Hyppää sisältöön

Tytti Yli-Viikari kommentoi Ylelle sakkotuomiotaan: Olen pettynyt, kiitän kaikkia tukijoitani – syyttäjäkin pettyi käräjäoikeuden ratkaisuun

Helsingin käräjäoikeus on tuominnut VTV:n entisen pääjohtajan Tytti Yli-Viikarin sakkorangaistukseen virka-aseman väärinkäyttämisestä, virkavelvollisuuden rikkomisesta ja kavalluksesta. Syyttäjä pohtii valittavansa sakkotuomiosta hovioikeuteen.

Tytti Yli-Viikarin syytettä käsiteltiin Helsingin käräjäoikeudessa 15. joulukuuta.
Syyttäjä Mari Mattila ja Tytti Yli-Viikari kommentoivat Yli-Viikarin syytteitä Helsingin käräjäoikeudessa 15.12.2021.

VTV:n entinen pääjohtaja Tytti Yli-Viikari on tuomittu virka-aseman väärinkäyttämisestä, virkavelvollisuuden rikkomisesta sekä kavalluksesta yhteiseen 80 päiväsakon sakkorangaistukseen.

Helsingin käräjäoikeus ei Yli-Viikarin tapauksessa pitänyt asian saamaa runsasta julkisuutta rangaistusta kohtuullistavana seikkana. Koska Yli-Viikaria ei tuomittu vankeusrangaistukseen, hänen viraltapanonsa edellytykset eivät täyttyneet.

Tytti Yli-Viikari on pettynyt tuomioon.

– Olen pettynyt siihen, että olen saanut sakkotuomion tahallisesta rikoksesta, Yli-Viikari sanoi Ylelle heti, kun oli saanut luettua käräjäoikeuden ratkaisun.

Käräjäoikeus tuomitsi myös VTV:n hyllytetyn hallintojohtajan Mikko Koirasen VTV:n virkamiehen virkasuhteen päättymissopimusta koskevassa asiassa virka-aseman väärinkäyttämisestä 30 päiväsakon sakkorangaistukseen. Laaja julkisuus otettiin hänen kohdallaan huomioon rangaistuksen kohtuullistamisperusteena.

Tuomio ei ole vielä lainvoimainen, vaan siitä voi valittaa hovioikeuteen.

Yli-Viikari: Palaan takaisin ylijohtajan virkaan

Tytti Yli-Viikari sanoo ihmettelevänsä käräjäoikeuden ratkaisua VTV:n virkamiehen työsuhdetta koskevassa asiassa.

– Olen erityisen hämmentynyt siitä, että tämä vanhuuseläkesopimus meni niin, että oikeus katsoi, että olisimme hallintojohtajan kanssa syyllistytty tahalliseen rikokseen.

– Siinä oli kyse keväällä 2016 keväällä tehdystä vanhuuseläkesopimuksesta. Me katsoimme silloin ja uskoimme, että oikeus olisi ratkaisussaan arvioinut, että siinä ei ole mitään tahallista tai sellaista, että sillä sopimuksella olisi haluttu etua tai haittaa kenellekään aiheuttaa.

Yli-Viikari pohtii rauhassa asianajajansa kanssa, valittaako hän tuomiosta hovioikeuteen.

– On liian aikaista arvioida, mikä on oikeudellinen polku. Rauhassa katsotaan läpi ratkaisu ja perustelut.

Yli-Viikarin pääjohtajan tehtävä päättyi vuoden vaihteessa VTV:ssä vuoden vaihteessa.

Hänellä on VTV:ssä ylijohtajan virka, josta hänet on hyllytetty.

– Siihen virkaan palaan, kun tämä oikeusprosessi etenee siihen vaiheeseen, että on mahdollista virkaan ja töihin palata, Yli-Viikari sanoo.

Hän sanoo olevansa tyytyväinen siihen, että pitkä rikosprosessi on nyt tässä vaiheessa.

– On ollut pitkä prosessi takana. Olen todella kiitollinen kaikille ihmisille, jotka ovat tämän prosessin aikana tukeneet.

Virka-aseman väärinkäyttämistä ei katsottu törkeäksi

Käräjäoikeuden mukaan Yli-Viikari ja Koiranen olivat syyllistyneet VTV:n virkamiehen virkasuhteen päättymissopimusta koskevassa asiassa virka-aseman väärinkäyttämisen. Oikeus kuitenkin katsoi, ettei teolla ollut aiheutettu VTV:lle vahinkoa eikä se ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Käräjäoikeus totesi, että sopimus oli ollut lainvastainen. Pääjohtaja Yli-Viikari ja hallintojohtaja Koiranen eivät olleet voineet tarkoituksenmukaisuusperusteilla sopia VTV:ssä ylitarkastajana toimineen virkamiehen velvollisuuksista, koska se on lailla kiellettyä.

Sopimuksen tekemisellä tavoiteltiin oikeuden näkemyksen mukaan hyötyä. Virkamieheen ei ollut haluttu kohdistaa lainmukaisia virkamiesoikeudellisia tai työnjohdollisia toimia, jotka olisivat vaatineet esimiesten aikaa.

Sen sijaan virkamiehen kanssa tehtiin sopimus, joka oli oikeuden mielestä selkeästi harkintavallan rajat ylittävä. Sen perusteella virkamiehen työnteko oli päättynyt, mutta palkanmaksu jatkunut vielä lähes kahden vuoden ajan.

Ylitarkastajan kannalta teolla oli tavoiteltu hyötyä maksamalla hänelle palkkaa ilman työntekovelvoitetta. Yli-Viikarin ja Koirasen katsottiin toimineen tahallisesti.

Syyttäjä haluaa edelleen Yli-Viikarille ehdollista vankeutta

Erikoissyyttäjä Mari Mattila oli vaatinut Tytti Yli-Viikarille ehdollista vankeutta.

Syyttäjä on tyytyväinen siitä, että käräjäoikeus katsoi syyttäjän syytteet tapahtuneen. Mutta Yli-Viikarin sakkorangaistukseen syyttäjä ei ole tyytyväinen.

– Rangaistuksen osalta merkittävin asia oli se, että käräjäoikeus tuomitsi (virkamiehen sopimuksesta) Yli-Viikarin perusmuotoisesta virka-aseman väärinkäyttämisestä. Kun tätä ratkaisua pääsee tarkemmin lukemaan, täytyy pohtia, onko aihetta ilmoittaa tyytymättömyyttä rangaistuksen mittaamiseen ja määräämiseen liittyviin seikkoihin, sanoo Ylelle erikoissyyttäjä Mari Mattila.

Syyttäjän mukaan Helsingin käräjäoikeuden tuomio tarkoittaa nyt sitä, että Yli-Viikarin saama sakkorangaistus ei ole este palaamiseen VTV:n ylijohtajan tehtävään.

Valtiontalouden tarkasviraston pääjohtaja Sami Yläoutinen kertoo, että virastossa perehdytään ratkaisuun ensin huolella ennen kuin päätöksiä tehdään. Hän ei ota vielä kantaa siihen, voivatko Yli-Viikari ja Koiranen palata viraston tehtäviin.

Koiranen: "Olen helpottunut ratkaisusta"

VTT:n hyllytetty hallintojohtaja Mikko Koiranen sanoo Ylelle olevansa omalta osaltaan tyytyväinen käräjäoikeuden ratkaisuun.

– Ymmärrän sinänsä hyvin tämän käräjäoikeuden ratkaisun. Tuomiohan on hyvin kaukana siitä, mitä syytteessä vaadittiin.

Hän ei aio valittaa tuomiosta.

– Mielestäni tämä asia on osaltani tullut päätepisteeseen. Olen helpottunut ratkaisusta. Ymmärrän käräjäoikeuden ratkaisun ja tämän erittäin lievän päiväsakkorangaistuksen. Se on sitten eria asia, jos joku muu ilmoittaa tyytymättömyytensä ja valittaa, Koiranen lausuu.

Hän kertoo hakeneensa heti tuomion jälkeen VTV:lta virantoimituksesta pidättämistä koskevan päätöksen lakkauttamista.

– Tulen menemään näillä näkymin töihin sitten, kun virasto lakkauttaa päätöksen.

Lentopisteiden käyttö katsottiin kavallukseksi

Lentopisteitä koskevassa asiassa Yli-Viikari oli käräjäoikeuden mukaan syyllistynyt siihen virkavelvollisuuden rikkomiseen, josta syyttäjä oli vaatinut hänelle rangaistusta. Ensisijainen syyte maksuvälinepetoksesta hylättiin, koska Yli-Viikari oli ollut Finnair Plus - pistetilillään olleiden lentopisteiden laillinen haltija, eikä maksuvälinepetoksen tunnusmerkistö siten täyttynyt.

Käräjäoikeus tuomitsi Yli-Viikarin toissijaisen rangaistusvaatimuksen mukaisesti kavalluksesta. Finnair Plus -tilillä olevien lentopisteiden katsottiin olevan VTV:n omistamina varallisuusoikeuksina kavallussäännöksen tarkoittamaa irtainta omaisuutta.

Yli-Viikari tuomittiin menettämään valtiolle kavalluksen tuottamana taloudellisena hyötynä 4 528 euroa. Yli-Viikari ja Koiranen velvoitettiin korvaamaan yhteisvastuullisesti Valtiotalouden tarkastusvirastolle oikeudenkäyntikuluja 5 208 euroa ja Yli-Viikari lisäksi yksin 5 208 euroa.

Lisäksi Yli-Viikarin yli 61 000 euron oikeudenkäyntikulut jäivät hänen vahingokseen.

Oikeus: Yli-Viikarin on täytynyt ymmärtää määräykset

Käräjäoikeus katsoi, että VTV:n toiminnassa noudatettavien ohjeiden ja määräysten perusteella oli ollut yksiselitteisesti selvää, että virkamies ei saa käyttää virkamatkoista kertyneitä bonuspisteitä ja asiakasetuja omiin tarkoituksiinsa, vaan että ne tulee hyödyntää virkamatkojen yhteydessä.

Käräjäoikeus piti lisäksi määräysten sanamuodon ja niiden tarkoituksen perusteella selvänä, että määräykset ovat yksittäisiä virkamiehiä velvoittavia. Näin siksi, että virkamatkoja tekevät yksittäiset virkamiehet eivätkä virastot.

Käräjäoikeuden mukaan VTV:llä oli ollut maksamiensa virkamatkojen yhteydessä kertyneiden lentopisteiden hyödyntämiseen määräysvalta.

Käräjäoikeus totesi, että Yli-Viikarin asema huomioiden häneltä oli voitu vaatia virkamatkoihin liittyvien ohjeiden ja määräysten asianmukaista ja tarkkaa huomioimista. Tämän tulkinnan puolesta puhui myös se, että asiaan oli jo vuonna 2016 kiinnitetty huomiota VTV:n sisäisen tarkastajan raportissa.

Lisäksi VTV:n oma taloussääntö ja matkustusohje, joiden mukaisia ohjeita ja määräyksiä Yli-Viikari oli jättänyt noudattamatta, olivat tulleet voimaan 1. tammikuuta 2020 Yli-Viikarin toimiessa viraston pääjohtajana.

Käräjäoikeuden mukaan kysymys ei ole ollut ainutkertaisesta tai kiireellisestä arviointitilanteesta, vaan lentopisteiden kerryttäminen ja käyttäminen yksityismatkoihin oli jatkunut useiden vuosien ajan. Yli-Viikarin oli täytynyt mieltää menettelevänsä virkavelvollisuutensa vastaisesti.

Yli-Viikarin menettely oli Helsingin käräjäoikeuden mukaan siten ollut tahallista.

Lue tästä Ylen hetki hetkeltä seurantajutut joulukuun oikeudenkäynnistä:

Syyttäjä Mari Mattila vaati Yli-Viikarille ehdollista vankeutta. Mattila kuvattu joulukuussa Helsingin käräjäoikeudessa. Kuva: Silja Viitala / Yle

Lentopisteet

Erikoissyyttäjä Mari Mattila totesi oikeudessa, että Yli-Viikari on kerryttänyt lentopisteitä työmatkoilta vuosina 2016–2020 samalle tilille kuin yksityisiä pisteitä.

Syyttäjä katsoo, että näiden lentopisteiden arvo on ollut yli 5000 euroa.

Syytteen mukaan Yli-Viikari maksoi lentopisteillä omia ja perheenjäsentensä lentomatkoja.

– Hän on ohjeen vastaisesti päättänyt kerryttää lentopisteitä ja päättänyt käyttää lentopisteitä perheensä yksityismatkoille, vaikka etu on kuulunut työnantajalle, erikoissyyttäjä Mari Mattila sanoi oikeudessa.

Puolustus kiisti jyrkästi syyttäjän väitteet.

Sen mukaan lentopisteitä ei ollut mahdollista käyttää työmatkoihin, ja pisteet olisivat vanhentuneet.

Yli-Viikarin puolustus myös katsoi, että lentopisteiden käytöstä ei ole ollut selkeitä ohjeita.

– Ensimmäinen matkusohje VTV:ssä tuli voimaan tammikuussa 2020, sanoi Yli-Viikarin asianajaja Tuomas Aho oikeudessa.

Asianajaja Tuomas Aho ja Tytti Yli-Viikari Helsingin käräjäoikeudessa 8.12.2021. Kuva: Silja Viitala / Yle

Erikoinen työsopimus

Käräjäoikeuteen päätynyt VTV:n työsopimus oli tehty oikeudessa kuultujen todistajien mukaan sellaiselle virkamiehelle, joka ei tehnyt töitä.

VTV:ssä oli haettu erilaisia ratkaisuja tilanteeseen, mutta virkamies ei niihin ollut suostunut.

Lopulta Yli-Viikari ja Koiranen olivat tehneet miehelle työsopimuksen, jonka avulla mies sai palkkaa kahden vuoden ajan ilman työvelvoitetta.

Virkamies siirtyi tuon ajan jälkeen eläkkeelle.

Syyttäjä katsoo, että kyseessä oli laiton sopimus. Tämän takia syyttäjä vaati Yli-Viikarille ja Koiraselle rangaistusta törkeästä virkarikoksesta.

Yli-Viikari ja Koiranen kiistivät syytteet. He sanoivat toimineensa viraston hyväksi, koska muutoin mies olisi jatkanut useita vuosia tekemättä mitään, mutta hänelle olisi maksettu palkkaa.

Lue lisää: