Hyppää sisältöön

Lukiolaiset jättävät taktisista syistä kieliopintoja väliin ja opettelevat alkeet vasta yliopistolla – tätä ei osattu odottaa, sanoo asiantuntija

Lyhyistä kielistä saa työmäärään nähden huonosti pisteitä todistusvalinnassa. Yliopistoilla ympäri Suomea ollaan huolissaan siitä, miten pääsykoeuudistus vaikuttaa tulevien ammattilaisten kielitaitoon.

20-vuotias Sanni Kanervo aloitti yliopistolla saksan ja italian opinnot alkeista, koska ei lukiossa ehtinyt lukea kieliä. Kuva: Esa Fills / Yle

Saksan opiskelu on turhauttavaa, sanoo 20-vuotias Sanni Kanervo.

– Mietin vain, kuinka pitkällä voisin nyt jo olla tässä kielessä.

Kanervo ei opiskellut saksaa lukiossa muutamaa kurssia enempää, koska siitä saa huonosti pisteitä todistusvalinnassa.

Vuonna 2020 voimaan astunut pääsykoeuudistus painottaa ylioppilastodistuksen merkitystä, kun entistä suurempi osa opiskelijoista otetaan sisään ilman pääsykokeita.

Lukiossa Kanervo kävi muutamia kursseja saksaa, mutta lopetti, kun ylioppilaskirjoitukset rupesivat mietityttämään.

– Ajattelin, että siitä ei ole todistusvalinnan kannalta mitään hyötyä, joten se jäi muiden aineiden alle.

Kanervo harjoittelee nyt aakkosten ääntämistä, numeroita ja pronomineja yliopiston alkeiskurssilla.

Osa Sanni Kanervon opiskelukavereista harmittelee, että he suorittivat yo-kirjoituksissa matematiikan ruotsin sijaan. Kuva: Esa Fills / Yle

"En usko, että tätä osattiin ennakoida"

Se, että lukiolaiset eivät opiskele enää kieliä tarpeeksi, huolettaa monia yliopistoilla. Yle haastatteli tähän juttuun yliopistojen henkilökuntaa kieli- ja viestintäkeskuksista, kauppakorkeakoulusta ja humanistisista tiedekunnista ympäri maata.

Huoli kielitaidosta ja pääsykoeuudistuksesta herättää vahvoja reaktioita.

Esimerkiksi historian oppiaineeseen (siirryt toiseen palveluun) saa lyhyen kielen laudaturista 22,6 pistettä, lyhyestä matematiikasta samasta arvosanasta 28,3.

Oppiaineet voivat yliopistoilla vaatia suoritusta juuri tietystä aineesta, mutta jos kielen suosio ei riitä, ei sitä kannata tehdä. Esimerkiksi Turun yliopistoon on vuodesta 2020 saakka voinut päästä opiskelemaan italiaa ilman, että osaa kieltä ollenkaan.

– Koska italiaa opetetaan toisella asteella nykyään niin vähän, ei ole ollut tarpeeksi osaavia hakijoita. Ei siis voida vaatia kielitaitoa, jos sitä ei enää opeteta lukiossa, kertoo opintopäällikkö Anna Väre Turun yliopiston Kieli- ja viestintäopintojen keskuksesta.

Todistusvalinnan perusteet pysyvät ennallaan ainakin vuoteen 2025 saakka. Yliopistojen koulutusvararehtorit sopivat elokuussa, että nykymallin voimassaoloa pidennetään vuodella.

"Monella alalla tätä ei osattu ennakoida, että nuoret lukioissa äänestävät jaloillaan kielten suhteen. Keskustelu on käynnistynyt sen jälkeen, että tälle täytyy tehdä jotain."

Itä-Suomen yliopiston kirkkohistorian professori Ilkka Huhta

Esimerkiksi teologiassa mikä tahansa kielitausta on hyödyksi opinnoissa, koska lähdeaineistona on usein opiskelijalle uusi kieli.

– Meillä opiskelija laitetaan heti kolmen kuolleen kielen pariin, ja kreikat ja hepreat ovat paljon helpompia, jos on opiskellut kieliä, Itä-Suomen yliopiston kirkkohistorian professori Ilkka Huhta sanoo.

Huhta oli teologian osastojohtajan roolissa keskustelemassa todistusvalinnan painotuksista, kun uudistusta leivottiin vuonna 2019. Tiedekuntaneuvosto teki lopulliset päätökset valintaperusteista.

Huhta itse painotti uudistuksen aikana äidinkielen roolia, joka onkin nostettu teologian valintakriteereissä painopisteeksi. Huoli pienistä kielistä syntyi jälkeenpäin.

Kielten opiskelun tila ei kuitenkaan ollut yllätys, kun todistusvalintaa lähdettiin uudistamaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriö tilasi jo vuonna 2017 silloiselta Turun yliopiston vararehtorilta Riitta Pyyköltä selvityksen (siirryt toiseen palveluun) Suomen kielivarannon tasosta ja kehittämistarpeista.

Selvitys osoitti, että kielten opiskelu on yksipuolistunut. Pyykkö listasi monia koulutukseen liittyviä kehityskohteita kielten opiskelun tukemiseksi, esimerkiksi suullisia kielikokeita ja vähintään kahden vieraan kielen taidon osoittamista ylioppilaskirjoituksiin.

Niiden sijaan lyhyet kielet jätettiin todistusvalinnan pistetaulukoissa hännille.

