Hyppää sisältöön

OP:n talousennusteen mukaan Suomessa eletään seuraavat vuodet "vahvinta korkeasuhdannetta sitten 1980-luvun lopun"

Omikronmuunnoksen aiheuttamasta epävarmuudesta huolimatta ekonomistit arvioivat Suomen talouden toipuvan arvioitua nopeammin. Nordean ekonomistit uskovat Suomen bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 3 prosenttia, kun OP näkee ennusteissaan 2,7 prosentin kasvua.

Koronaviruspandemian aiheuttamasta epävarmuudesta huolimatta Suomen talouden arvioidaan puksuttavan poikkeuksellisen vahvassa korkeasuhdanteessa, toteaa OP talousennusteessaan. Kuva: Tiina Jutila / Yle

OP arvioi Suomen bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna aiemman ennusteen mukaisesti 2,7 prosenttia huolimatta koronan omikronmuunnoksesta.

OP:n ekonomistit odottavat, että lisääntyneet koronatartunnat heikentävät Suomen talouskehitystä vain tilapäisesti alkuvuonna. Loppuvuonna talous jatkaa toipumistaan hieman aiemmin arvioitua nopeammin.

– Koronatartunta-aallot ovat kerta toisensa jälkeen vaikuttaneet talouteen aiempaa vähemmän. Tälläkin kertaa on todennäköistä, että omikronaalto lähinnä rytmittää talouden kehitystä sen sijaan, että talouden iso kuva muuttuisi, kuvailee OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen tiedotteessa.

Ennusteen mukaan vuoden jälkipuoliskon kohentunut vire kantaa ensi vuoden puolelle. Bruttokansantuotteen odotetaan kasvavan ensi vuonna 1,7 prosenttia aiemmin ennustetun 1,4 prosentin sijaan.

– Talouden suhteen vallitsee erikoinen epäsuhta. Yleinen ilmapiiri huokuu epävarmuutta, ja osa yrityksistä kärsii koronasta paljon, mutta kokonaistalouden mittareilla elämme vuosina 2022–2023 vahvinta korkeasuhdannetta sitten 1980-luvun lopun, Heiskanen ihmettelee.

Työllisyys kohenee ennusteen mukaan edelleen, ja vuonna 2023 työttömyysaste painuu 6,3 prosenttiin, mikä on matalin taso sitten vuoden 1990.

Myös Nordean talousennusteen mukaan Suomen talouden kasvu jatkuu nopeana tänä vuonna, vaikka koronaviruksen omikronmuunnoksen leviämisen tuomat rajoitukset, sairauspoissaolot ja karanteenit häiritsevät taloutta alkuvuonna.

Nordean ekonomistit arvioivat Suomen bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna aiemman ennusteen mukaisesti kolme prosenttia, eli hieman OP:n ennustetta voimakkaammin.

Suomen bruttokansantuote on saavuttamassa koronapandemian aiheuttaman notkahduksen jälkeen kasvu-uran, jota vuonna 2019 lähivuosille ennustettiin.

Korttimaksudata ei ole notkahtanut

Koronapandemian paheneminen iskee jälleen osaan taloutta voimakkaasti, mutta kokonaisuutena esimerkiksi OP:n korttimaksudata ei ole notkahtanut terveystilanteen heikkenemisen vuoksi. Myös muut talousindikaattorit ovat säilyneet myönteisinä.

– Suuri osa talouden hyvästä vauhdista on yhä toipumista koronapandemian aiheuttamasta palvelualojen taantumasta. On kuitenkin ilahduttavaa, että teollisuuden laajennusinvestoinnit ovat pääsemässä hyvään vauhtiin. Se voi nostaa myös pidemmän ajan kasvunäkymiä, Heiskanen arvioi.

Suomen talouden kasvu on ennusteen mukaan tänä sekä ensi vuonna laaja-alaista. Vienti, investoinnit sekä yksityinen kulutus vetävät hyvin. Viennin elpymistä tukevat ennen kaikkea palvelut, sillä tavaravienti kärsii kapasiteettirajoitteista niin maailmanmarkkinoilla kuin Suomessakin.

Inflaatio hidastuu kuluvan vuoden aikana

OP odottaa, että euroalueen ennätyskorkea inflaatio hidastuu kuluvan vuoden aikana, mutta jää pandemiaa edeltäviä vuosia korkeammaksi.

Vaikka inflaatio nousi viime vuoden lopulla erityisesti energian hinnan kallistumisen vuoksi voimakkaasti, kuluttajahintojen nousu jäi Suomessa viime vuoden lopulla yhdeksi matalimmista euroalueella.

OP:n ekonomistit ennustavat inflaation olevan Suomessa keskimäärin 2,7 prosenttia tänä vuonna ja hidastuvan hieman alle kahden prosentin vuonna 2023.

Rakentaminen hillitsee asuntojen hintoja

Kiihkeän asuntorakentamisen ennakoidaan hillitsevän asuntojen hintoja tänä vuonna. Suomessa on rakenteilla ennätysmäärä uusia asuntoja. Viimeisen vuoden aikana on aloitettu 48 000 asunnon rakentaminen, mikä on 22 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

– Toisaalta korkojen nousun läheneminen vaikuttaa ihmisten lainanottopäätöksiin, arvioi Nordean ekonomisti Juho Kostiainen tiedotustilaisuudessa.

Ennusteen mukaan teollisuuden ja rakentamisen vahva tilauskanta sekä investointien käynnistyminen kannattelevat talouden kasvua. Myös palvelukulutuksen kasvu tukee taloutta keväästä lähtien.

Kostiaisen mukaan teollisuudessa on paljon investointitarpeita. Suurimpia kasvun esteitä ovat edelleen työvoima- ja komponenttipula.

Suomesta tulossa sähköomavarainen

Suomesta on tulossa lähivuosina sähkön suhteen omavarainen Olkiluodon uuden ydinreaktorin sekä mittavien tuulivoimainvestointien ansiosta.

– Tuulivoiman kapasiteetti tuplaantuu seuraavan parin kolmen vuoden aikana, hankkeita on jo niin paljon liikkeellä, Kostiainen kertoo.

Toisaalta sähkönkulutuksen kasvu voi muuttaa tilanteen.

Analyysin mukaan sähkön hinta pysyy uusien investointien ansiosta jatkossakin eurooppalaisen keskitason alapuolella, mutta sähkön hinnan heilahteluun on edelleen syytä varautua.

Viime aikoina nousseet sähkönhinnat eivät ole Suomessa vielä siirtyneet täysimääräisesti kuluttajahintoihin. Sähkönhinnan nousu valuu kuluttajahintoihin myöhemmin, kun aloitetaan uusia sopimuksia.

– Pikkuhiljaa kun sopimuksia uusitaan, niin uudet sopimukset ovat kalliimpia kuin aikaisemmin, Kostiainen sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 27.1. kello 23:een saakka.

Juttua päivitetty 26.1. klo 12.08: Lisätty tiedot Nordean talousennusteesta.