Hyppää sisältöön

Ukrainassa leijuu suursodan uhka, mutta Venäjä voi lisätä sotilaallista painetta myös näillä kolmella keinolla

Venäjä tahtoo länneltä vastaukset turvallisuuspoliittisiin vaatimuksiinsa ja voi kiristää myönnytyksiä erilaisten sotilaallisten uhkien avulla. Listasimme vipuvarsia, joihin Kreml voi tarttua.

Venäjä on lähettänyt sotakalustoaan rautateitä pitkin Valko-Venäjälle vedoten maan yhteisiin sotaharjoituksiin, joiden on määrä alkaa helmikuussa. Kuva: Russian Defence Ministry/TASS/Al

MOSKOVA Venäjän Ukrainan tuntumaan tuoma raskas sotakalusto ja yli 100 000 sotilasta ovat herättäneet pelon laajamittaisesta sodasta Euroopassa.

Sodan uhka on pakottanut myös Yhdysvallat keskustelupöytiin Venäjän kanssa.

Kreml odottaa tällä viikolla kirjallisia vastauksia Yhdysvalloille (siirryt toiseen palveluun) ja sotilasliitto Natolle (siirryt toiseen palveluun) lähettämiinsä sopimusehdotuksiin. Niissä vaaditaan muun muassa, ettei sotilasliitto enää laajene itään ja että sen joukot vedetään pois Venäjän lähialueilta.

Länsi on julkisesti tyrmännyt Venäjän vaatimukset. Presidentti Joe Biden on uhannut hyökkäyksen Ukrainaan johtavan henkilökohtaisiin pakotteisiin Vladimir Putinille, mutta Biden on myös kertonut (siirryt toiseen palveluun) Yhdysvaltain olevan valmis keskustelemaan aserajoituksista.

Presidentti Putin on puolestaan pidättäytynyt kommentoimasta kiristyvää tilannetta. Muu maailma seuraakin jännityksellä Venäjän seuraavia liikkeitä maan jatkaessa sotilaallista pullisteluaan Ukrainan suuntaan.

Yle listasi millä muilla tavoilla Kreml voi lisätä sotilaallista painetta pyrkiessään kiristämään myönnytyksiä länneltä.

1. Ydinaseiden sijoittaminen Valko-Venäjälle

Venäjä voi lisätä ratkaisevasti sotilaallista läsnäoloaan Valko-Venäjällä. Itsevaltaisen naapurimaan muutokset perustuslaissa antavat Venäjälle mahdollisuuden jopa ydinaseiden uudelleen sijoittamiseen.

Venäjä jatkaa joukkojensa tuomista Valko-Venäjälle vedoten maiden helmikuussa järjestettävään yhteiseen sotaharjoitukseen. Osa niistä on sijoitettu lähelle Ukrainan rajaa.

Venäläissotilaat osallistuivat tervetuliaisseremoniaan savuttuaan Valko-Venäjälle viime viikolla. Kuva: Russian Defence Ministry/TASS/Al

Asiantuntijoiden mukaan venäläisjoukot voisivat hyökätä Valko-Venäjän maaperältä Ukrainaan, mutta joukkoja myös voitaisiin jättää naapurimaahan pysyvästi. Tätä epäilyä vahvistaa se, että itsevaltaisesti Valko-Venäjää johtava Aljaksandr Lukašenka on puhunut viime aikoina (siirryt toiseen palveluun) toistuvasti lännen aggressiosta Venäjän ja Valko-Venäjän muodostamaa valtioliittoa kohtaan.

Samaan aikaan Lukašenka on muuttamassa maansa perustuslakia varmistaakseen valtansa vuosiksi eteenpäin. Tätä varten Valko-Venäjällä järjestetään helmikuun lopussa kansanäänestys, jonka tuloksia maan oppositio pitää jo ennakkoon väärennettyinä.

Alunperin Lukašenka ryhtyi uudistamaan perustuslakia tyynnytelläkseen vilpillisistä presidentinvaaleista puhjenneita protesteja. Itsevaltainen johtaja pysyi vallassa kansannoususta huolimatta juuri Putinin tukemana.

Aiemmin lännen ja Venäjän välissä tasapainotellut Lukašenka näyttääkin maksavan kiitollisuudenvelkaansa myöntymällä Kremlin vaatimuksiin.

Myös perustuslakimuutokset heijastelevat (siirryt toiseen palveluun) Valko-Venäjän uutta turvallisuuspoliittista asemaa. Aiempi muotoilu tavoitteesta olla "ydinaseeton alue ja neutraali valtio" poistetaan kokonaan uudesta perustuslaista.

Tämä voikin avata Venäjälle mahdollisuuden viedä myös ydinaseitaan Valko-Venäjälle, Nato-maa Puolan läheisyyteen.

2. Turvatakuut Itä-Ukrainan kapinallisille

Venäjä voi tunnustaa Itä-Ukrainan kapinallisalueet ja taata myöhemmin myös virallisesti niiden turvallisuuden. Tämä muuttaisi täysin Kremlin julkilausutun linjan Ukrainan sotaan.

Venäjän duuman tuotiin viime viikolla aloite (siirryt toiseen palveluun) koskien Itä-Ukrainan kapinallisalueita. Joukko edustajia pyytää Putinia tunnustamaan niin kutsutut Donetskin ja Luhanskin kansantasavallat.

Kapinallisalueet ilmoittivat itsenäisyydestään vuonna 2014, kun Venäjän tukema aseellinen konflikti Itä-Ukrainassa alkoi. Mikään valtio ei ole tunnustanut alueiden itsenäisyyttä.

Venäjä liitti Krimin niemimaan kansainvälisen oikeuden vastaisesti itseensä vuonna 2014. Nyt Venäjän duumassa on nostettu esiin mahdollisuus Itä-Ukrainan kapinallisalueiden tunnustamisesta. Kuva: Harri Vähäkangas / Yle

Lisäksi parlamentin alahuoneessa vaaditaan Putinia aloittamaan pikaisesti neuvottelut kapinallisalueiden johtajien kanssa yhteistyöstä muun muassa turvallisuuskysymyksissä. Tämä voisi käytännössä tarkoittaa sitä, että Venäjä julistaisi takaavansa kapinallisalueiden turvallisuuden.

Tilanne muuttaisi täysin Venäjän julkilausutun linjan Itä-Ukrainan sotaan. Tähän asti Kreml on kiistänyt täysin osallisuutensa sotaan ja jatkaa sen kutsumista "Ukrainan sisäiseksi konfliktiksi".

Tunnustamalla kapinallisalueet Venäjästä tulisi myös virallisesti konfliktin osapuoli, jota se todellisuudessa on ollut heti kapinallisalueiden irtautumisesta lähtien. Venäjä voisi laajentaa sotilaallista kampanjaansa Itä-Ukrainassa – tai ainakin uhata sillä.

Kreml voi käyttää jo pelkkää kapinallisalueitten tunnustamisen mahdollisuutta kiristysruuvina länttä kohtaan. Tähän asti Venäjän hallinto on pidättäytynyt ottamasta selvää kantaa duuman aloitteeseen, jota on määrä käsitellä helmikuussa.

Aloitteen takana on kommunistisen puolueen johtaja Gennadi Zjuganov ja hänen kymmenen puoluetoveriaan. Kreml voikin vielä halutessaan helposti kieltäytyä aloitteesta.

Venäjä voi lisätä tukea Itä-Ukrainan kapinallisalueille myös muilla tavoin. Valtapuolue Yhtenäisen Venäjän edustajat duumassa vaativat tänään keskiviikkona (siirryt toiseen palveluun) maan johtoa lähettämään sotilaallista apua kapinallisille.

3. Ohjusten vieminen Kuubaan

Venäjä voi tiivistää sotilasyhteistyötään Yhdysvaltoihin vihamielisesti suhtautuvien maiden kanssa. Kreml uskoo, että jo pelkkä vihjaus Kuuban toimitettavista venäläisohjuksista saa Yhdysvallat näkemään punaista.

Venäjän hallinto on viime aikoina tiivistänyt suhteitaan Yhdysvaltojen vihollisina pidettyihin maihin.

Putin on puhunut reilun viikon sisällä puhelimessa Kuuban, Venezuelan ja Nicaraguan johtajien kanssa. Kremlin verkkosivuilla julkaisemien tiedotteiden mukaan keskusteluja on käyty maiden välisten "strategisten kumppanuuksien" kehittämiseksi.

Venäjän mediassa onkin spekuloitu paljon venäläisten ohjusten toimittamista ja sotilastukikohtien avaamisesta Amerikan mantereelle vastatoimena Yhdysvaltain kieltäytymisestä Venäjän vaatimuksiin.

Aiemmin Venäjän apulaisulkoministeri Sergei Rjabkov ei halunnut vahvistaa tai kiistää (siirryt toiseen palveluun) mahdollista venäläisen sotakaluston toimittamista Venezuelaan tai Kuubaan. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov puolestaan sanoi (siirryt toiseen palveluun), ettei Putinin keskustellut Kuuban kanssa sotilasyhteistyön lisäämisestä.

Venäjän yhteydenpito Latinalaisen Amerikan kumppanimaihin näyttää ennen kaikkea diplomaattiselta näpäytykseltä. Kreml haluaa nostaa esiin vanhoja pelkoja ja ajaa Yhdysvaltoja palaamaan hylätyksi julistamaansa Monroe-oppiin. Sen mukaan koko Amerikan mantere kuuluu yksin USA:n vaikutuspiiriin.

Sen sijaan sotilaallisen yhteistyön tiivistäminen Iraniin ei näytä jäävän pelkkään uhkailuun.

Iranin presidentti Ebrahim Raisi piti Venäjän duumassa puheen, jossa hän läksytti sotilasliitto Natoa. Kuva: Anton Novoderezhkin/TASS/AOP

Maan presidentti Ebrahim Raisi saapui viime viikolla Moskovaan osoittamaan tukensa Putinille (siirryt toiseen palveluun) Venäjän “uhmatessa lännen yksipuolisia toimia”. Mediatietojen mukaan (siirryt toiseen palveluun) maat valmistelevat yli 10 miljardin dollarin arvoisia asekauppoja muun muassa venäläisten Suhoi Su-35-hävittäjien ja S-400-ilmatorjuntajärjestelmien toimittamiseksi Iraniin.

Viime viikolla venäläiset sota-alukset myös harjoittelivat yhdessä Iranin ja Kiinan kanssa Intian valtamerellä.

Pitkällä aikavälillä juuri Kiina voisi olla Venäjälle merkittävä sotilaallinen tuki länttä vastaan. Maiden puolustusministerit allekirjoittavat viime vuoden lopulla (siirryt toiseen palveluun) tiekartan yhteistyön tiivistämiseksi “Yhdysvaltain painostusta ja sotilaallista uhkaa vastaan”.

Lue lisää: