Hyppää sisältöön

Antti Heikkonen houkuttelee ketut jalkanaruihin ja saa tapporahaa – kairojen kannibaalia pyydetään Lapissa uhanalaisen naalin pelastamiseksi

Metsähallitus haluaa pitää ketut poissa naalin reviiriltä, ja kettuja houkutellaan ansoihin muun muassa lajitoveriensa raadoilla. Toimet naalin pelastamiseksi ovat nostaneet toivoa lajin säilymisestä.

Ivalolainen Antti Heikkonen tarkastaa kettuansat aamuvarhaisella. Video: Vesa Toppari / Yle
Ivalolainen Antti Heikkonen tarkastaa kettuansat aamuvarhaisella. Video: Vesa Toppari / Yle

On vielä pimeää, kun Antti Heikkonen päräyttää kelkan käyntiin ja lähtee ketunpyyntiin Ivalon Akujärvellä. Hän tarkastaa eilen asentamansa jalkanarut heti aamusta, koska ei halua tuottaa ketulle ylimääräistä kärsimystä.

– Kettu on yöeläin ja se on paljon rauhallisempi narun päässä pimeällä, eikä stressaannu ylenmäärin, Heikkonen sanoo.

Kettu kilpailee äärimmäisen uhanalaisen naalin kanssa elintilasta ja ravinnosta Enontekiön ja Utsjoen tuntureilla. Antti Heikkonen on yksi Metsähallituksen paristakymmenestä sopimuspyytäjästä, jotka saavat pyytää kettua poikkeusluvalla ja käyttää apuna moottorikelkkaa. Lisäksi hän saa noin 27 euron tapporahan ketusta.

– Kyllähän minä jonkinlainen palkkamurhaaja olen, mutta minusta on hyvin tärkeää saada kettukantaa vähennettyä, etteivä ketut siirry outamaista ylemmäksi naalin harmiksi, Heikkonen kertoo.

Viime vuonna kettu havaittiin 34 naalinpesällä tai niiden läheisyydessä. Lisäksi kahdeksaa pesää oli kaivettu, mutta tekijästä ei saatu selvyyttä.

Antti Heikkonen on ollut ketunpyytäjä jo pienestä pitäen. Vuosittain hän saa saaliiksi noin 50 kettua. Kuva: Vesa Toppari / Yle

Ilmastonmuutos avittaa kettuja naalin reviirille

Kettu ja naali kilpailevat pesäpaikoista ja ravinnosta. Kettu voi suurempana ja vahvempana eläimenä tappaa naaleja. Siksi Metsähallitus tukee ketunpyyntiä naalin pesimäalueilla ja niiden liepeillä. Sopimuspyytäjien lisäksi Enontekiöllä ja Utsjoella on päätoimiset ketunpyytäjät.

– Kettu on naalille nykyään yhä vakavampi uhka. Osin ilmastonmuutosten myötä kettu siirtyy ruoan perässä yhä ylemmäs, jopa tuntureihin. Kun kettu ja naali kohtaavat, on naalin väistyttävä, kertoo Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollila.

Jos kettukanta saadaan pidettyä kurissa outamailla eli alavilla mailla ja ketuille riittää siellä ruokaa, ei ketun tarvitse siirtyä naalin uhkaksi tunturiin. Näin naalia saadaan suojeltua. Lisäksi kettujen taudit pysyvät kurissa.

Heikkosen mukaan kannansäätely on tarpeellista, koska kettuja on ollut viime aikoina runsaasti Ylä-Lapin metsissä. Lisäksi kapiketut ovat lisääntyneet, ja pelkona on taudin leviäminen metsästys- ja lemmikkikoiriin. Kapin aiheuttaa syyhypunkki.

Jalkanarulla pyynti on taitolaji

Kettua voi pyytää myös ampumalla. Se tapahtuu käyttämällä ajokoiraa, kyttäämällä tai pillittämällä. Näiden lisäksi kettuja voi pyytää loukuilla ja jalkanarulla. Kaikki tavat vaativat pitkää pinnaa ja roppakaupalla erilaisia niksejä, mutta jalkanarulla pyytäminen on ehkä se kaikista eniten taitoa vaativa pyyntitapa.

Narutus on Antti Heikkosen leipälaji. Käytännössä viekkaan pyytäjän täytyy olla kettua viekkaampi niin, että kettu ansanaruun astuu.

– Tärkeintä on se, että pyyntivälineisiin ei jää ihmisen hajuja eikä myöskään jälkiin ansaa laitettaessa. Laitan välineisiin männynhajua ja käsittelen niitä hanskat kädessä, Heikkonen kertoo.

Videolla Antti Heikkonen näyttää, kuinka ketun jalkanaruansa viritetään. Video: Vesa Toppari / Yle

Jalkanarun laittaminen metsään on oma taiteenlajinsa. Saalistajan pitää tietää tarkkaan, mihin ansa kannattaa sijoittaa. Heikkonen vie metsään haaskan, jonka ympäri hän ajaa moottorikelkalla jäljen.

– Kun kettu tulee haaskalle, on sen ylitettävä kelkan jälki. Kahden jäljen risteys on hyvä pyyntipaikka, Heikkonen sanoo.

Haaskoina käytetään poron teurasjätteitä tai muuta sellaista, mutta yllättäen haaskaksi sopivat parhaiten ketun lajitoverien raadot. Kettu on siis kannibaali.

Jos kettu käy samalla haaskalla useita kertoja, se tulee sinne aina samaa polkua pitkin.

– Kun polku on luotu, kettu kulkee sitä pitkin aina, kunnes jää jalkanaruun. Jos kettu kuitenkin pääsee irti narusta ehjin nahoin, se ei koskaan enää tule samaa reittiä. On se sen verran fiksu eläin, Heikkonen sanoo.

Ketun älykkyyttä ei ole syytä aliarvioida tai jää ilman saalista. Heikkonen saa saalista vuosittain kymmenittäin, joten ei ole utami hänkään.

– Tällä kertaa homma meni 2-0 Antille. Huomenna voi olla toisin.

Naalinpoikaset ovat ajan kysymys

Vuosia kestänyt ketunpyynti alkaa tuottaa tulosta. Myös erilaiset suojeluhankkeet, lisäruokinta ja jopa naalien siirrot ovat elvyttäneet naalikantaa. Ilahduttava uutinen on se, että Utsjoen ja Enontekiön alueella tehtiin viime vuonna useita jälki- ja näköhavaintoja naalista.

– Tunnelin päässä on valoa, Tuomo Ollila sanoo.

Viime vuonna tehtiin nelisensataa tutkimuskäyntiä mahdollisille naalin pesille, mutta asukkaita ei havaittu. Metsähallituksen tiedossa on noin 250 naalinpesää, mutta ei yhtä ainoaa viime vuonna syntynyttä naalinpoikasta. Edellinen varmistettu pentue on yli 20 vuoden takaa.

– Nyt on ollut lupaavia merkkejä ilmassa. Olemme havainneet useita naalin pesiä, joita on asuttu läpi vuoden. On vain ajan kysymys, milloin taas pesintä tapahtuu, Ollila uskoo.

Enontekiön tunturialueella kahden naalin havaittiin asuttavan pesää kesällä 2020. Kuva: Metsähallitus

Raudoilla pyynti halutaan säilyttää Lapissa

Pieniä petoja pyydetään myös kiisteillyillä pienpetoraudoilla. Ylitarkastaja Tuomo Ollila pitää raudoilla pyyntiä tärkeänä paikallisesti Lapissa. Myöskään Antti Heikkonen ei näe logiikkaa rautojen kieltämisessä.

– Pienpetojen kannansäätely tulisi mahdottomaksi ja taudit leviäisivät, Heikkonen sanoo.

Heikkonen pyytää raudoilla etupäässä näätää ja minkkiä. Näätä on uhka linnuille ja minkki ei kuulu tänne ollenkaan.

– Minkki pitäisi saada kokonaan pois meidän metsistä. Se on vieraslaji ja erityinen uhka vesilinnuille, Heikkonen kertoo.

Sen sanottuaan mies ottaa saalisketut maasta ja lähtee nylkemään niitä. Silmissä ei vilahda tappajan katse vaan tyytyväisyys siitä, että tällä kertaa hän oli kettua viekkaampi.

Heikkosen ketunpyynnissä on jotain syvempää perua, hän kertoo kesälläkin vain odottavansa, että pääsisi naruttamaan kettuja. Veri vetää metsään.

Korjattu termi jalkaraudat pienpetoraudoiksi 28.01. klo 10.10

Korjattu sana Kettuja sanapariksi pieniä petoja 2.2. kli 15.21

Lue myös:

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 28.1. kello 23 saakka.