Hyppää sisältöön

Operaattorit myyvät kilvan 5G-liittymiä, mutta useimmille riittää vähempikin vauhti – Elisankin myynnin kasvu tuli vanhoista verkoista

Myös viihde kasvatti Elisan tulosta. Disneyn, HBO:n, Netflixin ja Amazonin hintasotaan yhtiö ei kuitenkaan ole osallistunut.

5G-puhelimia Elisan myymälässä Tampereen Ratinassa. Kuva: Antti Eintola / Yle

Teleoperaattori Elisa kertoi kasvattaneensa viime vuonna sekä myyntiä että tulosta. Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattilan mukaan tuloksen kasvu syntyi kasvavassa määrin 5G-palveluista. Hän kehaisi myös datan käytön kasvaneen yhtiön koko matkaviestinverkon osalta yli viidenneksen – pääasiassa 5G:n ansiosta.

Suuin osa suomalaisista luottaa kuitenkin yhä vanhempiin verkkoihin.

Elisan mobiilipalveluiden liiketoiminta kasvoi viime vuonna kokonaisuutena neljä prosenttia. 5G:n osuus tuosta kasvusta oli noin puolitoista prosenttiyksikköä.

Mattilan mukaan saavutus on hyvä. Toisaalta, suurin osa kasvusta tuli yhä vanhoista verkoista.

– 5G-asiakkaiden määrä kasvaa hyvin, mutta valtaosa asiakkaistamme on vielä yhä muissa kuin 5G-liittymissä. Myös 4G-littymissä tapahtuu paljon nopeuden nostoja, Mattila sanoo.

Viidennen sukupolven kännykkäliittymien määrän kehitystä ei Suomessa keskitetysti seurata. Elisan mukaan jo lähes 90 prosenttia sen myymistä puhelimista on 5G-laitteita.

Moni 5G-puhelimen ostanut tyytyy kuitenkin 4G-nopeuksiin – ainakin aluksi.

Valitako valokuitu vai 5G?

Moni omakotiasuja on ihmetellyt, miksi kadun varrella mainostetaan ensin maahan kaivettavaa huippunopeaa valokuitua – ja pari vuotta myöhemmin sama yhtiö markkinoi samoin argumentein langatonta 5G-yhteyttä.

Näin on tehnyt myös Elisa.

Mattilan mukaan tätä tapahtuu joskus esimerkiksi siitä syystä, että kaikki alueen kotitaloudet eivät kuitenkaan ole kuitua hankkineet. Kuidun hankkineiden mieleen voi kuitenkin hiipiä ajatus siitä, että tontin mylläys ja tuhansien eurojen valokuituinvestointi oli turha.

– Nämä ovat toisiaan täydentäviä ratkaisuja. On asiakkaan valinta, haluaako hän maksaa reilumman hinnan kuidusta vai asentaa 5G-liittymän, jolla päästään myös erittäin hyviin nopeuksiin, Mattila sanoo.

Onko valokuituverkkoja myyty ympäri lähiöitä, jotta myöhemmin voidaan samaan verkkoon asentaa 5G-tukiasemia?

Mattilan mukaan tästä ei ole kyse.

– Meidän ei tarvitse rakentaa valokuituverkkoa omakotialueille, jotta voisimme tuoda sinne hyvän 5G-yhteyden. Jos valokuitu on tuotu, voimme tarjota erilaisia 5G-ratkaisuja, mutta monta kertaa tukiasema on kilometrienkin päässä asiakkaista.

Myös 5G-kotiliittymien asennuksista koituu asiakkaalle satojen eurojen alkukustannuksia. Asentajaa tarvitaan esimerkiksi antennien kiinnityksestä ulkoseinään.

Siinä suhteessa tilanne ainakin on hyväksi kaikille, että 5G-kotiliittymät tuovat laajakaistamarkkinoille kilpailua. Se on omiaan laskemaan myös valokuituyhteyden kuukausihintaa.

Globaaleja viihdejättejä vastaan suomalaisella sisällöllä

Myös viihdesisällöt kasvattivat viime vuonna Elisan myyntiä. Keihäänkärkeänä sillä on Elisa Viihde Viaplay -suoratoistopalvelu, jota Elisa on tarjonnut asiakkailleen reilun vuoden ajan.

Kumppanina Elisalla on ruotsalainen Nordic Entertainment Group.

Kilpailu viihteen markkinoilla on kuitenkin kovaa ja se näkyy hinnoissa. Streaming-jättien hinnat ovat painuneet alle kymmeneen euroon kuukaudessa.

Streamingpalvelut, hinnat alkaen

HBO max9 €
Disney+9 €
Netlix8 €
Amazon Prime Video6 €
Ruutu+7 €
Elisa Viihde Viaplay13 €

Alla olevassa taulukossa hinnat on pyöristetty 10 sentin tarkkuudella. Esimerkiksi hd-kuvasta tai mainosten poistamisesta joutuu joissain tapauksissa maksamaan enemmän.

Lanseerausvaiheessa tarjoukset ovat olleet hövelimpiäkin (siirryt toiseen palveluun).

Elisa ei ole hintakilpailuun osallistunut, eikä Veli-Matti Mattila kommentoi jatkosuunnitelmia.

– Me kilpailemme erityisesti laadulla. Laadukkaimmat kotimaiset sarjat ja laajin kattaus kotimaista sisältöä löytyy Elisa Viihteestä. Vaikka ulkomaisilla on joitain suomalaisia tuotantoja, ne on aika yksittäisiä, hän sanoo.

– Meidän kulttuurinen jalanjälkemme, jos ajatellaan suomalaisten näyttelijöiden, ohjaajien ja tuottajien työtä, on kymmeniä miljoonia euroja vuodessa.

Yllä olevalta listalta puuttuu Yleisradion Yle Areena -palvelu. Muun muassa Helsingin Sanomia, tv-kanava Nelosta ja streaming-palvelu Ruutua pyörittävä Sanoma valitti hiljattain EU-komissiolle julkisesti rahoitetun Yleisradion roolista streaming-palveluissa.

Veli-Matti Mattilan johtama Elisa on pysynyt aiheesta hiljaa.