Hyppää sisältöön

Hämeenlinnalaisilla Suomen suurin hiilijalanjälki – ainutlaatuinen selvitys tutki 15 kunnan ja kaupungin päästöt

Selvitys laski kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt ensimmäistä kertaa vertailukelpoisesti suurelle joukolle suomalaisia kuntia ja kaupunkeja. 

Helsingin asukaskohtaiset päästöt olivat toiseksi suurimmat Hämeenlinnan jälkeen. Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen on päättänyt sulkea Hanasaaren hiilivoimalaitoksen 2023. Kuva: Retu Liikanen / Yle

Hämeenlinnalaisilla on Suomen suurin hiilijalanjälki, kertoo tuore 15 kuntaa kattanut selvitys.

Kaupunki kertoo tiedotteessaan, että hämeenlinnalaisten kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2020 yhteensä 9,4 hiilidioksidiekvivalenttitonnia asukasta kohden. Helsinki ei jäänyt paljon jälkeen, sillä siellä päästöt olivat 9,2 tonnia (CO2-ekv) asukasta kohden vuodessa.

Hämeenlinnalaisten hiilijalanjäljen suuruus johtuu selvityksen mukaan pitkälti energiankulutuksen, rakentamisen sekä liikenteen suurista päästöistä. Myös ruoankulutuksen päästöt ovat Hämeenlinnassa suurimmasta päästä. Ainoastaan muun kulutuksen päästöissä hämeenlinnalaisten hiilijalanjälki on keskitasoa.

– Hämeenlinnalaisten hiilijalanjälkeen vaikuttavat erityisesti laajalle levittyvän kaupungin pitkät etäisyydet sekä öljy-, maakaasu- ja puulämmityksen yleisyys, joiden vuoksi kaupunkilaisten hiilijalanjälki on niin suuri, kertoo kaupungin ilmastokoordinaattori Juuso Puurula tiedotteessa.

Puurulan mukaan kaupungin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tärkeintä on edistää päästöttömiä lämmitysratkaisuja ja vähentää liikenteen päästöjä.

Tutkituista kunnista pienimmät päästöt asukasta kohden olivat Järvenpäässä, jossa ne olivat 7,7 tonnia. Selvitykseen osallistuneiden kuntien kasvihuonepäästöt olivat keskimäärin 8,7 tonnia (CO2-ekv).

Kuntalaisten toiminnan päästöt näkyville

Päästölaskenta tehtiin osana Kulma-hanketta, jossa kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt laskettiin ensimmäistä kertaa vertailukelpoisesti suurelle joukolle suomalaisia kuntia ja kaupunkeja.

Laskennassa kulutuksen päästöjä tarkastellaan energiankulutuksen ja rakentamisen, liikkumisen, ruuan sekä tavaroiden ja palveluiden osalta. Tiedotteen mukaan vastaavaa laskentaa ei Suomessa ole koskaan aiemmin tehty ja globaalistikin kulutuksen päästölaskennat ovat usein olleet maakohtaisia tai yksittäisten kuntien toteuttamia selvityksiä.

Tiedotteessa kerrotaan, että laskentaa varten kehitetty Kulma-malli tuottaa uudenlaista tietoa kuntalaisten toiminnasta aiheutuvista päästöistä, muun muassa kunnassa käytettyjen rakennusmateriaalien ja kunnassa kulutettujen elintarvikkeiden päästöistä.

Mallin lähtökohtana on kuntalaisten kulutus ja siitä aiheutuvat päästöt riippumatta siitä, onko hyödykkeet tuotettu kunnassa, muualla Suomessa tai ulkomailla.

– Uudet tulokset tekevät näkyväksi ne kuntalaisten toiminnasta aiheutuvat päästöt, jotka jäävät perinteisen kuntien päästölaskennan ulkopuolelle. Laajempi tietopohja tukee kuntien ilmastotyötä, jossa eri toimin pyritään vaikuttamaan myös kuluttajien valintoihin, hankkeen projektipäällikkö Emma Liljeström kertoo.

Hankkeen toteutti Sitowise Oy yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Tuloksia pääset tarkastelemaan täältä (siirryt toiseen palveluun).