Opiskelijat arvioivat omaa osaamistaan: alkeistasoa

Käytännössä lukujärjestyksessä ei ollut tilaa englannin ja ruotsin lisäksi muille kielille, Sanni Kalervo sanoo.

– Lukio on tosi rankka jo nyt, se olisi ollut vielä rankempaa kielien kanssa.

Todistusvalinnan vaikutuksista kieliin ei sellaisenaan ole tutkittu. Kielivalintoihin vaikuttavat monet asiat aina ala-asteen kielivalinnoista lukion tuntijakoon, ja trendit näkyvät vasta pitkällä aikavälillä. Koronan aiheuttamat poikkeusolot vaikeuttavat tilanteen arviointia.

On kuitenkin selvää, ettei pisteytys helpota kielten jo valmiiksi vaikeaa tilannetta.

Ilmoittautumiset lyhyiden vieraiden kielten kokeisiin ylioppilastutkinnossa ovat enää kolmannes vuosituhannen alun määristä, twiittasi (siirryt toiseen palveluun)kuntaliiton lukiokoulutuksen erityisasiantuntija Kyösti Värri viime syksynä.

Esimerkiksi lyhyen saksan suosio ylioppilaskirjoituksissa on romahtanut 20 viime vuoden aikana.

Koske viivaa, niin saat näkyviin vuosittaisen tarkan luvun lyhyen saksan yo-kirjoituksiin osallistuneiden määrästä. Tilastossa numerot edustavat yo-kokeisiin osallistuneiden nuorten määrää.

– Ennen opiskelijat menivät jatkokurssille syventämään osaamista, nyt aloitetaan alkeista, sanoo opintopäällikkö Anna Väre.

Viesti on sama myös Itä-Suomen yliopiston kielikeskuksesta: alkeiskurssit täyttyvät.

Helsingin yliopistolla alkeiskurssit ovat erittäin suosittuja kiinan, arabian ja portugalin lisäksi perinteisissä lukiokielissä, kuten saksassa.

Tampereen yliopiston kielikeskuksen teettämässä kyselyssä näkyy, että suurin osa saksasta, ranskasta, venäjästä tai espanjasta kiinnostuneista ensimmäisen vuoden opiskelijoista tahtoo aloittaa aivan alkeista. Luvut vaihtelevat kielestä riippuen 33−50 prosentin välillä.

– Nämä opiskelijat ovat mahdollisesti aloittaneet jo kertaalleen alkeista aikaisemmilla kouluasteilla, mutta opinnot ovat voineet jäädä parin kurssin suorittamiseen, sanoo kielikeskuksen johtaja Taina Juurakko-Paavola.

Kielikeskus pyysi ensimmäisen vuoden opiskelijoita arvioimaan saksan, ranskan, venäjän tai espanjan kielitaitoaan syksyllä 2021 ja tammikuussa 2022. Vastaajia oli yhteensä 1 881 kaikista tiedekunnista.

Suurin osa niistä, joilla oli kielitaitoa pohjalla, arvioi osaamistasonsa alkeisiin.

Näin suuri osa Tampereen yliopiston 1. vuoden opiskelijoista arvioi saksan, ranskan, espanjan ja venäjän taitonsa alkeistasolle viime vuonna.

Opiskelijoiden omaa arviota ei ole aikaisemmin kyselty, joten kehittymisestä ei ole tilastollisia vertailutietoja saatavilla. Pitkään ylioppilaslautakunnassa työskennellyt Juurakko-Paavola näkee kuitenkin, että tulokset ovat yhteneväisiä ylioppilaskirjoitusten suuntausten kanssa.

Suomen historian lähdeaineisto on täynnä ruotsinkielistä teksitä, joten kielitaitoa tarvitaan, huomauttaa Sanni Kanervo. Kuva: Esa Fills / Yle

Todistusvalinnan pisteytys oli valinnaisten kielten lukio-opiskelulle "viimeinen niitti", sanoo Kieli- ja viestintäopintojen keskuksen varajohtaja Hanna Ruska Turun yliopistosta.

– Me kieli-ihmiset emme pidä ollenkaan tästä todistusvalinnan pisteytyksestä. Koemme se epäreiluna, Ruska sanoo.

Opintopäällikkö Anna Vären mukaan ne, jotka aloittavat alkeista, eivät saavuta samanlaista asiantuntijatasoa kielissä yliopistolla kuin ne, joilla on perusosaamista jo valmiiksi.

Sanni Kanervo toivoo oppivansa saksaa ylopistolla niin hyvin, että voi käyttää sitä ammatissaan. Kuva: Esa Fills / Yle

Suomalaisen historioitsijan pitäisi osata kieliä. Mieluusti venäjää, ainakin ruotsia, sanoo historianopiskelija Sanni Kanervo.

– Jos luetaan vanhoja tekstejä, ei siinä käännösohjelmat auta. Käsiala voi olla erilaista kuin nykyään, eikä vanhoja sanoja tunnista, jos ei osaa itse kieltä edes jotenkin.

Miten matematiikan arvostus todistusvalinnassa vaikuttaa tai vaikutti lukio-opintoihisi? Kirjoititko ylioppilaaksi vuoden 2020 pääsykoeuudistustuksen jälkeen, mutta jätit matematiikan kokonaan väliin? Kerro oma kokemuksesi tähän lomakkeeseen (siirryt toiseen palveluun).

Voit keskustella aiheesta 28.1. kello 23:een asti.