Hyppää sisältöön

Veera Könönen, 23, ei saanut vakuutusta terapiakäyntinsä takia – eikä hän ole ainoa, ja siksi vakuutusala lupaa nyt tarkastella käytäntöjään

Mielenterveydestä huolehtiminen saattaa estää vakuutuksen saamisen. Vakuutusalalle luovutettiin torstaina tuhansien ihmisten allekirjoittama vetoomus, jossa tilanteeseen toivotaan pikaista korjaamista.

Hyvinvointialan yrittäjä Veera Könönen yllättyi, että hänen terapiakäyntinsä esti yksityisen vakuutuksen saamisen. Kuva: Matti Myller / Yle

Milloin viimeksi olet käyttänyt psykoterapiapalveluita?

Veera Könöselle kysymys oli vain yksi muiden joukossa, joten hän kirjasi vastaukseen edellisen terapiakäyntinsä päivämäärän.

23-vuotias hyvinvointialan yrittäjä päätti viime syksynä laittaa vakuutusasiansa kuntoon ja haki yksityistä sairausvakuutusta itselleen tutusta yhtiöstä.

Könösen kertoman mukaan jo parin päivän kuluttua vakuutusyhtiöstä tuli tieto, ettei vakuutusta myönnettäisi.

Syy: psykoterapiakäynnit kuluneen vuoden aikana.

– Leukani loksahti auki järkytyksestä.

Könönen kertoi tilanteestaan avoimesti sosiaalisessa mediassa.

Hän sai kuulla, kuinka jotkut toiset ovat jättäneet tarkoituksella mielenterveyteen liittyviä asioita kertomatta välttääkseen vakuutuksen hylkäyspäätöksen.

– Itselläni ei käynyt mielessäkään, miksi sellaisesta tiedosta pitäisi valehdella.

Vailla vakuutusta -vetoomuksen allekirjoitti yli 5 200 ihmistä

Veera Könönen ei ole hylkäyspäätöksensä kanssa yksin.

Mielenterveyden keskusliitto selvitti vuonna 2021, kuinka tiedot mielenterveysongelmista ja niiden hoidosta vaikuttavat hoito-, sairauskulu- ja henkivakuutusten saamiseen.

Mielenterveysbarometriin vastasivat mielenterveysongelmia itse kokeneet sekä alan ammattilaiset.

Tulosten mukaan puolet vakuutusta hakeneista vastaajista kertoi saaneensa vakuutusyhtiöltä kielteisen päätöksen mielenterveysongelmansa vuoksi.

Kielteinen vakuutuspäätös lisää häpeää ja salailua mielenterveysasioista, Veera Könönen sanoo. Kuva: Matti Myller / Yle

Psykoterapiassa käymisen takia vakuutus oli jäänyt saamatta noin kahdeksalla prosentilla barometrin vastaajista.

Tilanteen korjaamiseksi suomalaiset mielenterveystyön keskeiset toimijat laativat yhdessä vetoomuksen. Mielenterveyspooli-verkostossa (siirryt toiseen palveluun) on mukana yhteensä 34 järjestöä.

Tarkoituksena on saada vakuutusyhtiöt tiedottamaan selkeämmin vakuutusten ehdoista ja myöntämisen edellytyksistä.

Vetoomuksessa esitetään myös, että jokaisen ihmisen tilannetta tarkasteltaisiin yksilöllisesti.

Viime vuoden lopulla Vailla vakuutusta -kampanjan vetoomuksen kävi allekirjoittamassa yli 5 200 henkilöä.

Vetoomus luovutettiin vakuutusyhtiöille eilen torstaina.

Finanssiala: Yleispätevää linjausta ei ole

Vetoomuksen vastaanotti muun muassa vakuutusalaa edustavan etujärjestön Finanssiala ry:n hallituksen puheenjohtaja Juha Koponen.

Hänen mukaansa vakuutusyhtiöt ovat valmiita vuoropuheluun mielenterveydestä ja vakuutuksista.

– Olisi hyvin surullista, mikäli toimialalta ei olisi mahdollista saada vakuutusta ja psykoterapiakäynnit johtaisivat hylkäykseen.

Koposen mukaan mielenterveysongelmat ovat yleistyneet siinä määrin, että monin paikoin ne ovat ohittaneet tuki- ja liikuntaelinsairaudet yleisimpänä syynä työkyvyttömyyteen.

– Se, että vakuutusala ymmärtää mielenterveyden ongelmia, pitää sisällään yhteisen uskon siihen, että hoidettu sairaus on aina parempi tilanne kuin hoitamaton sairaus.

Finanssialan mukaan mitään yleispätevää linjausta vakuutusten myöntämiselle tai myöntämättä jättämiselle ei voida sanoa.

Vakuutuksia myöntäessään yhtiöt noudattavat omia vastuuvalinnan periaatteitaan.

Vapaaehtoisissa vakuutuksissa, kuten terveys- ja henkivakuutuksissa, ei ole sopimuspakkoa.

Koposen mukaan mielenterveysongelmien ymmärtäminen alalla kuitenkin paranee koko ajan.

– Uskon, että olemme tällä hetkellä nopean, positiivisen kehityksen vaiheessa.

Finanssiala julkaisee keväällä uutta lääketieteellistä tutkimustietoa muun muassa mielenterveysongelmien vaikutuksista kohonneeseen vakuutusriskiin. Asiaa on tutkittu Turun yliopistossa Finanssialan toimeksiannosta.

"Elämme vuotta 2022, olisiko aika uudistaa säädöksiä?"

Veera Könönen pitää vakuutusalan suhtautumista mielenterveyden hoitoon vanhanaikaisena.

– Se lisää häpeää ja salailua mielenterveysasioista. Elämme vuotta 2022. Olisiko aika uudistaa säädöksiä?

Könönen itse kertoo käyneensä psykoterapiassa paniikkihäiriön ja ahdistuneisuuden takia.

Avauduttuaan tilanteestaan lähes 17 000 seuraajalleen kuvapalvelu Instagramissa (siirryt toiseen palveluun) Könönen kuuli, että Mielenterveyspooli keräsi kokemuksia vakuutuksen saamisen haasteista.

Veera Könönen pitää vakuutusalan käytäntöjen uudistamista niin tärkeänä, että hän päätyi kertomaan omista kokemuksistaan Vailla vakuutusta -kampanjaan. Kuva: Matti Myller / Yle

Näin Könönen päätyi yhdeksi Vailla vakuutusta -kampanjan kasvoksi.

– On hyvä, että pystyn antamaan kasvot asialle. Helposti kysytään, onko itsessä jotain vikaa, jos ei saa vakuutusta.

Könönen muistuttaa, että myös fyysisissä sairauksissa vakuutusta kyetään rajaamaan siten, että vaikkapa leikattu olkapää rajautuu vakuutuksen ulkopuolelle.

– Miksi mielenterveyden kohdalla se on välitön hylkäys?

Päätöksiä voi kyseenalaistaa, sanoo Mielenterveyden keskusliitto

Ylilyöntejä tapahtuu niissä tapauksissa, joissa vakuutus hylätään suoralta kädeltä, sanoo lakimies Oskari Korhonen Mielenterveyden keskusliitosta.

– Eli jos vakuutuksen hakijaa ei auteta eteenpäin eikä asiaa selvitetä yksilöllisesti.

Korhonen arvioi, että ilmiö on yhä olemassa, vaikka liittoon asti kantautuu lähinnä yksittäisiä yhteydenottoja.

– Vakuutusyhtiöt kyllä kertovat tekevänsä yksilökohtaista harkintaa, mutta kyse on kuitenkin massapäätöksenteosta.

Hylkäyspäätös kannattaa ehdottomasti kyseenalaistaa ja pyytää yksilökohtaista harkintaa, Korhonen sanoo.

Jos esimerkiksi vakuutusyhtiö edellyttää, ettei viiden vuoden ajalta saa olla merkintöjä psykoterapiakäynneistä, onko se joustamaton periaate vai onko yksilökohtainen harkinta mahdollista?

Asiakas voi myös tiedustella sairausvakuutukseensa korotettua vakuutusmaksua tai rajoitusehtoa, jolloin mielenterveyteen liittyviä asioita ei korvata.

Sen sijaan Korhonen ei suosittele, että vakuutushakemuksessa jättäisi mielenterveyteen liittyvät asiat kokonaan mainitsematta.

– Kun sairastuminen tai vahinko sitten tapahtuu, voi korvaus jäädä saamatta.

Veera Könönen toivoo, että vakuutusyhtiöt tarkastelisivat asiakkaitaan yksilöllisemmin. Kuva: Matti Myller / Yle

Veera Könösellä vakuutuksen hylkäyspäätös vei aluksi motivaation koko asiasta.

Nyt hän on saanut viestiä toisesta vakuutusyhtiöstä, jonka mukaan vakuutus saattaisi järjestyä.

– Seuraavaksi pitää varmaankin tutustua tähän toiseen vakuutusyhtiöön.

Voit keskustella aiheesta 29.1. kello 23:een saakka.

Lue seuraavaksi: