Hyppää sisältöön

Eurooppa-kirje: Turvapolitiikka pistää vipinää EU-toimittajan kinttuihin – vaalivuosi alkaa Italiasta, joka valitsee presidenttiä kuin paavia

Mitä tällä viikolla on hyvä tietää EU-asioista? Saat olennaiset jutut Euroopan unionista joka perjantai sähköpostiisi, kun tilaat uutiskirjeen. Linkki tilauslomakkeeseen löytyy kirjeen lopusta.

Yle Uutisten kirjeenvaihtaja Rikhard Husu johdattelee EU-asioihin tällä kertaa. Kuva: Rikhard Husu, AOP Kuvankäsittely: Harri Vähäkangas

Tervetuloa takaisin vuodenvaihteen yli levänneen Eurooppa-kirjeen pariin!

Vuosi alkaa vauhdikkaasti ainakin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Venäjän Ukrainaan kohdistama uhka heijastuu myös EU:n päätöksentekoon. EU:n ulkoministerit ruotivat tilannetta maanantaina. Moskovaan lähti selvä, jo useaan kertaan toistettu viesti päätelmien muodossa (siirryt toiseen palveluun). Ministerit tuomitsevat Venäjän toimet ja uhkaukset, ja kehottavat sitä rauhoittamaan tilannetta.

Sotilaallisen konfliktin puhkeamisen vaara Euroopassa on todellinen, totesi puolestaan Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg, kun haastattelin häntä.

EU on uhannut Venäjää “massiivisilla seurauksilla”, jos se hyökkää Ukrainaan. Käytännössä tämä tarkoittaa pakotteita. Sanktioiden laadun lisäksi tärkeää on kyky toimia nopeasti, jos tilanne vaatii. Aina tämä ei ole 27 jäsenmaan unionilta onnistunut.

Julkisuudessa on keskusteltu Venäjän sulkemista kansainvälisten pankki- ja maksujärjestelmien ulkopuolelle tai Nord Stream 2 -kaasuputken kuoppaamisesta. Nämä olisivat järeitä toimia, joilla olisi suora vaikutus Venäjän talouteen.

Mutta kovat toimet Venäjää vastaan iskisivät myös EU-maiden omaan nilkkaan. Keskeinen kysymys on se, miten Saksa selviää, jos kaasun tuonti Venäjältä loppuu. Vaihtoehtoisia ratkaisuja pohditaan parhaillaan.

Kansainvälisten suhteiden professori David Criekemans arvioi, että Venäjän ylimitoitetut ja osittain absurdit vaatimukset ovat omiaan lisäämään EU-maiden yhtenäisyyttä. Lue täältä ulkomaantoimittaja Satu Helinin analyysi: EU:n saattaminen sivurooliin on Venäjän tavoite.

Tämä vuosi on myös isojen ilmastopäätösten vuosi EU:lle, kun vihreän siirtymän pakettia muokataan lainsäädännöksi. Turvallisuuspolitiikka ja ilmastonmuutoksen vastainen kamppailu kytkeytyvät toisiinsa: fossiilisista polttoaineista luopuminen vähentää EU:n poliittista riippuvuutta Venäjästä.

Myös vääntö oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta jatkuu. Helmikuun puolivälissä EU-tuomioistuin ottaa kantaa oikeusvaltiomekanismiin. Mekanismi mahdollistaisi rahoituksen jäädyttämisen jäsenmaalta tarvittaessa.

Unkarin huhtikuussa järjestettävistä parlamenttivaaleista voi tulla (siirryt toiseen palveluun) vedenjakaja oikeusvaltiokehityksessä. Jos valta Budapestissa vaihtuu, voi Puolan kansalliskonservatiivinen hallitus menettää tärkeän liittolaisen EU-pöydissä.

Sitten muutama sana itsestäni. Aloitin Yle Uutisten EU-kirjeenvaihtajana tammikuun alussa. Bryssel on minulle tuttu paikka jo ennestään. Olin nimittäin kolme ja puoli viime vuotta Svenska Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtajana. Svenskan uutena kirjeenvaihtajana aloitti vuodenvaihteessa Mette Nordström.

A bientôt,

Rikhard

Mistä muusta Euroopassa juuri nyt puhutaan? Aiheita on koonnut tähän alle kollegani Anna Karismo.

#SOME: Tiedätkö, mikä eurooppalainen muistopäivä oli eilen torstaina?

"Et ole vastuussa siitä mitä tapahtui, mutta olet vastuussa siitä, että se ei toistu", jalkapallojoukkue FC Köln tviittasi torstaina.

Auschwitzin tuhoamisleiri vapautettiin 27. tammikuuta 1945. Nyt päivää vietetään kansallissosialismin uhrien muistopäivänä. Yle Areenan dokumentista voit katsoa, miltä Auschwitzissä näytti vuonna 1944.

Israelin parlamentin Knessetin puhemies Mickey Levi tapasi Saksan liittokansleri Olaf Scholzin Berliinissä (siirryt toiseen palveluun) torstaina. #WeRemember-aihetunnisteen lisäksi Twitterissä trendasivat myös #NeverAgain ja monet muut päivään liittyvät tunnisteet. Niin jalkapallojoukkueet (siirryt toiseen palveluun), poliitikot (siirryt toiseen palveluun), järjestöt kuin tavalliset ihmisetkin toivoivat, että holokausti ei ikinä unohtuisi.

FAKTA: Euroalue voi saada 20:nnen jäsenen ensi vuonna – Miksi yhteisvaluutta houkuttelee?

Euroalue laajeni viimeksi kahdeksan vuotta sitten, kun Liettuasta tuli yhteisvaluutta-alueen 19. jäsen. Seuraavaksi eurokööriin halajaa (siirryt toiseen palveluun) Kroatia. Se toivoo voivansa vaihtaa nykyisen kunansa euroksi ensi tammikuun alussa. Kroatia odottaa jo eteisessä, eli se kuuluu Euroopan valuuttakurssimekanismiin ERM-2:een. Mekanismi tarjoaa euroon kuulumattomille EU-maille mahdollisuuden kytkeä valuuttansa euroon.

Kroatia odottaa saavansa hyväksynnän jäsenyydelleen kesällä. Sen talous on (siirryt toiseen palveluun) kaikista EU-maista riippuvaisin turismista. Matkailijoiden houkuttelu helpottuisi, kun ei tarvitsi vekslata enää eri valuuttojen kanssa. Sikäläisistä pankkitalletuksista suurin osa on jo euromääräisiä. Jäsenyys voisi myös parantaa maan luottoluokitusta ja tehdä Kroatiasta houkuttelevamman kohteen sijoittajille.

TÄRPIT: Miten käy ihmisten ostovoiman, entä EU:n ilmastolupausten? Italiassa äänestetään presidentistä jo viidettä päivää

"TvBoy" maalasi pääministeri Mario Draghista kuvan Game of Thrones -televisiosarjan innoittamana kadunkulmaan Roomassa. Kuva: Alessandro Serrano / AOP

Italian presidentinvaalit ovat monimutkaisimmat (siirryt toiseen palveluun) koko mantereella.

Presidentti valitaan kuin paavi: valinta tapahtuu suljettujen ovien takana parlamentissa ja saattaa kestää useita päiviä. Ovien ulkopuolella on epäselvää (siirryt toiseen palveluun) jopa se, ketkä ovat ehdolla. Suurin kysymys (siirryt toiseen palveluun) on, jättääkö pääministeri Mario Draghi (siirryt toiseen palveluun) tehtävänsä ja siirtyy presidentiksi.

Italian vaaleista kannattaa kiinnostua. Vaikka presidentti käyttää valtaosan ajastaan seremoniallisissa tehtävissä, hänellä on myös merkittävää valtaa. Kukaan ei pääse pääministeriksi ilman presidentin hyväksyntää. Presidentti voi sekä hajoittaa parlamentin että hylätä lakeja.

SEURATTAVAA VUODEKSI 2022:

  • Koronapandemian rajoittamistoimiin ei löytynyt yhtä eurooppalaista logiikkaa, ja maat purkavat myös rajoituksia hyvin eritahtisesti.
  • Viime vuonna vaihtui hallitus Saksassa, ja tämän vuoden merkittävimmät eurooppalaiset vaalit pidetään Ranskassa, joka on samalla EU:n puheenjohtajamaa. Jos istuva presidentti Emmanuel Macron saa jatkokauden, hän haluaa todennäköisesti uudistaa EU:ta yhä tiiviimmäksi liitoksi. Macron on jo ensimmäisellä kaudellaan onnistunut saamaan tavoitteitaan läpi sekä EU:ssa että kotimaassaan.
  • Inflaatio kiihtyy ja kansalaisten ostovoima heikkenee ympäri Eurooppaa, mikä lisää tyytymättömyyttä (siirryt toiseen palveluun). Elämä kallistuu eri tahtia eri puolilla Eurooppaa, ja esimerkiksi Kreikassa oliiviöljyn (siirryt toiseen palveluun) hinnannousulla voi olla isot seuraukset.
  • Viime vuonna komissio esitteli uutta ilmastolainsäädäntöä, tänä vuonna siitä pitäisi tehdä päätöksiä. Vaikeaa on, kun jäsenmaat eivät pääse sopuun edes siitä, millaiset polttoaineet ja energianlähteet ovat "vihreitä".

BORIS BILETTÄÄ BRITANNIASSA

Britanniassa pääministeri Boris Johnson on vaikeuksissa korona-aikaisten bileidensä vuoksi. Politiikan tutkijat arvioivat BoJon mahdollisen eron seurauksia Yle aamussa. Yleisradioyhtiö BBC listaa (siirryt toiseen palveluun), mitä itse päättämiään sääntöjä BoJo rikkoi.

SUOMALAISET VENÄJÄN ASIALLA

EU-parlamentin erityisvaliokunta pitää entisten vallanpitäjien roolia Venäjällä ongelmana, suomalaisista mainittu ex-pääministerit Paavo Lipponen (sd.) ja Esko Aho (kesk.).

MEPPISARJASSA HAUTALA JA MODIG

EU-parlamentaarikko Silvia Modigin (vas.) mukaan komission päästökauppasuunnitelmien lasku uhkaa kasautua kaikkein pienituloisimmille. Lue hänen haastattelunsa täältä.

EU:ssa valmistellaan yritysvastuulakia, jonka kulisseissa on meneillään "skandaali", sanoo puolestaan meppi Heidi Hautala (vihr.) sarjassamme.

Enää yksi meppi on sarjassa esittelemättä, hoksaatko kuka?

KAKSI TUNTIA BRYSSELIN KONEESSA

Brysselin kone -ohjelma avaa viikoittain noin tunnin ajan EU-asioita yhden haastateltavan kautta. Alkuvuonna Brysselin koneeseen on jo istahtanut keskustelemaan EU:n taloussäännöistä ennustepäällikkö Ilkka Kiema Laboresta ja Puolan EU-jäsenyyden tilasta suurlähettiläs Juha Ottman.

Laulaja-näyttelijä Charlotte Gainsbourg kertoo dokumentissa tulleensa isäänsä Serge Gainsbourgiin. Kuva: AOP

DOKUMENTTISUOSITUS: Ranskassa rock-vallankumousta tekevät nyt naiset. Kannattaa katsoa dokumentti Yle Areenasta. Kymmenen karismaattista eri sukupolven laulajaa käy elokuvassa läpi ranskalaista rockia 60 vuoden ajalta.

TULOSSA: Epävirallisia ministerikokouksia, joissa ajatukset virtaavat vapaina

Puheenjohtajamaa Ranska haluaa ilmeisesti tyhjentää huhtikuun kalenterin EU-kokouksista presidentinvaaliensa vuoksi. Näin voisi päätellä kokousten aikataulutuksesta.

Ensi viikolla on epävirallisia kokouksia epävirallisten perään: teollisuus- ja sisämarkkina-asioiden neuvosto pidetään alkuviikosta, loppuviikosta kokoontuvat sisä- ja oikeusministerit. Sitten jatketaan epävirallisilla maatalousministerien, terveysministerien ynnä kauppaministerien kokouksilla. Ja niin edelleen (siirryt toiseen palveluun). Kokoukset järjestetään kaupungeissa ympäri Ranskan.

Ranska ajoittaa vaalikuukaudekseen vain Brysselissä ja Luxemburgissa pidettäviä kokouksia. Epäviralliset ministerineuvoston kokoukset on ollut tapana järjestää puheenjohtajamaassa. Niissä ei tehdä konkreettisia päätöksiä, mutta usein niissä saadaan asioita etenemään juuri epämuodollisen keskustelun ansiosta.

Ensi viikolla kannattaa seurata Euroopan keskuspankin vuoden ensimmäistä rahapoliittista kokousta. Miten pääjohtaja Christine Lagarde kommentoi inflaatiota tai keskuspankkiirien johtaman rahapolitiikan vaikutuksia markkinoilla?

Voit keskustella aiheesta huomiseen lauantaihin klo 23:een asti.