Hyppää sisältöön

Länsi yrittää hillitä Venäjän aikeita talouspakotteiden uhalla – suuri kysymys on, kuinka yhtenäinen pakoterintama on

Länsimaiden kaavailemissa pakotteissa esillä ovat muun muassa isku Venäjän suuria pankkeja vastaan ja teknologian vientikiellot. Venäjä on kerännyt pahan päivän varalle muhkeat valuuttavarannot.

Ukrainalainen sotilas partioi etulinjassa Itä-Ukrainassa Avdiivkan kylän lähellä. Venäjän joukkojen lisääminen Ukrainan läheisyydessä on herättänyt huolta sodan laajenemisesta. Kuva: Stanislav Kozliuk / EPA

Länsimaat kaavailevat kiireesti kokoon riittävän laaja-alaisia pakotteita, jotta ne toimisivat pidäkkeenä Venäjän mahdollisille hyökkäysaikeille Ukrainassa.

Julkisuudessa liikkuneissa tiedoissa esillä ovat muun muassa aiempaa kovempi isku Venäjän rahoitusjärjestelmää vastaan ja mahdolliset uudet vientikiellot Yhdysvalloilta.

Paljon puhutaan myös Nord Stream -maakaasuputkihankkeesta, joka nyt odottaa Saksalta vihreää valoa käyttöönotolleen.

Ovatko Yhdysvallat ja EU nyt samanmielisiä pakotteista?

– En usko, että sitä tapahtuu, mutta on pakotevaihtoehtoja, joiden suhteen Yhdysvallat ja EU ovat samalla sivulla, pakotepolitiikkaan perehtynyt tohtori Maria Shagina sanoo Ylelle etäyhteyden kautta. Hän toimii vierailevana tutkijana Ulkopoliittisessa instituutissa.

Myös vanhempi neuvonantaja Laura Solanko Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksista arvioi, että rajoitustoimia valmistellaan nyt laajalla rintamalla liittolaisten kesken.

– Varmasti mietinnässä on myös sellaisia toimia, jotka hillitsevät Venäjän intoa tehdä mitään kovin näyttäviä operaatioita, Solanko sanoo Ylelle videohaastattelussa.

Yle koosti yhteen arvioita pakotevaihtoehdoista, joista on liikkunut tietoja julkisuudessa.

Venäjä kuljetti kalustoa sotaharjoituksiin Valko-Venäjälle. Länsivallat ovat ilmaisseet huolta Venäjän aikeista Ukrainassa. Kuva: Venäjän puolustusministeriö / EPA

1. Venäjän suurpankit pelätylle mustalle listalle?

Yhdysvalloilla ja Euroopan unionilla on tiettävästi jonkinlainen yhteisymmärrys siitä, että Venäjää voitaisiin rangaista rahoitusjärjestelmän kautta.

Yhdysvallat harkitsee suurimpien venäläisten rahoituslaitosten viemistä SND-listalle. Käytännössä se estäisi näitä pankkeja tekemästä transaktioita muiden kansainvälisten pankkien kanssa.

–Se on musta lista, jota kaikki pelkäävät, Shagina sanoo.

Valtio-omisteisten pankkien lisäksi listalle voisivat joutua sellaiset merkittävät yksityiset pankit kuin Alfa-pankki ja Bank Otkritie.

Solanko muistuttaa, että Venäjän suurimmat valtio-omisteiset pankit ovat olleet jo vuodesta 2014 pakotteiden alaisina. Esimerkiksi Sberbankin ja VTB-pankin kanssa ei voi tehdä yli 30 päivän mittaisia rahoitustoimia.

– Siinä mielessä Venäjän pankkisektori on joutunut jo aika isolta osalta irtautumaan kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta, Solanko sanoo.

2. SWIFT-järjestelmän jäädyttäminen iskisi kaikkeen kauppaan

Yhtenä vaihtoehtona on esitetty, että Venäjät suljettaisiin pois maksujen välitysjärjestelmästä SWIFTistä.

Yleisesti ottaen vaikuttaa siltä, että sitä pidetään vielä liian kovana toimena, koska se iskisi kaikkeen kauppaan, mitä Euroopan maat ja muut länsimaat käyvät Venäjän kanssa.

