Hyppää sisältöön

Uuden aluevaltuuston valtaa koetellaan jo – Pohjois-Karjalan Siun sote torjuu ministeriön näkemyksen johtajavalinnasta

Tuoreiden aluevaltuustojen ensimmäisiä tehtäviä on päättää hyvinvointialueen johtajasta. Ministeriön mukaan korkeaan virkaan tarvitaan julkinen haku, Siun sote -kuntayhtymän mielestä nykyjohto voisi jatkaa.

Ministeriö katsoo, että hyvinvointialueen juuri valittu valtuusto päättää myös Pohjois-Karjalassa, miten hyvinvointialuejohtaja valitaan ja kuka hän on. Kuva: Siun sote / Antti Pitkäjärvi

Aluevaalit on käyty ja pian alkaa tapahtua: tuoreet aluevaltuustot pääsevät ensi töikseen valitsemaan omalle hyvinvointialueelleen johtajan. Hänen johdollaan valmistellaan ensi vuodenvaihteen suurta muutosta myös uusien luottamushenkilöiden kanssa.

Hyvinvointialuelain mukaan valtuuston päätettäväksi pitää viedä esitys siitä, millaisella rekrytointiprosessilla johtaja valitaan.

– Kyllä lähtökohta on se, että kyse on uudesta virasta, johon liittyy julkinen hakumenettely. Siihen ei sisälly suostumusmenettelyä; ihan avoin haku on järjestettävä, toteaa hyvinvointialueiden toiminnan käynnistämisestä vastaava muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen valtiovarainministeriöstä.

Monella alueella valintaprosessin käynnistämisestä päätetään ripeästi, jo ensimmäisessä aluevaltuuston kokouksessa maaliskuussa.

– Se on kaikkein akuuteimpia tehtäviä heti alkuvaiheessa, Ahonen tähdentää.

Valtuusto määrittelee myös sen, valitseeko se hyvinvointialuejohtajan toistaiseksi tai määräajaksi. Ahonen korostaa, että johtaja on virkasuhteessa hyvinvointialueeseen.

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote näkee asian eri tavalla.

Valtiovarainministeriön muutosjohtajan Ville-Veikko Ahosen vastuulla on hyvinvointialueiden toiminnan käynnistäminen. Kuva: Valtionvarainministeriö

Siun sote eri mieltä johtajahausta

Kuntayhtymä julkaisi torstaina tiedotteen, jonka mukaan valmistelun lähtökohtana on Pohjois-Karjalassa ollut, että "Siun sote -kuntayhtymä muuttuu yhtenä kokonaisuutena hyvinvointialueeksi".

Siun soten tiedotteessa vedotaan viranhaltijalakiin, että henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksessa uuteen organisaatioon eli hyvinvointialueelle ylintä johtoa myöten. Perusteluna esitetään lisäksi, että hyvinvointialuejohtajan tehtävät vastaavat Siun soten toimitusjohtajan nykyisiä virkatehtäviä.

Tiedotteen mukaan Pohjois-Karjalan väliaikainen valmistelutoimielin harkitsee ensi viikolla, pyytääkö se ulkopuolista oikeudellista asiantuntijalausuntoa hyvinvointialuejohtajan virantäytöstä.

Käytännössä kyse on Siun soten toimitusjohtaja Ilkka Pirskasen jatkosta, vaikka nimeä ei tiedotteessa mainita. Pirskasta on johtajana arvosteltu (siirryt toiseen palveluun)henkilöstön kohtelusta muun muassa säästökuurien aikana sekä potilastietojärjestelmän hankinnassa.

Aluevaalien jälkeen Pohjois-Karjalassa on noussut keskustelu siitä, onko Siun soten toimitusjohtaja Ilkka Pirskanen uuden hyvinvointialueen johtaja. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Edessä yt-neuvottelujen suma

Nykyinen kuntayhtymien johto ja muu henkilöstö siirtyy tammikuun 2023 alussa liikkeenluovutuksella hyvinvointialueiden palvelukseen.

– Tässä eivät pykälät ja säännökset tee eroa siinä, onko henkilö hoitotehtävissä, pelastustoimen tehtävissä tai johtotehtävissä, kaikkia koskevat samat pelisäännöt, Ahonen selvittää.

Siirto tarkoittaa kunnissa, kuntayhtymissä ja hyvinvointialueilla valtavaa yt-neuvottelurumbaa kuluvan vuoden aikana.

– Tämä koskee koko maan tasolla noin 175 000 henkilöä, joilla työnantaja vaihtuu. Sen lisäksi erittäin isoa joukkoa tukipalvelutehtävissä olevaa henkilöstöä, muutosjohtaja toteaa.

Tavoite on hallittu siirtymä, että palkkojen ja laskujen maksuun tai palveluihin ei tule häiriöitä vuodenvaihteessa.

Hyvinvointialueilla riittää ratkottavaa. Niilläkin alueilla, joissa kuntayhtymä hoitaa jo sote-palveluita, on Ahosen mukaan tehtävä muutoksia esimerkiksi tietojärjestelmiin.

Toinen merkittävä asia on aluevaltuustojen toiminta.

Valtuutetuilla riittää purtavaa

Aikataulun vuoksi tuoreet aluevaltuutetut on rivakasti saatava kytkettyä päätöksentekoon.

– Esimerkiksi miten alueella ratkaistaan erilaisiin palveluihin liittyvä rahoitus vuoden 2023 talousarviossa, Ville-Veikko Ahonen sanoo.

Moni hyvinvointialue järjestää jo helmikuussa perehdyttämistilaisuuksia aluevaltuutetuille ja varavaltuutetuille.

– Maaliskuussa alkaa olla jo hyvin tiukasti erilaisia kokouksia, missä pitää olla jo alueilla valmiuksia tehdä päätöksiä. Varmasti valtuustoryhmät miettivät jo sitä ennen omia näkökulmiaan, Ahonen otaksuu.

Aluevaltuutettujen on hyvä tiedostaa, mitä he voivat muuttaa. Sosiaali- ja terveydenhuolto ja pelastustoimi ovat vahvasti säänneltyjä esimerkiksi palvelumitoitusten kautta. Myöskään rahoitukseen valtuutetut eivät juuri pysty vaikuttamaan, laki sääntelee asiakasmaksujakin.

– Valtuutettujen rooli on miettiä nimenomaan arjen kannalta, mihin suuntaan palveluja pitää kehittää ja mistä voidaan luopua, kun toimintoja uudistetaan. Ei ole järkevää, että he lähtevät operatiivista toimintaa ohjaamaan, vaan antavat työrauhan arjen työntekijöille, muutosjohtaja tuumaa.

Aluevaltuustoihin nousi suuri määrä sote-ammattilaisia, mikä heijastunee päätöksentekoon.

– Se on kaksiteräinen miekka. Heillä on varmaan ymmärrystä ja hyviä ajatuksia, miten toimintaa uudistaa. Toisaalta he tarvitsevat myös vahvaa ymmärrystä siitä, että he edustavat valtuustossa koko kenttää, eivät yksittäistä ammattialaa tai kuntaa, Ahonen puntaroi.

Aiheesta voi keskustella 28.1. kello 23:een saakka.

Lue lisää: