäisiä tyttöjä.

Tähän mennessä Taliban on antanut vain epämääräisiä ohjeistuksia naisten asemaan liittyen. Kabulissa naisia näkyy edelleen kaduilla. Talibanin säännöt ovat kuitenkin vaikeuttaneet monen naisen työssäkäyntiä ja liikkumista. Naisten mielenosoituksia Taliban on taas yrittänyt tukahduttaa. Kaksi naisaktivistia on ollut viime keskiviikosta lähtien kadoksissa.

Balkhi sanoo Talibanin luvanneen naisille kaikki oikeudet, mitkä heille islamin mukaan kuuluvat.

Sharia-lakia kuitenkin tulkitaan hyvin eri tavoin eri koulukunnista riippuen. Mitä Taliban sitten tarkoittaa käytännössä? Saavatko naiset työskennellä kaikissa ammateissa?

– Afganistan on ainutlaatuinen maa, hän sanoo. Maassa on otettava huomioon monia arkaluontoisia asioita, toisin kuin muualla.

Tarkkaa vastausta ei siis edelleenkään saada.

– Itse asiassa naisilla on paljon vaikeuksia tässä yhteiskunnassa, Balkhi sanoo, kun teemme lähtöä.

Muutosta ei hänen mukaansa tulla saamaan aikaan niillä keinoilla, mitä länsi yritti käyttää viimeiset 20 vuotta maassa.

Balkhi vaikuttaa vilpittömältä. Mutta miten suurta osaa Talibanista hänen mielipiteensä edustavat, sitä on hankala arvioida.

Lue myös: