Hyppää sisältöön
Sari Nuotio, VantaaSari Nuotio, VantaaJonna Purhonen, Hakunila, Vantaa Seppo Pitkänen, VantaaMohammed Al-Jawad, VantaaTalvinen katu Tikkurilassavanhoja vuoden 2021 kuntavaali mainostarroja sähkökaapissa VantaallaVantaan kaupungintaloOtto RossiToni KeinänenAntero Eerola, aluevaltuutettu (vas.)Kari Somppi, Oulainen

Karu luku: äänestysprosentti 38

Vantaalla äänestysprosentti oli aluevaaleissa maan alhaisin. Kysyimme vantaalaisilta, miksi vaalit eivät innostaneet.

Vantaalaista Sari Nuotiota aluevaalit eivät saaneet liikkeelle, koska sopivaa ehdokasta ei löytynyt. Nuotion mielestä ehdokkaiden pitäisi kertoa selvemmin, mitä ja kenen asioita ajavat.

Ihminen on unohdettu byrokratian ja politiikan rattaissa.

Sari Nuotio

Yksi koko maan vaisuimmista äänestysalueista oli Vantaan Hakunila. Hakunilassa asuva Jonna Purhonen kuitenkin kertoo suorastaan kiirehtineensä uurnille antamaan äänensä. Purhonen pohtii, että nuoret eivät ehkä vain jaksaneet kaikessa kiireessään välittää vaaleista.

Äänestyspaikkoja saisi olla enemmän, jotta äänestäminen olisi mahdollisimman helppoa.

Jonna Purhonen

Seppo Pitkänen ei tällä kertaa äänestänyt. Hänen mielestään ensimmäisten aluevaalien todellista vaikutusta oli vaikea hahmottaa. Myös vallan kasautuminen politiikassa mietityttää häntä. Samat henkilöt istuvat sekä eduskunnassa että aluevaltuustoissa.

Ehtivätkö nämä päättäjät hoitaa kaikki tehtävänsä vastuullisesti? Uudet kasvot politiikassa olisivat ilman muuta tervetulleita.

Seppo Pitkänen

Vantaalainen Mohammed Al-Jawad arvioi, että etenkin nuoret ja maahanmuuttajaväestöön kuuluvat ihmiset eivät välttämättä mieltäneet alevaalien vaikutusta arkisiin asioihinsa. Hän kiittelee sitä, että tietoa vaaleista oli saatavilla monilla eri kielillä.

Olisin mielelläni äänestänyt, mutta minulla oli juuri vaalien aikaan pakollisia henkilökohtaisia menoja.

Mohammed Al-Jawad

Helsingin yliopiston yliopistotutkija Jenni Karimäki sanoo, että nuorten osallistuminen on ollut kautta linjan alhaista myös muissa vaaleissa. Karimäki toteaa, että monet nuoret ovat terveitä ja hyvinvoivia, joten sote-asiat eivät samalla tavoin kosketa heitä kuin vanhempaa väestöä.

Karimäen mukaan poliittisen osallistumisen eriytyminen on yhteiskunnassa iso kysymys, koska hyväosaiset ja koulutetut äänestävät aktiivisimmin. Karimäen mukaan kuntavaaleissa nousi esiin enemmän nuoria lähellä olevia asioita kuten koulutus.

Koko maassa aluevaalien äänestysprosentti oli 47,5. Vantaalla, Ilomantsissa ja Pukkilassa äänestysprosentti oli maan alhaisin. Vantaalla äänestysprosentti oli vain 38. Vantaa jäi myös viime kunnallisvaaleissa alle 50 prosentin.

Vantaalaisen Otto Rossin mukaan puolueet eivät onnistuneet erottumaan toisistaan. Rossin mukaan kaikki tuntuivat nyt ajavan vähän samoja asioita.

Vantaa ja Kerava kuuluvat jatkossa samaan hyvinvointialueeseen. Keravalainen Toni Keinänen kertoo yllättyneensä aluevaalien alhaisesta äänestysinnosta. Hän itse kävi äänestämässä. Keinäsen mukaan yhtä selkeää syytä alhaiseen äänestysintoon tuskin helposti löytyy.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuustoon valittu Antero Eerola (vas.) arvelee äänestäjien empineen sitä, että voiko sote-uudistuksella saada palveluja parempaan kuntoon. Eerolan mukaan uudistuksella ei ole olemassaolon oikeutusta, jos palveluita ei kyetä sen myötä parantamaan.

Luotetaanko julkisiin palveluihin vai siihen, että niitä aletaan yksityistämään? Tämä on suurin poliittinen kysymys, josta löytyy vasemmiston ja oikeiston erot.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuutettu Antero Eerola (vas.)

Pohjois-Pohjanmaalla Oulaisissa asuva Kari Somppi odotteli junaa Tikkurilan rautatieasemalla. Hän oli käynyt äänestämässä, koska pienen 7 000 asukkaan kunnan palvelujen säilymistä on puolustettava. Hän arvelee, että suurten kaupunkien vaisua äänestysintoa selittää se, että asukkaat eivät ole huolissaan palvelujen kaikkoamisesta.

Onhan koko sote-uudistus musta aukko. Saa nähdä, miten lähtee toimimaan.

Kari Somppi

Tekijät

ToimittajaTero Valtanen
Kuvat ja videoAntti Kolppo