Hyppää sisältöön

Pian selviää, metsästetäänkö Kuhmossa kokonainen susilauma tänä keväänä vai ei – ampumispäätös on herättänyt paljon kysymyksiä

Suomen Riistakeskuksen mukaan lupa myönnettiin, koska näin susien määrä Suomessa säilyisi mahdollisimman korkeana.

Viimeistään 31.1. mennessä selviää, salliiko Pohjois-Suomen hallinto-oikeus toimeenpanna Saunajärven susilauman kannanhoidollisen metsästyksen. Kuvan susi ei liity Saunajärven laumaan. Kuva: Juha Metso / AOP

Kuhmon Saunajärven susien kohtalo on herättänyt laajaa keskustelua muun muassa somessa ja lehdistössä (siirryt toiseen palveluun) (Helsingin Sanomat) kuukausi sen jälkeen, kun kannanhoidollinen lupapäätös tehtiin. Kysymykset kohdistuvat siihen, miksi valmiiksi ihmisarka lauma, joka elää hyvin syrjäisellä seudulla, joka ei ole aiheuttanut vahinkoja, pitää tappaa.

Päätöksen tehnyt Suomen riistakeskuksen suurpetolupien lupahallintapäällikkö Marko Paasimaa sanoo, että Saunajärven lauma on niin sanottu rajalauma, joka elää osittain Venäjän puolella. Lupa lauman metsästykseen annettiin, koska siten susien määrä Suomessa säilyy mahdollisimman korkeana, sanoo Paasimaa.

– Rajalaumalla on pienempi vaikutus Suomen susikantaan, koska sitä laumaa voidaan pyytää Venäjänkin puolella. EU:n tuomioistuimen ratkaisun mukaan näitä Venäjän susia ei voida käyttää siinä tarkastelussa, että onko Suomessa riittävästi susia vai ei.

Suomessa on oltava koko ajan vähintään 28 susilaumaa. Muualla maassa luvat kohdistuvat joko susipareihin tai alueen pienimpiin laumoihin, mutta eivät kokonaisiin laumoihin.

Paasimaan mukaan se, että lauma ei ole aiheuttanut vahinkoja, ei voi olla perusteena kannanhoidollisia lupia harkittaessa.

– Turvallisuusongelmia, susivahinkoja tai sosiaalisia ongelmia ei saa kerta kaikkiaan sekoittaa näihin kannanhoidollisiin lupiin. On EU-tuomioistuimen päätöksen vastaista ruveta perustelemaan kannanhoidollisia lupia näillä perusteilla.

Lupia haetaan väärillä kriteereillä, koska niiden eroja ei käsitetä

Ongelmatapauksille on kokonaan oma lupatyyppinsä, vahinkoperusteiset luvat. Suomen riistakeskuken julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen sanoo, että tässä asiassa vallitsee suuri epäselvyys sekä tavallisten ihmisten että metsästysharrastajien keskuudessa.

Hänen mukaansa kannanhoidollisten lupien hakemuksissa perusteluina on käytetty hyvin laajasti susien pihapiirikäyntejä, vahinkoja koirille ja kotieläimille, hirvenmetsästyksen vaikeutumista, vaikutuksia metsäpeurakantaan. Ne eivät kuitenkaan ole minkäänlaisia kannanhoidollisen poikkeusluvan kriteereitä.

– Silti hakijat olivat hakeneet nimenomaan kannanhoidollisia kaatolupia näillä kriteereillä. Meidän tehtävämme on selvittää perusteet ja kerätä kantatieto ja ratkaista viranomaisena lupatyypin kautta se, kestääkö susikanta metsästyksen, sanoo Härkönen.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojolan mukaan heillä ei ole riittävästi tietoa Saunajärven lauman käyttäytymisestä ihmisiä kohtaan. Hän sanoo yleisellä tasolla, että susien ampumisen vaikutus ihmisarkuuteen on kaksitasoinen.

– Se ei ole mikään oppimisprosessi susille, jos koko lauma poistetaan. Se ei muuta muitten, alueelle jäävien susien suhtautumista ihmiseen. Toisaalta jos poistettava lauma on profiililtaan poikkeava ja suhtautuu tuttavallisesti ihmisiin, silloin poistaminen keskimäärin alueella arkiinnuttaa susia.

Aivan Saunajärven lauman pohjoispuolella on toinen rajalauma. Siellä on susista ja muista suurpedoista kymmeniä vuosia elantonsa saaneen luontokuvaaja ja luontomatkailuyrittäjä Lassi Rautiaisen yksi tukikohdista, johon Saunajärven lauman reviiri ei ulotu. Hän ei hätkähdä kokonaisen lauman metsästystä.

– Se on hyvä ratkaisu, jos pitää yleensä sellaisia ratkaisuja tehdä, että susia ammutaan.

Rautiainen perustelee mielipidettään ensiksi sillä, että Kainuussa ja Kuhmossa susi ei ole millään tavalla uhanalainen. Toiseksi kokonaisen lauman poisto on parempi kuin yksittäisten susien.

– Pahinta olisi, että esimerkiksi neljään laumaan olisi Kainuun alueella kohdistettu yksi tai kaksi lupaa. Lippusiimametsästyksessä (siirryt toiseen palveluun) (suurpedot.fi) kaatuu ensiksi alfauros tai alfanaaras. Jos pentuja jää yksin hortoilemaan, niin niistä tulee ongelmia, kun johtajat puuttuvat.

Rautiainen pitää kuitenkin metsästyksen onnistumista Saunajärvellä vaikeana juuri nyt.

– Siellä on pehmeää lunta 60 senttiä. Latvalinnustajien pitkät metsäsukset uppoavat nyt 30 senttiä lumen sisään. Kyllä siellä ukko hyytyy, jos meinaa viisikin kilometriä hiihtää umpihangessa.

Hallinto-oikeuksien päätökset tulevat pian

Kannanhoidollisista luvista on tehty valituksia hallinto-oikeuksiin. Lisäksi useat ympäristöjärjestöt ovat valittaneet (siirryt toiseen palveluun) EU:lle koko maa- ja metsätalousministeriön päätöksestä ylipäänsä aloittaa kannanhoidollinen metsästys.

On odotettavissa, että hallinto-oikeudet tekevät ennen metsästyksen alkua 1.2. välipäätökset, joilla se joko antaa metsästyksen alkaa ennen valitusten ratkaisua, tai päättää, että metsästystä ei saa toimeenpanna ennen kuin valitukset ovat ratkaistu.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos toimeenpano kielletään, metsästys jää suurella todennäköisyydellä toteutumatta. Luvassa metsästysajaksi on annettu 1.–15.2.2022. Esimerkiksi Turun hallinto-oikeus on jo päättänyt, ettei kannanhoidollista metsästystä saa toimeenpanna Somerniemellä. Tämä lupa oli yksi niistä neljästä luvasta, joita Suomen riistakeskus myönsi tälle keväälle.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 29. tammikuuta klo 23:een saakka.