13-vuotias Benjamin Lehto tähtää superzoomkamerallaan kohti laajaa peltomaisemaa Nurmon Jokinevalla Etelä-Pohjanmaalla.
Tuuli ja vaakasuora lumisade ei ole säätilana lintubongaukselle ideaali, mutta joitakin lajeja hän onnistuu silti havaitsemaan isänsä Jukka Lehdon kanssa.
Samalla paikalla he näkivät viime kesänä mielenkiintoisen lintumaailman tulokkaan, arosuohaukan.
Benjamin kertoo tunnistavansa noin 250 lintulajia.
– Kiinnostuin linnuista noin 5-vuotiaana, kun lueskelin lintukirjaa ja halusin nähdä niitä sitten luonnossakin. Meillä on ollut myös aina undulaatteja, kuudesluokkalainen lintuharrastaja kertoo.
Ikänsä puolesta Benjamin Lehto on lintupiireissä harvinaisuus, vaikka jonkin verran luonnollisesti nuoriakin lintuharrastajia löytyy.
Nuoria mukaan pelillisyydellä?
Lintuharrastuksen suosio on kasvanut viime vuosina ja erityisesti naisten osuus aiempina vuosina hyvin miesvoittoisessa harrastuksessa on lisääntynyt.
– Uusista jäsenistä jo puolet on naisia, mikä on tietysti äärimmäisen mukavaa, Birdlife Suomen toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa miettii.
Arkiomaa harmittelee, että nuoria ei harrastuksen parissa ole liikaa. Hän tietää kuitenkin, että usein lintuharrastus alkaa kiinnostaa vasta vanhemmalla iällä.
Birdlife Suomi onkin jo pohtinut esimerkiksi pelillisyyden lisäämistä lintuhavaintojen keräämiseen sekä miettinyt tapoja hyödyntää vielä paremmin nykytekniikkaa.
Myös 55 vuotta lintuja harrastanut Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen aluevastaava Esko Rajala tunnistaa muutoksia harrastajakunnassa.
– Lintukerhonkin nimi oli aluksi Lintumiehet. Hyvin oli miesvoittoista hommaa tämä aikanaan. Hyvä, kun naisiakin on lähtenyt mukaan, hän pohtii.
Hän vinkkaa muutamia tärppejä ensi viikonlopun Pihabongaus-tapahtumaan.
– Tilhiä ja räkättirastaita on jäänyt talvehtimaan tänne, koska pihlajanmarjasato oli niin runsas. Punatulkkuja ja taviokuurnia on nähty paljon, mustarastaita on paljon ja ne käyvät toki paljon myös lintulaudoilla ruokailemassa, Rajala luettelee.
Arvokasta tietoa lintukannoista
Birdlife Suomen Pihabongaus-tapahtuma järjestetään jälleen tammikuun viimeisenä viikonloppuna 29.-30. tammikuuta.
Tapahtumaan voi osallistua kuka tahansa vaikka omalla takapihallaan ja ilmoittaa tunnin ajalta tekemistään lintuhavainnoista Birdlifen verkkolomakkeen kautta.
Nyt jo 17. kerran järjestettävän tapahtuman avulla kerätään arvokasta tietoa Suomen linnustosta.
– Tämä on kansalaistiedettä ja havaintojen avulla saamme valtavan määrän tietoa, jota voimme hyödyntää seurannassa, kertoo Birdlife Suomen toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa.
Lintukannan muutoksessa näkyvät selvästi Arkiomaan mukaan menestyjät ja häviäjät. Metsälintujen, kuten metsätiaisten, hömötiaisten ja töyhtötiaisten kannoilla menee tällä hetkellä huonosti.
– Se kertoo yleisesti ottaen metsiemme huonosta tilasta. Suomen metsiä on kammattu monta vuosikymmentä niin voimakkaasti, ettei siellä ole enää niitä tyypillisiä elinympäristöjä, mitä ne lajit vaativat. Ravintoa tai pesimäpaikkoja ei löydy enää nykymetsistä, Arkiomaa toteaa.
Benjamin Lehto aikoo osallistua tapahtumaan kotipihaltaan. Muuten hän arvostaa harrastuksessaan ennen kaikkea sitä, että pääsee luontoon.
– Ja tietysti samalla myös sitä, että näkee erilaisia lintuja ja saa kerätä, että montako näkee vuodessa, hän miettii.