– Näkemys tästä vaihtoehdosta on, että se on niin sanottu ydinaseoptio ja kaikki pelkäävät laukaista sen, Shagina sanoo.

Venäjä kykenisi todennäköisesti korvaamaan järjestelmän, mutta se olisi hankalaa ja vaivalloista. Öljyn ja maakasun viejänä Venäjällä olisi tosin hyvät kortit taivutella ostajia käyttämään vaihtoehtoista maksunvälitysjärjestelmää.

Shagina arvioi, että Venäjän sulkeminen SWIFT-järjestelmästä aiheuttaisi lyhyellä aikavälillä voimakkaan shokkivaikutuksen ja ajaisi toimijoita Venäjän markkinoilta.

Pitkällä aikavälillä tämä saattaisi kostautua siten, että Venäjä, Kiina ja muut toimijat alkaisivat kehittää omaa vaihtoehtoaan SWIFT-järjestelmälle.

3. Venäläisen maakaasun korvaaminen olisi kivulias vaihtoehto EU-maille

Usein on arvioitu, että Venäjään iskisivät kivuliaimmin sen talouden syömähampaisiin, maakaasun ja öljyn vientiin, kohdistuvat pakotteet.

Tähän mennessä länsi on epäröinyt iskeä suoraan Venäjän energiasektoria vastaan, vaikka rahoitusjärjestelmään kohdistuvat pakotteet ja vientikiellot ovat jo vaikeuttaneet sen toimintaa.

– Kyllä tällä hetkellä varmasti kaikki mahdolliset toimet ovat mietinnässä, Solanko arvioi.

Energiantuontiin kohdistuvat rajoitukset tuskin ovat ensimmäisten kaavailujen joukossa, sillä lyhyellä aikavälillä venäläisen maakaasun korvaaminen olisi kivuliasta EU-maille. Toisaalta myös Yhdysvallat kuluttaa merkittävät määrät venäläistä öljyä.

Venäjä on riiippuvaisempi öljyn ja öljytuotteiden kaupasta kuin maakaasun viennistä.

– Jos jonain vuonna EU-maat eivät ostaisi maakaasua Venäjältä lainkaan, Venäjän talous ei siihen kompastuisi, Solanko sanoo.

Venäjä kestäisi myös öljynviennin puolittumista jonkin aikaan vararahastojensa ja valuuttavarantonsa avulla. Pidemmällä aikavälillä se olisi suuri isku Venäjän taloudelle.

Maakaasunviennin kääntäminen esimerkiksi Kiinaan ei onnistuisi käden käänteessä ilman uutta putkistoa, mutta raakaöljylle löytyisi ostajia maailmanmarkkinoilta.

Fortuna-aluksen työntekijät juhlivat, kun Nord Stream 2 -putkilinjan viimeinen putki saatiin hitsattua 6. syyskuuta viime vuonna. Kiistelty maakaasuputki kulkee Itämeren pohjalla Venäjältä Saksaan. Kuva: Axel Schmidt / Nord Stream 2 / TASS / AOP

4. Nord Stream 2 -kaasuputki on hankala kysymys Saksalle

Venäjältä Saksaan rakennettu maakaasuputki Nord Stream 2 on ollut jatkuvasti esillä mahdollisena kohteena. Putki on rakennettu ja odottaa Saksasta lupaa käyttöönottoon. Putki auttaisi Venäjää kiertämään entistä paremmin maakaasun kuljettamista Ukrainan kautta, mikä merkitsisi Ukrainalle merkittäviä tulonmenetyksiä ja heikentäisi Ukrainan asemaa suhteessa Venäjään.

Putken käyttöönoton peruminen ei sinällään iskisi pahoin Venäjän maakaasuntoimituksiin, Solanko sanoo.

– Kun käytetään nykyisiä kuljetusreittejä, niin EU-maihin saadaan kyllä kaikki se määrä kaasua, mitä Venäjältä halutaan ostaa ja mitä Venäjä on halukas meille myymään.

Toisaalta putki-investointi ja hankkeeseen käytetty poliittinen pääoma menisivät hukkaan. Se olisi mainehaitta Venäjälle ja isku sen suhteille Saksaan.

Maria Shagina korostaa, että pakotteilla on muitakin ulottuvuuksia kuin taloudellisia. Ne voivat lähettää myös poliittista viestiä.

– Se olisi murtuma Venäjän ja Saksan suhteiden kuvioon, jossa maat tekevät bisnestä tavalliseen tapaan kaikesta huolimatta.

Yhdysvallat yrittää käyttää Nord Stream 2:n uhkaamista pelotteena Venäjän suuntaan. Ei ole selvää, onko Saksa valmis tähän.

5. Vientikiellot olisivat hidas väline

Yhdysvalloissa pohditaan vientikieltoja, jotka iskisivät esimerkiksi puolijohteiden vientiin Venäjälle.

Maria Shagina ei pidä niitä tehokkaana lyhyen aikavälin pelotteena. Vientikontrollit vaikuttavat lähes aina pitkällä aikavälillä.

– Ongelma on, että se ei ole shokkioptio, Shagina sanoo.

– Pelotteen pitää toimia varsin nopeasti, koska mahdollisuuksien ikkuna sulkeutuu ja sitten puhumme jostain muusta – siitä, miten Venäjän joukot saataisiin pois Ukrainasta.

Pitkällä aikavälillä tällaiset vientikiellot haittaisivat Venäjän mahdollisuuksia kehittää korkeaa teknologiaa kuten kvanttitietokoneita ja tekoälyä.

– Se ärsyttäisi Venäjän johtoa suunnattomasti, koska se alleviivaisi talouden haavoittuvaisuuksia, Solanko arvioi.

Aiemmin Venäjälle on jo asetettu vientikieltoja, jotka vaikeuttavat syvänmeren öljyn ja maakaasun porausta.

Ukrainan asevoimat harjoitteli Hersonin alueella Venäjän miehittämästä Krmistä pohjoiseen 19. tammikuuta. Kuva: EyePress News / Shutterstock / AOP

Venäjä voi varannoillaan elää pari huonoakin vuotta

Venäjä on kyennyt selviytymään tähänastisista pakotteista. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on arvioinut, että Venäjän talouskasvu on ollut pakotteiden takia vuodessa 0,2 prosenttiyksikköä hitaampaa kuin muuten, mutta talous ei ole romahtanut.

– Se ei tarkoita, että se olisi sopeutunut menestyksekkäästi tai täydellisesti mutta riittävän hyvin pysyäkseen kestokykyisenä, Shagina sanoo.

Myös Solangon mukaan Venäjän julkinen talous on hyvin vahvassa kunnossa.

– Viime 20 vuotta valtiontalous on pyritty pitämään pitämään tasapainoisena tai mielellään ylijäämäisenä ja ylijäämiä rahastoidaan pahan päivän varalle, Solanko sanoo.

Tämän takia pari erittäin huonoa vuottakaan ei aiheuttaisi Venäjälle akuuttia tuskaa valtiontaloudessa.

Shagina arvioi, että Venäjällä on riittävästi varoja pelastaa talousjärjestelmänsä keskeiset yhtiöt.

– Kysymys on pikemminkin, miten paljon pakotteet vaikuttavat talouskasvuun pitkällä aikavälillä. Näimme jo, miten monet ulkomaiset sijoittajat lähtivät maasta pelkästään uusien pakotteiden uhan takia, Shagina sanoo.

Pakotteet murentaisivat entisestään Venäjän talouden tulevia kasvuedellytyksiä, joita taloustieteilijät eivät muutenkaan pidä erityisen hyvinä.

Melkein kymmenen vuoden ajan venäläisten reaalitulot ovat kehittyneet heikosti ja ovat edelleen alle vuoden 2013 tason.

Jos Krimin miehityksen aikaan Venäjän johto ei kysynyt neuvoa ekonomisteilta, niin kesällä 2014 pakotteet saattoivat jo hillitä sotatoimia Itä-Ukrainassa.

– Jos tätä samaa logiikkaa käyttäisi vuoden 2022 arvioimiseen, voisi ajatella, että kyllä näillä pakotteilla vähintään hidastava vaikutus on, Solanko sanoo.

Aiheesta aiemmin: