Hyppää sisältöön

Pirkanmaan aluevaltuusto päätynee valiokuntamalliin – tätä se käytännössä tarkoittaa: "Sisäpiiri lisää päätöksenteon tehokkuutta"

Valiokunnissa poliitikot osallistuvat asioiden valmisteluun jo alkuvaiheessa. Riskinä on, että valta keskittyy vain harvoille, mutta tulevat aluevaltuutetut näkevät mallissa enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia.

Kokoomuksen pirkanmaalaisvaltuutettu Leena Kostiainen tervehtii valiokuntamallia ilolla, vaikka emopuolue muualla maassa onkin puhunut lautakuntamallin puolesta. Kuva: Antti Eintola / Yle

Pirkanmaan tuleva aluevaltuusto alkaa todennäköisesti tehdä päätöksiä valiokuntamallilla.

Kuntapäätöksenteossa on totuttu lautakuntiin, joissa päätökset tehdään virkamiesten esittelyn pohjalta. Valiokunnissa poliitikot osallistuvat asioiden valmisteluun itse.

Mallin etu on päätöksenteon sujuvoituminen.

– Valiokuntamalli tuo politiikan lähemmäs asioita ja vaatii poliittista keskustelua niiden valmistelusta. Se ikään kuin pakottaa poliitikot keskustelemaan ja vahvistaa demokratiaa, sanoo hallintotieteen professori Jari Stenvall Tampereen yliopistolta.

Valiokuntamallia voi professori Jari Stenvallin mukaan löyhästi verrata pormestarimalliin, jossa apulaispormestarit johtavat valmistelua. Kuva: Antti Eintola / Yle

Pirkanmaan hyvinvointialueella sopivaa valiokuntien määrää on arvioitu noin neljäksi. Omia valiokuntia voi olla sekä palvelutuotantoa että esimerkiksi tulevaisuuden strategioita varten.

– Ne voivat olla eri kokoisia ja työskentelytavoiltaan erilaisia. Osa voi kuulla asiantuntijoita tai eri alueilla asuvia ihmisiä ja sillä tavalla sparrata valmistelua. Malli on hyvin mielenkiintoinen, sanoo Sdp:n aluevaltuutettu ja pitkän linjan päättäjä Lauri Lyly.

Keskittyykö valta liikaa?

Suurta valtaa käyttää lopulta melko pieni ydinryhmä, ja siitä valiokuntamallia on myös kritisoitu. Professori Jari Stenvall muistuttaa, että sisäpiirin mahdollisuus liittyy kaikkiin hallintomalleihin.

– Sisäpiiri lisää päätöksenteon tehokkuutta, kun avaintoimijat tietävät enemmän. Toisaalta ulkokehälllä olevat voivat kokea jäävänsä päätöksenteon ulkopuolelle. Se on aina riski kaikissa malleissa, myös valiokuntamallissa.

Lauri Lyly näkee valiokuntamallissa paljon mahdollisuuksia. Valiokuntakuulemisella valmisteluun saadaan hänen mukaansa avoimuutta ja sellaista tietoa, joka muuten tulisi eteen vasta paljon myöhemmin. Kuva: Miikka Varila / Yle

Tulevat aluevaltuutetut eivät ole huolissaan vallan liiasta keskittymisestä. Kokoomuksen Leena Kostiainen näkee mallin nimenomaan sujuvoittavan päättäjien työtä.

– Kun luottamushenkilöt pääsevät osallistumaan jo asioiden valmisteluvaiheessa, he pystyvät vaikuttamaan paljon enemmän. Perinteisessä lautakuntamallissa asiat tulevat valmiiksi valmisteltuina, ja vasta sitten niihin päästään ottamaan kantaa.

Puhtaimmillaan valiokuntamalli eroaa lautakuntamallista siten, että pöydässä istuu ainoastaan valtuutettuja. Se takaa, että päätöksiä tekevät juuri ne, jotka jotka kansa päättämään halusikin, sanoo Lauri Lyly.

– Se on demokraattisesti valittu porukka, joka on kansan luottamuksen saanut. On hyvä hyödyntää sitä osaamista, mitä joukosta löytyy.

Lue lisää:

Mitä ajattelet mallista? Voit kommentoida 27.1. kello 23 asti.