Hyppää sisältöön

Nuori valtuutettu pitää käsittämättömänä, että puhelimella voi tehdä kaikkea muuta paitsi äänestää – vaalijohtajan mukaan se on yhä liian vaarallista

Vain alle puolet äänioikeutetuista antoi äänensä aluevaaleissa. Se on saanut monet kyselemään verkossa tapahtuvan sähköisen äänestyksen perään. Nettiäänestyksen riskit näyttävät kuitenkin isoilta.

Vain EU-vaaleissa kiinnostus on ollut vähäisempää kuin aluevaaleissa. Nettiäänestys olisi voinut lisätä hieman äänestysaktiivisuutta. Kuva: Otso Ritonummi / Yle

Osa nukkuvien puolueen kannattajista olisi saattanut äänestää aluevaaleissa, jos sen olisi voinut tehdä netissä. Näin vastasi moni äänestämättä jättänyt, kun Yle tiedusteli asiaa tällä viikolla nettikyselyllä Lapissa.

– On käsittämätöntä, että kun lähes kaikki muukin on mahdollista ja tehdään kännykällä, niin äänestää ei voi, totesi puolestaan torniolainen aluevaltuustoon valittu Olli Rainio, 29, Ylen haastattelussa.

Nettiäänestystä on Suomessa selvitetty hallitustasolla useaan otteeseen.

Viimeksi sitä pyrki edistämään viisi vuotta sitten pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus. Se linjasi strategiaistunnossaan, että Suomessa otetaan käyttöön nettiäänestys kaikissa vaaleissa ja kansanäänestyksissä.

Oikeusministeriön työryhmä valmisteli asiaa ja päätyi tylyyn toteamukseen: ”Nettiäänestystä ei tule ottaa käyttöön yleisissä vaaleissa, koska sen riskit ovat suurempia kuin hyödyt.”

Hanke haudattiin, kun silloinen oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) ilmoitti, että hän ei aio viedä asiaa eteenpäin sillä hallituskaudella.

Olisiko aika kypsä nyt, kun aluevaalien äänestysprosentti jäi alle puoleen?

– Ei, vastaa oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen.

Työryhmä: nettiäänestys vaarantaa luottamuksen vaaleihin

Arto Jääskeläinen perustelee kielteistä kantaansa samaisella oikeusministeriön raportilla. Siinä mainitut uhat eivät ole kadonneet. Keskeisiä ovat muun muassa vaalisalaisuuden säilyminen ja luottamus vaalin tulokseen.

Suurin riski kohdistuu nimenomaan luottamukseen vaalien rehellisyydestä ja uskottavuuden menettämiseen. Luottamuksen horjuttamiseen voi riittää pelkästään valheellisten tietojen ja huhujen levittäminen.

Paperilla tapahtuvassa äänestyksessä äänet ovat konkreettisesti laskettavissa ja tarkistettavissa, jolloin voidaan helposti kumota ainakin vaalituloksen manipulointiin liittyvät epäilyt. Nettiäänestyksessä ei mahdollisuutta uudelleen laskemiseen ole, ainakaan toistaiseksi.

Sähköisiä vaaleja voi myös häiritä verkon kautta, esimerkiksi palvelunestohyökkäyksillä ja suoranaisella hakkeroinnilla.

Virossa netti ei nostanut äänestysintoa

Toiveena olevaa äänestysaktiivisuuden lisääntymistä ja äänestysprosenttien nousua ei työryhmän mukaan sitäkään saavutettaisi, vaikka äkikseltään ajateltuna helpompi äänestäminen saisi yhä useamman äänestämään.

Esimerkiksi Virossa on voinut jo vuodesta 2007 lähtien äänestää valtiollisissa vaaleissa internet-verkossa. Äänestysprosenttia se ei näytä kuitenkaan nostaneen. Vuoden 2019 Viron eduskuntavaaleissa (riigikogu) äänestysprosentti oli 63,1. Suomen samana vuonna pidetyissä eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli 72,1.

Verkon kautta äänesti sähköisesti lähes neljännes Viron 881 000 äänioikeutetusta. Suomessa äänestettiin “vaivalloisesti” paperiäänestyksenä. Tähän kiinnittää huomiota myös Arto Jääskeläinen.

– Vuoden 2017 selvitys osoitti, että nettiäänestyksellä ei ole käytännössä ollut vaikutusta äänestysaktiivisuuteen niissä harvoissa maissa, joissa sitä on käytetty, Jääskeläinen toteaa.

Vuonna 2008 Suomessa kokeiltiin sähköistä äänestämista Karkkilassa, Kauniaisissa ja Vihdissä. Kokeilussa ei ollut mahdollista äänestää verkossa, äänestyspaikoilla oli kokeilussa äänestyskoneet. Kuva: Yle

"Sähköinen äänestys tuskin lisäisi innostusta"

Lapissa jos missä etä-äänestäminen tuntuisi hyvältä ajatukselta. Ajatus ei kuitenkaan saa varauksetonta kannatusta sen paremmin Lapin aluevaltuustoon valituilta kahdelta kansanedustajalta kuin maakuntajohtaja Mika Riipiltäkään.

Riipi uskoo, että pitkällä tähtäimellä nettiäänestys tulee, mutta ei lähivuosina. Hän perustelee näkemystään turvallisuus- ja luotettavuushaasteilla.

Kansanedustajan, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan Markus Lohen (kesk.) mielestä asiaa voisi edelleen selvittää, vaikka siihen liittyy myös ongelmia. Mutta onko siitä hyötyä, sen Lohi kyseenalaistaa.

– Jos ihmistä ei kiinnosta äänestää, tuskin sähköinen äänestys juurikaan tätä innostusta lisäisi. Ei äänestäminen erityisen hankalaa ole. Ennakkoäänestyspaikkojakin on usein kauppakeskuksissa ja muissa paikoissa, joissa ihmiset muutoinkin käyvät, Lohi sanoo.

Toisen Lapin aluevaltuustoon valitun, eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Johanna Ojala-Niemelän (sd.)mielestä tulee katsoa kaikki keinot, joilla äänestysaktiivisuutta saadaan nostettua.

– Vaalit ja niiden äänestysaktiivisuus on keskeisiä tekijöitä demokratian toteutumisessa.

Verkossa äänestämisestä ei hänen mukaansa kuitenkaan löydy siihen apua – ainakaan vielä.

– Toistaiseksi sen haitat on nähty hyötyjä suuremmiksi. Erityisesti tuloksen varmentaminen ja mahdollisen painostuksen estäminen ovat vielä ratkaisemattomia kysymyksiä, Ojala-Niemelä sanoo.

Oikeusministeriön työryhmän raportin esiin nostama vaalien uskottavuuden horjuminen on hänenkin mielestään ongelma.

– Siihen ei tarvita varsinaisia teknisiä haasteita, vaan luottamusta demokraattista järjestelmää kohtaan voi huojuttaa jo pelkällä disinformaatiolla ja valeuutisoinnilla. USA:n viimeiset presidentinvaalit ovat tästä hyvä esimerkki,Johanna Ojala-Niemelä sanoo.

Näin nuoret kommentoivat aluevaaleissa äänestämistä aiemmin tällä viikolla. He haluavat politiikasta helpommin lähestyttävää

Äänestäjäkato on monen tekijän summa

Yle Lapin kyselyssä valtaosa äänestämättä jättäneistä kertoi ison joukon muita syitä, miksi äänestäminen ei tällä kertaa napannut.

Yksi keskeinen ongelma näytti olevan se, että aluevaltuuston merkitys ja koko sote-uudistuksen vaikutus oli hämärä. Epätietoisuus tulee monessa vastauksessa selvästi esille:

Koko vaalin tarkoitus ja tavoite jäi epäselväksi tavalliselle kansalle. Kukaan ei selittänyt, mistä vaaleissa kaikkiaan päätetään ja mitä vaaleista seuraa.”

Todellisuus mistä aluevaltuustoissa ja sen alaisissa toimielimissä sitten päätetään jäi varmaan useimmille täysin hämäräksi.”

Yhteiskunnassa yleensäkin näkyvä turhautuminen politiikkaan, tunne siitä, että äänestämisellä ei ole mitään vaikutusta eikä merkitystä, kertautuu myös vastauksissa:

"En koe että äänestämällä voisin todella vaikuttaa asioihin, vaan suomalainen nykydemokratia on lähinnä poliittista näytelmää, kun päätökset tehdään kulisseissa kädet toisten veljien taskuissa.”

Enää ei löydy puoluetta eikä ihmistä, ketä voisi äänestää.”

Lue myös:

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 29.1. kello 23 saakka.