Auschwitzin keskitysleirimuseon säätiö on julkistanut torstaina vietettävän holokaustin muistopäivän alla ohjelman, jolla pyritään kitkemään piittaamattomuutta nykypäivän rasismia ja muuta syrjintää kohtaan.
Vaikka holokaustin tapahtumia ei voi rinnastaa nykypäivään, säätiö haluaa muistuttaa ihmisiä sivustakatsojien hiljaisuuden seurauksista.
– Holokausti alkoi näennäisen huomiota herättämättömistä syrjinnän muodoista, huomauttaa Auschwitz-Birkenaun museon (siirryt toiseen palveluun) ja säätiön puheenjohtaja Piotr Cywiński The Times of Israel -lehden mukaan. (siirryt toiseen palveluun)
Natsit alkoivat rajoittaa juutalaisten elämää heti noustuaan valtaan vuonna 1933, ja vuosien mittaan he antoivat satoja juutalaisten elämää haittaavia asetuksia (siirryt toiseen palveluun). Vähitellen (siirryt toiseen palveluun) antisemitismi muuttui syrjinnästä ja vainosta joukkomurhaamiseksi.
Cywińskin mukaan sivustakatsojat tekevät syrjinnän helpommaksi, ja juuri tätä viha tarvitsee kasvaakseen. Ongelma on läsnä tässä ja nyt, ja se vain pahenee, jos emme tee mitään, hän huomauttaa.
– Voit murhata kymmeniä tuhansia rohingyoja, voit laittaa 1,5 miljoonaa uiguuria leireille, Jemenissä ihmiset kärsivät, koska heillä ei ole syötävää, emmekä me ole huolissamme, Cywiński sanoo brittilehti The Guardianin haastattelussa. (siirryt toiseen palveluun)
Apurahoja välinpitämättömien herättelyyn
Säätiö etsii piittaamattomuutta vastaan kamppailevia hankkeita kilpailussa (siirryt toiseen palveluun), jossa valitaan kolme voittajaa.
Kukin saa 30 000 euron apurahan sekä muuta tukea säätiöltä.
Kilpailuun kelpaavat kaikkinaista syrjintää vastustavat hankkeet. Erityisesti säätiö etsii rasismia, antisemitismiä ja naisvihaa sekä siirtolaisiin, pakolaisiin ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaa syrjintää vastustavia projekteja.
Ei vain apurahoilla
Holokaustin symboliksi noussut Auschwitzin keskitysleirimuseo yrittää torjua piittaamattomuutta myös omassa jokapäiväisessä työssään.
Cywiński haluaa, että muistomuseossa vierailevat ajattelisivat "sivustakatsojien vaikenemista" ja miettisivät, mitä oppia Auschwitzista he voisivat soveltaa omassa elämässään.
– En voi sanoa ihmisille: Nyt sinun täytyy auttaa Jemeniä. Nyt sinun täytyy auttaa uiguureja. Ei ole minun asiani kertoa heille, mitä tehdä. Mutta roolimme on auttaa heitä kysymään: Mitä voin tehdä tässä maailmassa? Miksi piittaamattomuuteni olisi ongelma?, Cywiński sanoo The Guardianin haastattelussa.
Auschwitz-museo julkaisi muistopäivänä tviitin, jossa se korostaa, että koulutus on yksi keino torjua holokaustin kieltämistä ja vääristelyä:
Puolallakin muistamisen ongelma
Oświęcimissa Etelä-Puolassa sijaitsevaa Auschwitzin keskitysleirimuseota ylläpitää Puolan hallitus, eikä sen suhtautuminen toisen maailmansodan historiaan ole ainakaan helpottanut holokaustin uhrien muistoa ylläpitävän museon työtä.
Puolan nykyinen hallitus pyrkii estämään puheet, joiden mukaan puolalaiset osallistuivat natsien tekemään joukkomurhaan. Puola jopa sääti lain, jonka mukaan syytökset Puolan kansakunnan tai valtion osallisuudesta natsi-Saksan rikoksiin kiellettiin sakon tai jopa kolmen vuoden vankeusrangaistuksen uhalla.
Kansainvälisen vastalauseryöpyn jälkeen Puola poisti rangaistukset laista, mutta edelleen puhuminen (siirryt toiseen palveluun) puolalaisten osuudesta on Puolassa uskaliasta.
Viime vuonna hallitus nimitti Auschwitz-museota valvovaan neuvostoon entisen pääministerin Beata Szydłon, joka edustaa hallitsevaa Laki- ja oikeus -puoluetta. Nimitys sai kolme neuvoston jäsentä eroamaan.
– Hallituksen historiapolitiikan perusidea on valkopestä kaikki, mikä nähdään ongelmaksi Puolan tuon ajan historiassa [...] Pelkäsin, että he yrittävät tyrkyttää noita ajatuksia, sanoo yksi eronneista, filosofi ja juutalaisyhteisön johtaja Stanisław Krajewski The Guardianin mukaan.
Cywiński ei suoraan vastaa The Guardianille, onko tällaista tapahtunut.
– Henkilökohtaisesti pyrin aina pitämään tämän paikan erillään politiikasta. Tämä on moraalinen paikka, ei paikka, jonka tulisi muuttua aina vaalien jälkeen, hän sanoo.
Osa museon uutta näyttelyä (siirryt toiseen palveluun) on lista yli 1 200 puolalaisesta, jotka auttoivat Auschwitzin vankeja. Näyttelyssä kerrotaan myös keskitysleirille joutuneista puolalaisista ja Puolan natsimiehityksestä.
Cywiński ei pidä ongelmana puolalaissankarien esittelemistä. Hän kuitenkin pitää tärkeänä muistaa, että oli myös natsihallinnon tukijoita.
Muistopäivä kunnioittaa uhreja ja tuo esiin menneisyyden oppeja
YK:n yleiskokous julisti (siirryt toiseen palveluun)vuonna 2005 Auschwitzin keskitysleirin vapauttamisen vuosipäivän Holokaustin muistopäiväksi.
Puna-armeija tuli 27. tammikuuta 1945 leiriin, jossa oli tuolloin enää (siirryt toiseen palveluun) noin 7 000 vankia.
Päivän tarkoituksena on paitsi kunnioittaa holokaustin noin kuutta miljoonaa kuolonuhria, myös muistuttaa historian virheistä, jottei vastaavaa enää tapahtuisi.
Muistopäivää on kuitenkin vietetty jo ennen YK-julistusta. Esimerkiksi Euroopan neuvosto päätti (siirryt toiseen palveluun) päivän viettämisestä vuonna 2002. Saksassa päivää on vietetty vuodesta 1996 liittopäivillä ja eri puolilla maata järjestettävissä tilaisuuksissa.
Israelissa alettiin vuonna 1951 viettää muistopäivää (siirryt toiseen palveluun) juutalaisten nisan-kuun 27. päivänä, joka osuu tänä vuonna huhtikuun 27. päivään.
Päivän nimi on Yom Hashoah Ve-Hagevurah, holokaustin ja sankaruuden muistopäivä. Päivän aikana tuodaan esiin (siirryt toiseen palveluun) paitsi uhreja ja kauhuja, myös natsi-Saksan vallan alla eläneiden juutalaisten aktiivista ja passiivista vastarintaa.
Aiheesta aiemmin: