Hyppää sisältöön

SDP valitsi peruspalveluministeriksi jopa Kiuruakin tiukemman terveyden puolustajan – tällainen on Aki Lindén

Kiurun sijaiseksi nouseva Aki Lindén on noussut nopeasti valtakunnan politiikan kärkeen. Tässä häntä on auttanut taustansa sosiaali- ja terveysalan johtotehtävissä.

Aki Lindén valittiin perhe- ja peruspalveluministeriksi torstaina. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

SDP:n puoluevaltuusto valitsi torstaina perhe- ja peruspalveluministeriksi ensimmäisen kauden kansanedustaja Aki Lindénin (sd.). Lindéniä pidetään asiantuntijana, joka herättää muissa puolueissa myös ristiriitaisia tunteita.

Vaikka Lindén, 69, on vasta ensimmäisen kauden kansanedustaja, hän nousi valtakunnan politiikassa esiin jo viime hallituskauden aikana.

Tuolloin Lindén toimi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) toimitusjohtajana ja kritisoi voimakkaasti Sipilän hallituksen sote-suunnitelmia.

– Niin monet lobbarit ja lehmänkaupat ovat muokanneet uudistusta, että alkuperäiset tavoitteet ovat jääneet kauaksi taakse, Lindén kirjoitti mielipidekirjoituksessaan kesällä 2018 (siirryt toiseen palveluun).

Lindén arvosteli kärkkäästi Sipilän hallituksen sotea

Lindénia kuultiin useasti hallituskauden aikana muun muassa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jossa käsiteltiin silloin hallituksen esitystä sote-uudistuksesta.

Tämän takia hallituspuolueet keskusta ja kokoomus olivat erityisen pahoillaan, kun Lindén ilmoitti lähtevänsä SDP:n listoilta eduskuntavaaliehdokkaaksi marraskuussa 2018.

Keskustan pää-äänenkannattaja kirjoitti suorasukaisesti pääkirjoituksessaan, että Lindén on varoittava esimerkki.

– Lindén toimi salassa puoluepolitiikan hyväksi, vaikka oli olevinaan puolueeton ammattimies ja asiantuntija, Suomenmaa aloitti.

– Sellainen heikentää kaikkien asiantuntijoiden yleistä uskottavuutta, lehti jatkoi.

Lehti sai pontta kirjoitukselle Lindénin Twitter-viestistä, jonka mukaan hän teki “829 päivää työtä soten markkinamallin kaatamiseksi”. Tuossa vaiheessa Lindénin kausi HUSin johdossa oli päättynyt, ja hän oli kansanedustajaehdokas.

SDP:ssä Lindéniä arvostetaan

SDP:ssä Lindénin osaamista arvostetaan. Se on yksi keskeisimmästä syistä, miksi SDP:n puolueaktiivit nostivat hänet vahvasti esille eri medioiden ennakkojutuissa ministerin sijaisen valinnasta.

Pitkä ura terveydenhoidon johtavissa viroissa, esimerkiksi HUSin toimitusjohtajana, on tuonut asiantuntemusta.

Moni puolueen aktiiveista kertoi, ettei uudeksi ministeriksi voi valita untuvikkoa. Ministerin sijaisen pitäisi johtaa sosiaali- ja terveysministeriötä koronakriisissä, jossa tarvitaan tietämystä järjestelmän monimutkaisesta toiminnasta.

Samalla sote-uudistuksen toimeenpano on vielä alkutekijöissään, ja sen läpiviennissä voidaan tarvita ministeriä.

Useat demarit ajattelevat, että sosiaali- ja terveysministeriön koronalinja ei muutu uuden ministerin myötä. Lindén on ottanut useasti julkisesti kantaa rajoitustoimiin, joita hän on ymmärtänyt muun muassa sairaanhoidon kuormituksen näkökulmasta.

Osa demareista sanoo, että Lindén on ajanut eduskuntaryhmän kokouksissa jopa kovempaa rajoituslinjaa kuin Kiuru.

Kansanedustaja Aki Lindénin kuvataan ajavan samaa linjaa koronatoimissa kuin perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun. Arkistokuva. Kuva: Pekka Tynell / Yle

Lindén myönsi Helsingin Sanomien haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) alkuviikosta, että hänellä ja Kiurulla on ollut tiivis yhteys hallituskauden aikana. Lindénin onkin nähty demarileirissä tukevan Kiurua koronaponnisteluissa.

Tästä saatiin esimerkki toissa viikolla, kun kritiikki istuvaa peruspalveluministeriä kohtaan voimistui. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan Markus Lohi (kesk.) arvostelivat Kiurun toimintaa, kun tämä ajoi voimakkaasti etäkouluihin siirtymistä hallituksen neuvotteluissa.

Saarikko ja Lohi vaativat Kiurun syrjäyttämistä koronaministeriryhmän puheenjohtajan paikalta. He olisivat nostaneet puheenjohtajan paikalle pääministeri Marinin.

– Ministeri Krista Kiurun toiminta on pelastanut tuhansien suomalaisten hengen terveyden. Paheksumme valiokunnan puheenjohtajan Lohen Kiurua kohtaa esittämää arvostelua, sosiaali- ja terveysvaliokunnan demarijäsenet kirjoittivat yhteisessä tiedotteessaan.

Tiedotteen ensimmäinen allekirjoittaja oli Aki Lindén.

Kansanedustaja Aki Lindén istuu puolueen varapuheenjohtajan Nina Malmin vieressä eduskunnassa. Arkistokuva. Kuva: Pekka Tynell / YLE

Lindénin on nähty myös vaikuttaneen demareiden linjaan aluevaaleissa. Puheenjohtaja Marin puhui useissa tenteissä myönteisesti omalääkärimallista, jonka hän arvioi tuovan paitsi potilaille pitkäaikaisia hoitosuhteita mutta myös säästöjä hyvinvointialueille.

Lindén on pitkäaikainen omalääkärimallin kannattaja. Hän otti mallin käyttöön 1980- ja 90-luvun taitteessa Porissa, jossa hän toimi terveydenhuollon johtajana.

Omien sanojensa mukaan mallilla saatiin purettua hoitojonot ja lääkärien virat täytettyä.

Lindén paljasti Helsingin Sanomien haastattelussa myös oleellista hänen tavoitteistaan politiikassa.

– Olen ajamassa julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa, joka ei ole Suomessa niin hyvää kuin sen pitäisi olla.

Lindén vertasi Suomen julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa muiden maiden palveluihin.

Lindén vaihtoi taistolaisuuden SDP:hen

Lindénistä on kirjoitettu paljon juttuja (siirryt toiseen palveluun), joissa mainitaan tämän menneisyys taistolaisliikkeessä.

Varsinaissuomalainen kansanedustaja lähti nuoruudessaan mukaan radikaaliin liikkeeseen, kuten niin monet muutkin vasemmistoon kallellaan olevat poliitikot tuohon aikaan.

– Koko anti-imperialistinen solidaarisuustyö on opittava näkemään osana sitä poliittista työtä, joka johtaa sosialistisen vallankumouksen kautta aina kommunismin rakentamiseen Suomessa, Lindénin kerrotaan sanoneen Turun Marxilaisten Opiskelijoiden vuosikokokouksessa vuonna 1975 (siirryt toiseen palveluun).

Lindén on perustellut nuoruuden toimintaan tempaantumisella “valtavaan nuorisoliikehdintään" mukaan. Hän irtaantui SKDL:n jäsenyydestä 1990-luvun alussa.

Claes Andersson oli esittänyt aika kriittisen havainnon tapahtumista itänaapurissa ja otin voimakkaasti kantaa Anderssonin puolesta. Tämä kuulostaa vähän naiivilta, mutta jos naapurimaassa Mihail Gorbatshov ikään kuin sosiaalidemokratisoitui, niin pieni Aki Lindén Suomessa sosiaalidemokratisoitui myös, Lindén sanoi Ilta-Sanomien haastattelussa marraskuussa 2019 (siirryt toiseen palveluun).

Valtakunnanpolitiikkaan Linden on tullut vasta demarina.

SDP:ssä Lindénin menneisyyttä ei nähdä liian raskaana taakkana. Puolueaktiivit muistuttavat, että taistolaisajoista on jo pitkä aika ja moni asia on ehtinyt muuttua sitten 1970-luvun.

Tämä ei kuitenkaan estä muita puolueita palaamasta Lindénin nuoruuteen ja hänen silloisiin kannanottoihinsa.

Vaalimenestys nosti valtakunnan politiikan kärkeen

Lindénin nousu valtakunnan politiikan kärkeen lähti liikkeelle eduskuntavaaleista 2019, jolloin hän sai lähes 9 000 ääntä vaaleissa. Lindén oli puolueensa äänikuningas vaalipiirissä, eikä hän luopunut kruunusta kuntavaaleissa 2021. Viime viikon aluevaaleissa hän sai toiseksi eniten ääniä koko maassa.

SDP:n piirissä Lindénin hyvää vaalimenestystä on pidetty yhtenä syynä, miksi häntä on vaikea ohittaa perhe- ja peruspalveluministerin sijaisuudessa.

Yksi asia, jota Lindén voi joutua tuoreena ministerinä jälleen selittämään, liittyy HUSin epäselviin hankintoihin. Ylen MOT-ohjelma julkaisi viime vuoden alussa uutisen, jonka mukaan HUS olisi laiminlyönyt hankintalain kilpailutuksia jopa 20 vuoden ajan.

Aki Lindén toimi HUSin toimitusjohtajana vuosina 2010-2018. Tätä ennen hän työskenteli Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajana. Kuva: Markku Ojala / AOP

Lindén kommentoi Ylelle, että hän kuuli ensimmäisen kerran epäselvyyksistä syyskuussa 2018, eli aivan toimikautensa lopussa.

Ylen MOT-ohjelman tietojen mukaan epäselvyyksistä on ollut mainintoja useissa tarkastusasiakirjoissa ja vuosikertomuksissa vuosien ajan. Yhtä tarkistusasiakirjaa hallitus on ohjelman mukaan käsitellyt jo vuonna 2011.

Lindén ei ohjelman haastattelussa muistanut kokousta ja vetosi siihen, että HUSin kaltaiselle suurelle organisaatiolle on vaikea järjestää “sataprosenttista valvontaa”.

Herättikö juttu ajatuksia? Voit kommentoida juttua 28.1.2022 kello 23 asti.

Lue lisää: