Hyppää sisältöön

Analyysi: Ulkopolitiikkaa soolona vai duettona

Presidentti Sauli Niinistö jutteli MTV:llä ulkopolitiikasta kuin kavereiden kesken, mutta kysymys pääministeri Sanna Marinin viimeaikaisista ulkopoliittisista lausunnoista kiristi tunnelman, arvioi politiikan toimittaja Pirjo Auvinen.

Pääministeri Sanna Marin on ottanut aktiivisemman ulkopoliittisen roolin kuin Sauli Niinistön presidenttivuosien aiemmat pääministerit. Kuva: Leila Oksa / Yle, Derrick Frilund / Yle

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön pitkä haastattelu juhlisti Asian ytimessä (siirryt toiseen palveluun) -ohjelman uutta lähetysaikaa. Toimittaja Jaakko Loikkanen onnistui luomaan tunnelman, jossa ulkopolitiikasta puhuttiin kuin mistä tahansa normaalista asiasta.

Tunnelma kuitenkin kiristyi, kun kysymys kääntyi pääministeri Sanna Marinin (sd.) viime viikolla uutistoimisto Reutersille antamaan haastatteluun. Marinin mukaan on erittäin epätodennäköistä, että Suomi hakisi Nato-jäsenyyttä hänen pääministerikaudellaan eli seuraavan vuoden aikana.

Varsinkin Nato-jäsenyyttä kannattavat kokoomuslaiset ovat arvostelleet pääministerin lausuntoa, jonka he katsovat poistavan Nato-option Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta työkalupakista.

Studiosta välittyi kuva, ettei presidenttikään ulostulosta pitänyt, mutta kuittasi sen jääneen kansainvälisesti vähälle huomiolle.

– Eikä siihen ole kiinnitetty huomiota. Jotkut ajattelivat, että venäläiset tykkäävät kovinkin hyvää, mutta ei ole tullut mitään sellaista ilmi, Niinistö totesi.

– Voi sanoa, että ei syntynyt vahinkoa?

– Ei varmaan.

Kaikki ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua vähänkin seuraavat osaavat vaikka unissaan perustuslain pykälän 93 (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan "Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa".

Käytännössä tämä on viime vuosina tarkoittanut sitä, että myös ulkopoliittiset linjaukset ovat olleet pitkälti hurjaa kansansuosiota nauttivan presidentin yksinpuhelua.

Edelliset pääministerit ovat suosiolla antaneet ulkopolitiikan pääroolin Niinistölle. Juha Sipilä (kesk.) keskittyi mieluummin kaikkiin muihin asioihin kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Sipilän hallituksen ulkoministeri Timo Soini (ps.) taas oli niin innoissaan ulkoministeriydestään, etteivät presidentistä poikkeavat kannat olisi tulleet kuuloonkaan.

Vuosina 2011-14 kokoomuslainen pääministeri Jyrki Katainen puolestaan kunnioitti Niinistöä niin, että antoi suosiolla ulkopolitiikan ykköspaikan entiselle puoluejohtajalleen. Kataisen hallituksen ulkoministerillä, SDP:n Erkki Tuomiojalla on kyllä radikaalin maine, mutta ei ulkoministerivuosilta.

Kyse on kombosta

Juuri nyt ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on muutoksessa ja juuri nyt Suomella on aivan uudenlainen poliittinen kolmikko sitä hoitamassa: 73-vuotias kokoomuslainen presidentti, 63-vuotias vihreä ulkoministeri ja 36-vuotias pääministeri SDP:stä.

Tällaista poliittista komboa ei ole ennen koettu. Kolmen demarin värisuora vallitsi 2000-luvun alussa, mutta vastaavaa valtaa ei ole koskaan sen jälkeen ollut millään puolueella. Lisämausteena vielä se, "presidentin ministerinä" eli ulkoministerinä on Niinistön tiukin haastaja eli Pekka Haavisto (vihr.).

Tarja Halosen (sd.) presidenttivuosina 2000–12 Lissabonin sopimus (siirryt toiseen palveluun) muutti EU-käytäntöjä ja Suomelle katettiin huippukokouksiin vain yksi lautanen. Pitkän väännön jälkeen illallispaikka oli pääministerin. Linjausta perusteltiin sillä, että EU-politiikka kuuluu pääministerin vastuulle.

Enää maailma ei ole näin suoraviivaisesti jaettavissa EU-asioihin ja muun maailman ulkopolitiikkaan. EU:n ja sotilasliitto Naton tehtäväjaosta puhutaan samoissa lauseissa. Samoin EU:n ja Yhdysvaltain suhtautumisesta uhittelevaan Venäjään.

Siksi Nato-option kuuleminen pääministerin suusta varmasti yllättää. Mutta ei siksi ,että hän ylittäisi virkatonttinsa rajat, vaan siksi että siihen ei ole viime vuosina totuttu.

Ja siitä kertovat varmasti myös presidentin ei niin ihastuneet ilmeet. Ulkopolitiikan hoito on muuttunut soolosta duetoksi.

Lue lisää: