Hyppää sisältöön

Nämä syyt puoltavat koronarajoitusten purkua ja nämä sitä, miksi niitä ei voi lopettaa kuin seinään

Koronarajoituksia voidaan alkaa keventämään, koska tilanne sairaaloissa on menossa parempaan päin ja omikronin tautihuippu on saavutettu. Kevennyksiä on kuitenkin tehtävä hallitusti Tanskassa riehuvan omikronmuunnoksen takia, HUSin toimitusjohtaja Markku Mäkijärvi arvioi.

Suomalaiset terveysalan asiantuntijat uskovat koronapandemian rauhoittuvan helmikuussa. Siksi rajoitusten purkamista voidaan harkita. Helsingin Kalliossa nautittiin aurinkoisesta säästä 25. tammikuuta. Kuvituskuva. Kuva: Silja Viitala / Yle

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) osastopäällikkö Taneli Puumalainen väläyttivät eilen, että koronarajoituksia voitaisi alkaa keventää. Aluksi Marin patisteli rajoitusten kevennyksiin esimerkiksi matalariskisten kulttuuri- ja urheilutilaisuuksien osalta ja sen jälkeen STM:n Puumalainen näytti vihreää valoa kevennyksille

HUSin infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen puolestaan arvioi eilen, että koronaepidemian huippu on pääkaupunkiseudulla saavutettu, ja että koronataudin pitäisi rauhoittua Uudellamaalla helmikuun aikana.

Kysyimme HUSin vt. toimitusjohtaja Markku Mäkijärveltä, mihin nämä arviot perustuvat, eli mitä ratkaisevaa on nyt tapahtunut, että rajoituksia voidaan keventää.

Mäkijärvi kertoo, että arvio mahdollisuudesta rajoitusten keventämiseen perustuu siihen, että tartunnat ja potilasmäärät eivät enää nouse, vaan pikemminkin hiljalleen laskevat. Positiivista kehitystä on jatkunut jo toista viikkoa HUSissa sekä erikoisairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa.

Mäkijärvi myöntää, että potilasmäärät ovat kuitenkin edelleen korkealla tasolla. Se aiheuttaa terveydenhoidossa häiriötilaa, eli kiireettömiä hoitoja joudutaan edelleen pitämään supistettuna normaalitasosta.

– Mutta suunta on normaalimpaan päin ja se on jatkunut jo toista viikkoa. Siksi ajatellaan, että rajoituksia voidaan purkaa asteittain alkaen lievemmistä eli matalan riskin tilanteista ja arvioidaan, että se ei tätä myönteistä kehityssuuntaa kääntäisi, Mäkijärvi selittää.

Hän avaa lisää päättelyketjua lääketieteen asiantuntijoiden arvioiden taustalla. Kyse on useamman epäsuoran tekijän yhteisvaikutuksesta, mutta ensisijaisesti sairaalapotilaiden määrästä, sillä tartunnoista ei tällä hetkellä tiedetä aivan tarkasti.

– Tiedetään, että jos ihminen sairastuu vakavasti koronaan ja joutuu sairaalahoitoon, se tapahtuu 1–2 viikkoa tartunnan jälkeen. Nyt kun sairaalapotilaiden määrät ovat kääntyneet laskuun, siitä voidaan epäsuorasti päätellä, että tartuntahuippu on sivuutettu ja se on ollut noin kaksi viikkoa sitten, Mäkijärvi sanoo.

Tartuntoja on edelleen niin paljon, että testausjärjestelmä ja nykyiset testausohjeet eivät enää mahdollista absoluuttista tietoa tartunnoista, eli kaikkien lievästi sairastuneiden koronatautia ei todeta. Siksi arvio tartuntahuipusta perustuu ensi tilassa sairaalahoidon lukuihin, koska vain heistä on niin sanottua "kovaa dataa".

Mäkijärvi huomauttaa, että myös THL:n jätevesiseurannassa koronatartuntojen löydösten määrä on kääntynyt laskuun. Senkin mukaan tartuntahuippu olisi ollut tammikuun toisella viikolla.

Taustalla kummittelee Tanskassa riehuva omikronmörkö, kevennyksiä tehtävä hiljalleen

Tuhannen taalan kysymys: millä aikataululla rajoituksia voidaan alkaa keventämään?

– Maltti on nyt valttia, vaikka me kaikki ollaan iloisia, että rajoituksia pystytään alkaa keventää, HUSin vt. toimitusjohtaja Markku Mäkijärvi sanoo ensialkuun.

Hän korostaa, että rajoituksia tulisi keventää hiljalleen ja porrastetusti. Ensimmäisten kevennysten jälkeen on hyvä seurata pari viikkoa kevennettyjen rajoitusten vaikutusta ennen kuin uskalletaan keventää lisää. Liian suuri vauhti saattaisi kostautua ja siinä otettaisi turhia riskejä.

Taustalla väijyy nimittäin uusi mörkö, Tanskassa ja Norjassa hiljattain havaittu omikronin muunnos, joka leviää sukulaistaan vauhdikkaammin. Uusi muunnos, "omikronin pikkuserkku", on merkittävä syy sille, että rajoitusten kevennysten kanssa on oltava varovainen.

– Tanskassa uusi omikronmuunnos käsittää jo yli puolet tartunnoista ja tartuttaa myös omikronin juuri sairastaneet. On mahdollista, että se leviää Suomeenkin ja meillä on uusi aalto taas kohta päällä. Siksi suuria muutoksia omaan elämänmenoon ei kannata vielä tehdä, Mäkijärvi sanoo.

Tilanne on ristiriitainen. Toisaalta koronatilanne on menossa parempaan päin, mutta toisaalta liikoja ei kannata vielä iloita, koska pandemia ei ole vielä suinkaan ohi.

HUSin Järvisen ja Mäkijärven lisäksi myös Helsingin yliopiston virologian professori Olli Vapalahti ja epidemiologi Jussi Sane ovat sitä mieltä, että koronapandemiatilanteeseen on syytä suhtautua optimistisesti Tanskan muunnoksesta huolimatta.

Vapalahti kertoi Ylelle eilen, että nykytiedon mukaan Tanskan muunnos ei aiheuta vanhaa enempää vakavaa koronataudin muotoa. Sane puolestaan näkee, että koko Euroopassa tautihuippu on nyt lähellä tai jo ohitettu ja että alkuvuosi tulee olemaan koronapandemian loppusuora.

Omikronaallon voimakkain huippu on tutkimusten mukaan noin 3–5 viikkoa.

HUSin Mäkijärvi huomauttaa, että positiivisista arvioista huolimatta nykyisiä koronavarotoimia ei voi lopettaa kuin seinään. Edelleen on järkevää käydä hakemassa rokotus ja olla etätyössä, jos se on mahdollista sekä käyttää maskia, välttää turhia kohtaamisia ja huolehtia käsihygieniasta.

– Vaikka rajoituksia kevennetäänkin, niin samaan aikaan koronavarotoimia kannattaa jatkaa parhaansa mukaan.

Voit keskustella aiheesta 27.1. kello 23:een saakka.

Lue lisää: