Hyppää sisältöön

Talouspolitiikan arviointineuvosto: Hallituksen velanotto vuonna 2022 on perusteltua, mutta vakauttamissuunnitelma tarvitaan pian

Suomen julkisen talouden rakenteellinen alijäämä herättää arviointineuvostossa huolta. Tutkimus- ja kehitystoimintaa olisi arviointineuvoston mukaan syytä tukea voimakkaammin.

Arviointineuvoston mukaan hallituksen linjaus vuoden 2022 finanssipolitiikasta on perusteltu. Yle seurasi eduskunnan täysistuntoa 15. joulukuuta Helsingissä. Istunnossa käsiteltiin muun muassa vuoden 2022 talousarviota. Kuva: Silja Viitala / Yle

Talouspolitiikan arviointineuvosto katsoo, että vuodelle 2022 valittu finanssipoliittinen linja ja julkisen talouden alijäämä ovat perusteltuja aiempia ennusteita heikomman talousnäkymän vuoksi. Neuvoston laatiman raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan hallituksen tukitoimet vauhdittivat talouden elpymistä viime vuonna.

Suunnitelma julkisen talouden vakauttamisesta olisi arviointineuvoston mielestä kuitenkin laadittava viipymättä.

– Nykyinen kriisi on osoittanut, että kyky tukea taloutta finanssipolitiikalla on ensiarvoisen tärkeää. Finanssipoliittista liikkumavaraa on jatkossakin oltava riittävästi, jotta sillä voidaan torjua tulevien kriisien kielteisiä vaikutuksia, arviointineuvosto toteaa tiedotteessaan.

Neuvoston mukaan valittu asteittain laskevien menojen finanssipoliittinen linja ei kuitenkaan välttämättä toteudu. Esimerkiksi uudet pandemiaan liittyvät tukitoimet voisivat vaarantaa tavoitteen, jos niille ei tehdä kompensoivia päätöksiä.

Arviointineuvosto on huolissaan siitä, että jo yli vuosikymmenen vallinneen julkisen talouden rakenteellisen alijäämän odotetaan pysyvän suurena myös nykyisen kriisin jälkeen.

Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan hallitus ei ole pystynyt perustelemaan riittävästi päätöstä nostaa vuoden 2023 kehystasoa 500 miljoonalla eurolla. Arviointineuvosto on huolissaan myös siitä, mitä menokaton korottaminen tarkoittaa finanssipolitiikan uskottavuudelle.

– Finanssipolitiikan uskottavuus korostuu pidentyneen pandemian ja kasvaneen julkisen velan vuoksi. On erityisen tärkeää, että uskottavuutta ei heikennetä vaikeina aikoina, arviointineuvoston puheenjohtaja Jouko Vilmunen sanoo raportin julkistustilaisuudessa.

Hallituksen esitettävä riittävät toimet

Ilman korjaavia toimia velka-aste kasvaa edelleen keskipitkällä aikavälillä. Arviointineuvoston mielestä tulevina vuosina tarvittaisiin vuosittain vakauttamistoimia noin 0,2–0,4 prosentilla suhteessa bruttokansantuotteeseen.

– Pitkällä aikavälillä vihreän siirtymän ja ikäsidonnaisten menojen kasvun luomat menopaineet edellyttävät julkisten menojen uudelleenarviointia investointien ja kulutuksen välillä, arviointineuvosto katsoo.

Hallituksen pitäisi neuvoston mukaan esittää yksityiskohtaisesti riittävät poliittiset toimet julkisen talouden näkymien parantamiseksi. Arviointineuvoston mukaan säästöjä voitaisiin hakea tuista tai verovapautuksista, jotka eivät edistä ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Neuvosto myös peräänkuuluttaa laajaa parlamentaarista valmistelua julkisen sektorin alijäämäisyyden korjaamiseksi. Tavoitteena olisi sitouttaa myös tulevat hallitukset pitkän aikavälin toimenpiteisiin.

Korkeammilla työllisyystavoitteilla on ratkaiseva rooli hallituksen julkisen talouden kestävyyteen tähtäävässä politiikassa, minkä vuoksi kaikkia työllisyysuudistuksia tulisi neuvoston mielestä arvioida kattavasti myös julkisen talouden näkökulmasta.

Lisää toimia tarvitaan lisääntyneen pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi, vaikka arviointineuvosto katsookin hallituksen jo tehneen merkittäviä päätöksiä työllisyyden lisäämiseksi. Hallitus saa kuitenkin sapiskaa epämääräisestä viestinnästä työllisyystoimien vaikutusten arviointiin liittyen.

Useat eri ministeriöt ovat esittäneet omia arvioitaan työllisyystoimien vaikutuksista. Muilla ministeriöillä arviot työllisyysvaikutuksista ovat tyypillisesti olleet optimistisempia kuin valtiovarainministeriöllä.

– Tämä on sellainen sekameteli, josta pitäisi päästä irti. Liian moni suu on viestittämässä työllisyysvaikutuksista. Arviointineuvosto ei pysty vertaamaan miten työ- ja elinkeinoministeriön laskelmat suhteutuvat valtiovarainministeriön laskelmiin ja mikä on hallituksen linja, mihin viime kädessä näissä laskelmissa nojataan, Vilmunen sanoo.

Tutkimus- ja kehitystukia vahvistettava

Arviointineuvoston mielestä koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystukien (t&k) leikkaukset Suomessa 2010-luvun aikana ovat todennäköisesti haitanneet tuottavuuskasvua. Se katsookin, että tutkimusta ja kehitystä on syytä tukea voimakkaammin. Uudet tuet tulisi kuitenkin kompensoida menoleikkauksilla tai veronkorotuksilla kustannusten hillitsemiseksi.

Neuvosto pitää myös perusteltuna parlamentaarisen työryhmän asettamaa tavoitetta ottaa käyttöön laajempi t&k-verotuki, koska Suomessa t&k-verokannusteita käytetään sen mukaan vähän.

Arviointineuvosto kantaa myös huolta Suomen jäämisestä jälkeen yliopistokoulutuksen laajuuden suhteen. Sen vuoksi viimeaikaiset toimet kolmannen asteen koulutuksen tarjoamisesta suuremmalle osalle väestöä ovat neuvoston mielestä hyvin perusteltuja.

* Juttua päivitetty klo 12:05 arviointineuvoston tiedotustilaisuuden pohjalta.