Hyppää sisältöön

Otkes Rauman karilleajosta: Reittisuunnittelun tärkeyteen paukkuja ja tehoa luotsauskoulutuksen laadun valvontaan

Hollantilainen rahtialus vaurioitui vakavasti pohjakosketuksessa Rauman edustalla viime vuoden helmikuussa. Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) havaitsi puutteita linjaluotsin koulutuksessa ja reittisuunnittelussa.

Onnettomuuteen joutunut rahtilaiva M/S Timca Rauman satamassa. Kuva: Rajavartiolaitos

Onnettomuustutkimuskeskuksen mukaan luotsauskoulutuksen laadun valvontaa pitäisi tehostaa. Suositus on seurausta Raumalla viime vuoden helmikuussa sattuneesta karilleajosta.

Hollantilainen rahtialus M/S Timca sai pohjakosketuksen Rihtniemen pohjoispuolella, mutta pääsi omin avuin jatkamaan matkaansa Rauman satamaan. Siellä aluksen konehuoneessa todettiin vuoto ja konehuone jäi veden alle.

Yli 200 metriä pitkä alus oli matkalla Belgian Antwerpenista Hangon kautta Raumalle. Aluksessa oli 19 hengen miehistö.

Seurauksena viisi suositusta

Onnettomuustutkintakeskus aloitti tutkinnan tapauksesta ja päätyi antamaan viisi suositusta. Kolme niistä se antoi Liikenne- ja viestintävirastolle, yhden Liikenne- ja viestintäministeriölle ja yhden varustamolle.

Turvallisuussuositukset liittyvät erityisesti linjaluotsin pätevyyteen ja pätevyysvaatimuksiin.

Alus oli vapautettu luotsin käytöstä, koska päälliköllä oli linjaluotsin pätevyys käytetylle väylälle. Päällikkö oli suorittanut pätevyyden edellyttämän laivasimulaattorikokeen ainoastaan Hangon väylälle.

– Linjaluotsikirjaa myönnettäessä täytyisi voida asettaa ehtoja hakijan kokemuksen perusteella – myös vallitsevista sääolosuhteista. Paukkuja täytyisi laittaa reittisuunnittelun tärkeyteen, mutta myös luotsauskoulutuksen laadun valvontaa kokonaisuudessaan tulisi tehostaa, hallintopäällikkö Hannamari Helke toteaa Onnettomuuskeskuksen tiedotteessa.

Hänen mukaansa tutkimus osoittaa selvästi, miten tärkeää luotsauksessa on ottaa huomioon rantavaltioiden antamat määräykset, sillä nyt ne jäävät osin pimentoon.

Reittisuunnitelma puutteellinen

Selvityksen perusteella aluksen päällikkö oli menettänyt hetkeksi tietoisuuden aluksen tarkasta paikasta, kun hän oli siirtynyt tutkanavigoinnista optiseen navigointiin. Tilannetietoisuuden menetykseen vaikuttivat Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan myös linjaluotsauksessa käytettyyn reittisuunnitelmaan liittyvät puutteet.

Aluksen reittisuunnitelmassa ei ollut kuvattu käännöksiin liittyviä merkintöjä, joilla on vaikutusta aluksen turvalliseen käsittelyyn, navigointiin ja luotsaukseen. Lisäksi aluksen kulkunopeus väyläosuudella oli suurempi kuin suositeltu, tutkinnanjohtaja Risto Haimila toteaa tiedotteessa.

Hän huomauttaa, että Liikenne- ja viestintävirasto on antanut suomalaisille määräyksen reittisuunnittelusta, mutta valitettavasti tätä ei ole helposti saatavilla englannin kielellä. Se vaikeuttaa määräyksen käyttöä vieraiden lippuvaltioiden aluksilla.

Lue myös:

.
.