Hyppää sisältöön

Heidi Hautala pitää Esko Ahon roolia Sberbankissa entistä ongelmallisempana – ex-pääministerit nousivat varoittaviksi esimerkeiksi

EU-parlamentin erityisvaliokunta pitää entisten pääministerien Paavo Lipposen ja Esko Ahon venäläistehtäviä ongelmallisina. Ahon nimi lisättiin mietintöön sosiaalidemokraattien esityksestä.

Europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.) on toiminut meppinä 1995–2003, 2009–2011 ja yhtäjaksoisesti vuodesta 2014. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Euroopan parlamentti asetti vuonna 2020 erityisvaliokunnan selvittämään, ovatko EU-maat valppaina vieraiden valtojen vaikuttamispyrkimyksille.

Valiokunnan vastikään valmistunut raportti ei anna varautumisesta kovinkaan hyvää kuvaa. Kuultuaan noin 130 asiantuntijaa mepit tulivat siihen tulokseen, että viranomaiset eri EU-maissa ovat erittäin huonosti perillä vieraiden valtojen, erityisesti Venäjän ja Kiinan, aiheuttaman uhan vakavuudesta.

Heikon varautumisen takia eri toimijoiden on valiokunnan enemmistön mukaan mahdollista ottaa haltuunsa kriittistä infrastruktuuria, toteuttaa kyberiskuja, aiheuttaa hajaannusta julkisessa keskustelussa sekä rekrytoida entisiä poliitikkoja.

Suomessa huomiota on herättänyt varsinkin listan viimeinen kohta, sillä mepit nostavat raportissa esiin joukon nimekkäitä ex-poliitikkoja, jotka ovat toimineet poliittisen uransa jälkeen venäläisten tai kiinalaisten yritysten hyväksi. Heidän joukossaan on Nord Stream -kaasuputkia lobannut SDP:n Paavo Lipponen sekä Sberbankin hallintoneuvoston jäsen keskustan Esko Aho.

Ahon nimi ei ollut raportin aiemmassa luonnoksessa, vaan lisättiin vasta sitten kun sosiaalidemokraattien europarlamentaarikot olivat esittäneet sitä muutosesityksessään. Muutoksia esittäneet S&D-ryhmän mepit eivät olleet Suomesta.

Valiokunnan raportista uutisoi aiemmin myös Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

Raportissa luetellaan joukko entisiä huippupoliitikkoja, muun muassa Saksan entinen liittokansleri Gerhard Schröder, joka on lobannut niin ikään Nord Stream -hankkeita sekä Itävallan entinen ulkoministeri Karin Kneissl, joka istuu nykyään venäläisen energiayhtiön Rosneftin hallituksessa.

Venäjän presidentti Vladimir Putin osallistui Itävallan silloisen ulkoministerin Karin Kneisslin häihin elokuussa 2018. Kuva: Roland Schlager / EPA

Valiokunta suosittelee, että EU-maat vaikeuttaisivat entisten kärkipoliitikkojen nopeaa siirtymistä ulkomaisten toimijoiden leipiin.

Paavo Lipponen ei halunnut kommentoida raportin nostoa. Esko Ahoa Yle ei tavoittanut. Helsingin Sanomille Aho kommentoi saaneensa "Suomen valtionjohdolta vihreää valoa tuntuaan valituksi". Hänen mukaan nähtiin, että on tärkeä ymmärtää, mitä Venäjällä tapahtuu ja olla tekemisissä maan kanssa.

Valiokunnan ainoa suomalaisjäsen on vihreiden Heidi Hautala. Yle pyysi häntä arvioimaan valiokunnan mietintöä.

Kuinka vakavasti siihen pitäisi suhtautua, että valiokunnan mepit nostavat raportissa esiin entiset pääministerit Esko Ahon ja Paavo Lipposen?

"Pitää suhtautua vakavasti siihen, että entiset pääministerit ylipäätään lähtevät selkeästi autoritaarisen valtion yritysten leipiin eli niiden kasvoiksi ulospäin ja oikeuttamaan toimintaa, joka monella tapaa suuntautuu EU:ta ja EU-maita vastaan. Se on se vakava kysymys, enkä ole yhtään yllättynyt siitä, että valiokunta on tehnyt listan näistä tunnetuimmista tapauksista. Siellä ovat nyt joukossa Lipponen ja Aho aivan perustellusta syystä.

Tilanne on Ahon osalta ollut hyvin kyseenalainen jo nimitysaikaan 2016, sillä Sberbank oli Yhdysvaltain ja EU:n sanktiolistalla.

Tuoreimpien tietojen mukaan Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto on antanut tukensa kongressille lisäsanktioiden asettamisesta Venäjän valtion omistamille pankeille, mukaan lukien Sberbank. Kyllä tämä riskipeliä on, olla tällaisina kasvoina. Nykyinen turvallisuustilanne vahvistaa ongelmallisuutta."

Mikä on selvityksen merkittävin huomio?

"Varmasti se, että epäsopiva ulkomainen vaikuttaminen on usein disinformaatiota. Siihen puuttumiseen on monta keinoa, mutta myös sanktioita on harkittava."

Raportti etenee seuraavaksi parlamentin täysistuntoon, jossa se todennäköisesti hyväksytään. Mikä raportin merkitys on?

"EU:n ulkosuhdehallinto ja komissiokin varmasti tutkivat raporttia ja sen ehdotuksia, jotka on tarkoitettu vakaviksi aloitteiksi.

Epäsopiva ulkomainen vaikuttaminen kohdistuu myös Euroopan parlamenttiin. Tämän johdosta on ryhdytty pohtimaan sitä, että toiminta pitää pystyä estämään. Parlamentissa on lukuisia eri maiden ystävyysryhmiä, jotka toimivat niiden maiden hallitusten epäsopivina vaikutuskanavina parlamentin päätöksentekoon. Esiin ovat nousseet esimerkiksi Vietnam ja Kiina.

Toinen valitettava ilmiö on, että täältä lähtee yksittäisiä parlamentaarikkoja tai ryhmiä tarkkailemaan vaaleja maihin, joihin ei ole mitään edellytyksiä lähettää virallisia vaalitarkkailudelegaatioita, koska tiedetään, että niissä vaalit jo lähtökohtaisesti eivät ole kansainvälisten standardien mukaisia. Maat kuten Azerbaidžan, Kazakstan tai Venäjäkin lähettävät kutsut usein itse valitsemilleen edustajille.

Valiokunta hyväksyi raportin äänin 25 puolesta, 8 vastaan. Mietintöä vastustaneet edustivat pitkälti laitaoikeistoa, jonka kytköksistä Venäjän hallintoon on raportoitu monissa maissa. Lisäksi mukana on esimerkiksi vasemmiston Clare Daly, joka on ollut vaalitarkkailutehtävissä Venezuelassa ja Ecuadorissa ilman parlamentin mandaattia."

Voit keskustella aiheesta torstaihin 27. tammikuuta kello 23:een saakka.

Lue myös: