Hyppää sisältöön

Pörssit romahtavat, mutta talousennusteet povaavat yhtä aikaa Suomen kultakautta – tässä selitykset erikoiseen tilanteeseen

Pörssit ympäri maailmaa painuivat alkuviikolla jyrkästi miinukselle. Samaan aikaan ennustajat odottavat runsasta talouskasvua maailman ja Suomen talouteen.

Massapsykologia on aina läsnä pörssissä: sekä optismismi että pelko tarttuvat. Arkistokuva Helsingin pörssitalolta. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

OP-ryhmän ja Nordean tuoreet ennusteet arvioivat Suomen talouden jatkavan tuntuvassa kasvussa.

OP ennustaa kuluvalle vuodelle 2,7 prosentin kasvua, Nordea 3 prosentin. Molemmat ennakoivat talouden hidastuvan ensi vuonna, mutta silloinkin kasvua olisi pankkiennusteiden mukaan 1,7 (OP) tai 2 (Nordea) prosenttia.

Monia hämmästyttää pörssin viime päivien jyrkkien laskupäivien jälkeen, miten pörssikurssit voivat syöksyä syvästi miinukselle samaan aikaan, kun ennusteet povaavat talouteen kelpo kasvua.

Pörssikurssien jyrkkä alamäki ja yhtäaikainen talouden tukeva kasvu eivät kuitenkaan ole ristiriidassa. Se selviää, kun huomioi muutamia osakemarkkinoiden lainalaisuuksia.

Eri maiden pörssit seuraavat toisiaan

Jos Helsingin pörssin syöksy positiivisten kasvuennusteiden aikana ihmetyttää, on ensimmäiseksi huomattava, että Helsingin pörssi seuraa tarkasti maailman muita pörssejä.

Yleissääntö on, että Euroopan pörssit avautuvat valtaosana pörssipäivistä nousuun tai laskuun sen mukaan, miten pörssit sulkeutuivat edellisenä yönä Yhdysvalloissa.

Esimerkiksi perjantaina ja maanantaina nähty kurssisukellus Euroopassa ja Aasiassa alkoi Yhdysvalloissa jo torstaina ja levisi muihin pörsseihin seuraavana päivänä.

Osakemarkkina katsoo pitkälle tulevaisuuteen

Yksittäiset talousennusteet eivät juuri heiluttele osakekursseja, vaikka kyse olisi koko maailmantaloutta koskevista arvioista.

Talous voi olla tuntuvassa kasvussa, ja silti osakemarkkinat voivat samaan aikaan laskea.

Se johtuu siitä, että odotukset tulevasta kasvusta siirtyvät osakekursseihin heti, kun kasvuluvuista saadaan ensimmäisiä aavistuksia. Pörssissä katse on siis aina pitkällä tulevaisuudessa.

Koronan aikana talouden ennustaminen on ollut tavallista vaikeampaa, koska uusien virusvarianttien ilmaantumista on mahdotonta tietää ennalta.

Silti jo pitkään on tiedetty, että rokotusten edetessä todennäköisyys yhteiskuntien laajoista suluista pienenee, ja että talous elpyy nopeasti, kun koronatilanne helpottuu. Pandemiatilanteen lieveneminen ollut yksi keskeisistä syistä, miksi osakekurssit ovat kohonneet koronaromahduksen jälkeen niin voimakkaasti.

Koska osakemarkkinoilla katsotaan tulevaisuuteen, yritysten kurssit ovat kohonneet jo silloin, kun kovinta nousua on vasta odotettu.

Kakkua niin sanotusti syödään etukäteen.

Pörssin voimakas etupainotteisuus näkyy myös keskuspankkien viestien vastaanotossa. Pörssit reagoivat jo silloin, kun keskuspankkiirit vasta ennakoivat kommenteissaan, mitä he aikovat tehdä esimerkiksi korkotasolle.

Reaalitalous ja osakemarkkinat elävät osin eri rytmissä ja maailmassa

Viime päivien jyrkät kurssilaskut käynnisti Yhdysvaltain keskuspankin viestit rahapolitiikan odotettua nopeammasta kiristämisestä.

Keskuspankin odotetaan nostavan korkoa tänä vuonna neljä kertaa, koska inflaatio on Yhdysvalloissa huippukorkeaa. Hermoilua aiheuttaa myös Venäjän hyökkäyksen uhka Ukrainaan.

Koronnosto on hallaa osakkeille, koska se syö osakkeista tulevaisuudessa odotettavien tuottojen nykyistä arvoa. Toiseksi korkojen nousu alkaa vähitellen ohjata sijoitusrahaa pois osakkeista kohti korkosijoituksia eli yritysten ja valtioiden joukkolainoja, koska niiden tuotto kasvaa korkojen kohotessa.

Vaikka pörssit ovat laskussa, maailmantalous kasvaa esimerkiksi Maailmanpankin uusimman ennusteen mukaan (siirryt toiseen palveluun) tänä vuonna 4,1 prosenttia.

Pörssipudotus ei kuitenkaan ole ristiriidassa talouskasvun kanssa, koska osakkeiden hintoihin odotus kasvusta on siirtynyt jo aikaisemmin.

Nyt pörssissä taas haetaan osakkeille uutta hintaa Yhdysvaltain nousevien korkojen ja supistuvan keskuspankkielvytyksen oloihin.

Pörssi romahtaa tai "korjaa" aina ennemmin tai myöhemmin

Osakkeiden hinnat ovat kohonneet viime vuosina varsin kalliiksi, kun tuottoa ei ole nollakorkojen vuosina juuri pörssin ulkopuolelta saanut.

Erityisesti ovat kohonneet niin sanottujen kasvuyhtiöiden kurssit. Se näkyy nyt käänteisesti niiden muita kovempana kurssilaskuna.

Kasvuyhtiöt ovat useimmiten teknologiayhtiöitä, joihin keskittynyt yhdysvaltalainen Nasdaq-pörssi on pudonnut alkuvuonna selvästi yli kymmenen prosenttia. Samaan aikaan Yhdysvaltain suurimpia yhtiöitä seuraava S&P500-indeksi on laskussa "vain" noin seitsemän prosenttia.

Jyrkässä laskussa siis ovat olleet erityisesti ne osakkeet, joiden hinnassa on ollut eniten ilmaa.

Voimakkaita laskupäiviä nähdään pörssissä säännöllisen epäsäännöllisesti, kun ilmaa on kertynyt osakkeisiin liikaa.

Suuret romahdukset ovat harvinaisempia, mutta noin kymmenen prosentin pudotuksia – "hintojen korjausliikkeitä" – tapahtuu vuoden parin välein.

Pudotukset johtuvat siitä, että nousukausina ja etenkin niiden loppuvaiheilla osakkeiden hinnoilla on taipumus nousta liian korkeiksi. Osakkeille on aina eniten halukkaita ostajia, kun nousuprosentit ovat kovimpia. Lopulta liika optimismi puhkeaa.

– Etukäteen on mahdotonta ennustaa milloin, mutta jossain kohtaa huonot uutiset kumuloituvat sellaseksi taakaksi, että myyntiaalto käynnistyy, Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto kommentoi alkuviikon jyrkkiä laskuja.

Kokeneet sijoittajat tietävät, että romahdukset kuuluvat pörssiin. Laskupäivät ovat heille ostopaikkoja, joina osakkeita saa alennushintaan.

Monet pörssiin viime vuosien huimien kurssinousujen aikana tulleista uusista sijoittajista eivät ole ehtineet nähdä syöksyvien kurssien päiviä. Heillä ensimmäiset pörssin jyrkät alamäet voivat nostattaa sykkeet taivaisiin.

Pitkällä aikavälillä pörssit ovat joka ainoa kerta kohonneet takaisin romahduksia edeltäneille tasoille ja niiden ylitse.

Siksi sijoittajat korostavat osakesijoittamisessa pitkää aikaväliä.

Lue lisää: