Hyppää sisältöön

Kirjeenvaihtajalta: Putin aliarvioi Bidenin – vääntö Ukrainasta on taistelu, jota Yhdysvallat ei aio hävitä

Yhdysvallat panee kovan kovaa vastaan neuvotteluissa Venäjän kanssa. Vääntö Ukrainasta on yhtä maata suurempi asia: Kyse on Yhdysvaltain ulkopoliittisen linjan selviytymistaistelusta, kirjoittaa Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Iida Tikka.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden keskusteli puhelimessa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa 9. joulukuuta. Kuva: Doug Mills / AOP

WASHINGTON Kun Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken asteli lehdistön eteen keskiviikkona, toimittajat odottivat yksityiskohtaista tietoa Yhdysvaltain Venäjälle toimittamasta kirjelmästä ja sen sisällöstä. Kommentit kirjelmästä jäivät kuitenkin suurpiirteisiksi.

Sen sijaan Blinken keskittyi kuvaamaan, millaisin tavoin Yhdysvallat on valmis tukemaan Ukrainaa. Blinkenin listalla näyttävät olevan lähes kaikki keinot, lukuunottamatta joukkojen lähettämistä Ukrainaan.

Hänen mukaansa Yhdysvallat on valmis aselähetyksiin, järeisiin sanktioihin, pitkällistä taloudellista haittaa aiheuttaviin vientikieltoihin sekä Euroopan energiansaannin tukemiseen, jotta EU voi pitää pintansa Venäjää vastaan.

Kiristyvässä kriisissä on Washingtonista katsottuna kyse Yhdysvaltojen rakentaman maailmanjärjestyksen selviytymistaistelusta.

Ukrainan kriisin kärjistyessä olen monien muiden ulkopolitiikan seuraajien tapaan hokenut, että Ukraina on Venäjälle tärkeämpi kuin Yhdysvalloille. Yksinkertaisessa maailmassa näin on.

Se, kenen käsissä ja millaisia asejärjestelmiä on Ukrainassa, on Venäjälle kysymys siitä, millaisia aseita löytyy heti rajan takaa. Ukraina on myös merkittävä kauppakumppani ja markkina-alue, ja monilla venäläisillä ja ukrainalaisilla on risteäviä siteitä ja sukulaissuhteita.

Yhdysvalloille Ukrainalla ei ole samaa maantieteellistä, taloudellista tai kulttuurista merkitystä - yksinkertaista. Siksi Venäjä on valmis sotaan ja Yhdysvallat ei.

Bidenin hallinnon päättäväisyys on kuitenkin näyttänyt, että Yhdysvallat on valmis rajuihin toimiin Ukrainan puolesta, vaikkei maa ole edes virallinen liittolainen.

Ulkopolitiikka ei ole vain maantieteen ja talouden summaa, vaan sitä ajavat ideologiat. Bidenin hallinnon ulkopoliittinen linja edustaa klassista yhdysvaltalaista liberalismia.

Sen oppeihin kuuluu, että Yhdysvallat pystyy takaamaan asemansa maailman johtavana maana parhaiten laajojen liittolaissuhteiden avulla ja globaalien sääntöjen määrittäjänä.

Teoriassa kaikki hyötyvät, eniten kuitenkin Yhdysvallat, joka on pöydän päässä kansainvälisessä päätöksenteossa. Se myös määrittelee, ketkä pääsevät mukaan vaikkapa sotilasliitto Natoon ja millä ehdoilla.

Tässä kehyksessä Ukraina symboloi kaikkia niitä maita, joihin Yhdysvallat pyrkii vaikuttamaan liittolaisetujen porkkanalla.

Jotta Yhdysvaltain vetämä järjestelmä pysyisi elinvoimaisena, sen täytyy olla paitsi taloudellisesti houkutteleva ja luotettava turvallisuuden takaaja, myös ainakin teoriassa avoin. Kerho, johon ei voi koskaan päästä, herättää vain katkeruutta.

Venäjä on kerhon ulkopuolella, mutta ydinaseidensa ja maantieteellisen ulottuvuutensa ansiosta tarpeeksi voimakas haastamaan Yhdysvaltain järjestyksen alueellisesti. Vielä isompi haaste järjestelmälle on tietysti Kiina, johon Biden haluaisi keskittyä.

Kun Venäjä antoi uhkavaatimuksensa joulun alla Yhdysvalloille, Putin aliarvioi ideologian merkityksen Bidenin ulkopolitiikassa.

Venäjä näyttää laskeskelleen, että Yhdysvaltain sisäinen myllerrys ja Kiinan kasvava vaikutusvalta saisivat Bidenin suhtautumaan aiempaa välinpitämättömämmin Ukrainaan.

Näin ei kuitenkaan ole, koska liberaalin järjestelmän ylläpidossa on Bidenin näkökulmasta kyse koko Yhdysvaltain ulkopoliittisesta identiteetistä. Nykyhallinnolle liittolaisverkoston ylläpito ja laajentaminen on ainoa tapa selviytyä suurvaltakamppailussa voittajana.

Ilman liittolaisiaan Yhdysvallat ei voi haastaa Kiinaa, joka tarkkailee Ukrainan tilannetta Taiwan mielessään. Heikko vastaus Venäjälle nyt johtaisi hankaluuksiin tulevaisuudessa muilla areenoilla.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 28.1. kello 23:een saakka.

Lisää aiheesta: