Hyppää sisältöön

Kelaan tulvii nyt päivärahahakemuksia koronan vuoksi enemmän kuin koskaan – ehtoihin on tulossa tilapäinen lievennys

Omikronin aiheuttaman ruuhkan vuoksi hallitus on nyt esittänyt päivärahakäytäntöön väliaikaisia muutoksia. Tartuntatautilääkärin antamaa virallista eristys- tai karanteenipäätöstä ei tarvittaisi, vaan tavallinen lääkärintodistus riittäisi.

Hallitus haluaa helpottaa päivärahan hakemista. Tarkoituksena on turvata toimeentulo niille, jotka jäävät palkatta pois ansiotyöstään oman tai lapsensa koronatartunnan vuoksi, vaikka tartuntatautilain mukaista eristyspäätöstä ei ole tehty. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Tartuntatautipäivärahaa on tammikuussa haettu kiivaammin kuin koko korona-aikana. Hakemuksia saapui Kelaan viime viikolla yli 11 500, eli viikossa enemmän kuin kertaakaan aiemmin. Päivässä hakemuksia tulee reilusti yli 2 000.

Päivärahahakemusten määrä on nopeasti reilusti yli kaksinkertaistunut: tällä hetkellä Kelassa on käsiteltävänä noin 28 000 hakemusta, kun joulukuun alussa niitä oli noin 11 000. Esimerkiksi Uudellamaalla hakemusten viikkomäärä on noussut nyt yli 4 000:n, kun joulukuussa se oli selvästi alle 2 000. Lapissa kasvu on ollut vieläkin kovempi: määrä on alkuvuonna noin kolminkertaistunut viime vuoden lopusta.

Tartuntojen ja altistumisen suuren määrän, testauksen ruuhkautumisen sekä karanteeni- ja eristysmääräysten viiveiden vuoksi hallitus haluaa nyt lieventää tartuntatautipäivärahan saamisen ehtoja ja pidentää takautuvaa hakuaikaa kahdesta kuuteen kuukauteen. Lievennys olisi voimassa kesäkuun loppuun asti.

Lievennys helpottaisi tilannetta monin tavoin

Hallituksen esityksen mukaan päivärahan saaminen ei lähikuukausina edellyttäisi tartuntatautilääkärin tekemää eristys- tai karanteenipäätöstä, vaan päivärahaa voisi saada myös muiden lääkäreiden kirjoittamalla lääkärintodistuksella. Oikeus koskisi myös alle 16-vuotiaan lapsen huoltajaa.

Edellytyksenä on, että tartunta on todettu PCR- tai antigeenitestillä ja että työhön, kouluun tai päiväkotiin meneminen ei ole suositeltavaa tartunnan leviämisriskin vuoksi.

Lievennyksellä halutaan turvata toimeentulo niille, jotka jäävät palkatta pois ansiotyöstään oman tai lapsensa koronatartunnan vuoksi, vaikka tartuntatautilain mukaista eristyspäätöstä ei ole tehty. Samalla halutaan kannustaa tartunnan saaneita jäämään pois työstään silloin, kun työpaikalle meneminen aiheuttaa tartuttamisriskin muille.

Lisäksi tavoitteena on korvata työnantajalle työntekijän poissaolosta aiheutuvia kustannuksia, kun työnantaja maksaa palkkaa poissaolon ajalta.

Esityksen perusteluiden mukaan tartunta- ja altistumismäärät ovat niin suuria, että kaikkia ei pystytä nopeasti määräämään karanteeniin tai eristykseen eikä kaikilla alueilla pidetä karanteenimääräyksiä tarkoituksenmukaisena tartuntojen yleisyyden vuoksi. Myös testaus on monin paikoin ruuhkautunut.

Päivärahan tarve on räjähtänyt

Tartuntatautipäivärahaa on tarvittu Suomessa erittäin vähän ennen koronapandemiaa. Esimerkiksi vuonna 2019 sitä myönnettiin vain 120 hakijalle. Koronan vaikutus on ollut dramaattinen. Vuonna 2020 etuutta maksettiin jo 27 000 hakijalle ja viime vuonna päivärahan saajia oli 127 000.

Tartuntatautipäivärahoina maksettu euromäärä oli viime vuonna yli nelinkertainen edellisvuoteen verrattuna: kun vuonna 2020 maksettiin noin 27 miljoonaa euroa, viime vuonna summa nousi noin 115 miljoonaan euroon.

Koronatilanteen pahentuminen näkyy selvästi esimerkiksi Lapissa: hakemusmäärä on hypännyt alkuvuonna aivan uudelle tasolle. Kun aiemmin korona-aikana hakemuksia on viikossa tullut Kelaan 100–200, viime viikolla määrä oli jo 600. Samanlainen kehitys on lähes kaikissa muissakin maakunnissa.

Tartuntatautipäivärahalla on korvattu lappilaisille koronan aiheuttamia ansionmenetyksiä vuosina 2020–2021 yhteensä 4,3 miljoonaa euroa, pääosin viime vuonna. Viime vuonna summa oli 3,1 miljoonaa ja edellisvuonna 1,2 miljoonaa euroa. Etuutta on maksettu lähes 4500 lappilaiselle. Viime vuonna päivärahaa saaneita oli Lapissa yli 3200 ja toissa vuonna runsaat 1200.

Suuri osa korvauksista maksetaan työnantajille

Suuren osan korvauksista hakevat työnantajat, koska yleisesti työntekijälle maksetaan palkkaa karanteeni- tai eristysajalta. Esimerkiksi Tornion kaupunki sai Kelalta tartuntatautipäivärahamaksuja viime vuonna lähes 170 000 euroa.

Koronatilanteen paheneminen näkyy selvästi tartuntatautiperusteisten työpoissaolojen määrässä. Esimerkiksi Rovaniemen kaupungin henkilöstö oli karanteenin tai eristyksen vuoksi töistä poissa toissa vuonna yhteensä runsaat tuhat päivää ja viime vuonna reilusti yli 2 000 päivää. Alkaneena vuonna päiviä on ehtinyt kertyä jo 740.

Näiden tartuntatautilain mukaan määrättyjen poissaolojen lisäksi väkeä on runsaasti kotona potemassa tauteja myös muutoin, tavallisilla lääkärintodistuksilla tai omaehtoisilla sairausilmoituksilla. Tämä joukko voi kasvaakin, koska monin paikoin karanteeni- ja eristyskäytäntöjä ollaan muuttamassa. Esimerkiksi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä uusi linjaus tulee voimaan lauantaina. Perjantaina puolestaan Rovaniemi kertoi luopuvansa koronalle altistuneiden asettamisesta karanteeniin.

Lue myös:

Käsittelyaika on noin kolme viikkoa

Kela on pystynyt hakemusten käsittelyajoissa pysymään 28 päivän tavoiteajassa. Etuuspäällikkö Milla Kaitolan mukaan hakemusten käsittelyaika on tällä hetkellä noin 22 päivää.

Kaitola kertoo, että Kela on rekrytoinut ja on edelleen rekrytoimassa määräaikaisia työntekijöitä hakemuskäsittelijöiksi. Lisäksi Kelan sisällä on nykyisistä työntekijöistä siirretty resurssia muista etuuksista käsittelemään tartuntatautipäiväraha-asioita.

Tartuntatautipäivärahahakemuksista hylättiin viime vuonna 17 prosenttia, toissa vuonna 23 prosenttia. Kaitolan mukaan yleisimmin hylkäykset liittyvät joko siihen, että virallinen eristämis- tai karanteenimääräys on puuttunut, tai siihen, että ansionmenetystä ei ole aiheutunut tai tiedot menetyksestä puuttuvat.

Lisää aiheesta: