Hyppää sisältöön

Riku Mehto, 28, peri yllättäen 1800-luvun hirsikartanon Rautalammilta – ullakolta löytyi salaperäinen salkku

Rautalammilla sijaitsevan Nipurin kartanon ullakolta löytyi siivouksen yhteydessä ilmeisesti vanha nimismiehen salkku. Kartano on rakennettu vuonna 1875.

Katso video: Vanhan kartanon sisäseinät on päällystetty historiallisilla asiakirjoilla
Katso video: Vanhan kartanon sisäseinät on päällystetty historiallisilla asiakirjoilla

Vanhan kartanon pihaan Pohjois-Savon Rautalammilla pääsee jälleen autolla. Aikaisemmin etupihalla oli viidakko, jonka paikan uusi omistaja raivasi kavereineen viime kesänä.

28-vuotias Riku Mehto omistaa kartanon, pihapiirin rakennukset ja 10 hehtaarin maa-alan.

Vuonna 1875 rakennettu Nipurin kartano on vanha nimismies Ivar Lindbohmin asuintalo. Mehtolle talo päätyi, kun hänen isänsä serkku halusi lahjoittaa kartanon nuorelle miehelle. Sukulainen näki, että Mehto olisi oikea ihminen talon kunnostajaksi.

Rakennusta oli hoidettu huonosti jo vuosikymmenten ajan. Reilu vuosi sitten yllätyksenä tullut lahjoitus oli Mehton unelmien täyttymys.

Mehto on ollut aina kiinnostunut vanhoista taloista. Hän on kiertänyt läpi Rautalammin vanhoja paikkoja ja kertoi niistä myös isän serkulle, joka kuunteli Mehton kuvailuja taloista kiinnostuneena.

– Ja kun hän sitten puuskahti, että haluaa testamentata Nipurin minulle, menin ensin aivan hiljaiseksi, Mehto kertoo.

Riku Mehton kummatkin vanhemmat ovat kotoisin Rautalammilta. Hän itse asuu Konnevedellä ja työskentelee prosessinhoitajana Äänekosken biotuotetehtaalla. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Mehtolla on vahva tunneside vanhaan kartanoon, joka sijaitsee hänen mummolansa läheisyydessä.

– Muistan, kun isä aina puhui Nipurin lapsista, ja kävimmekin täällä, mutta sisälle taloon pääsin vasta nyt, hän kertoo.

Ennen kuin Mehto vastasi ottavansa rakennuksen haltuun, hän varmisti vielä, ettei lahjoittajan perillisellä ole mitään tilannetta vastaan.

Tavoitteena on muuttaa pois Konnevedeltä asumaan kartanoon vuonna 2025, kun rakennus täyttää 150 vuotta. Tuolloin osan huoneista pitäisi olla asumiskunnossa.

Vanha salkku yllätti sisällöllään

Kunnostustyöt Nipurissa alkoivat viime kesänä siivouksella. Rakennuksen ullakolta löytyi yllätys.

– Se saattaa olla nimismiehen vanha virkasalkku, Mehto arvioi.

Mehto on ollut salkusta ja sen sisällöstä yhteydessä myös Rautalammin museoon.

– Löytö on merkittävä ja mielenkiintoinen Rautalammin emäpitäjän historian kannalta, museonjohtaja Leni Koukkari sanoo.

Museon tavoitteena on tallentaa arkistoaineisto asianmukaisesti ja saada se julkiseen tutkimuskäyttöön.

Ullakolta löytynyt salkku on vielä ikäänsä nähden hyväkuntoinen. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Salkun sisällä on asiakirjoja 1800-luvun loppupuolelta. Ne on kirjoitettu ruotsiksi vanhalla kaunokirjoituksella.

– Osasta tekstejä on hankala saada selvää, mutta varmasti joku asiantuntija saa, Mehto kertoo.

Joukossa on myös kuin kirjoituskoneella kirjoitettu teksti vuodelta 1872. Sen on laatinut Kuopion kuvernööri, joka kehottaa Rautalammin nimismiestä hoitamaan rästiasiakirjat.

Kirjeessä lukee muun muassa: "Seurakunnan kirkossa luettakoon rästikirjan ja tämän päätöksen sekä määrätkää samassa julistettavan kuulutuksen kautta maksupäivän, jolloin maksajan pitää maksettavansa suorittaa ." Kuva: Marianne Mattila / Yle

Kartanon korjaus alkaa kivijalasta

Remontti alkaa ensi kesänä kivijalan korjaamisella. Talo myös kengitetään eli alimmat hirret vaihdetaan. Seuraavana kaikkien asuinkäyttöön suunniteltujen huoneiden lattiat uusitaan. Osa peltikatosta korjataan.

– Se on käsin saumattu ja osasta saumoista tihkuttaa sopivalla tuulella ja sateella vettä sisälle, Mehto kertoo.

Mehto katselee ylös tyttöystävän Kertu Kuldorgin kanssa. Kivijalkaa on tuettu betonilla muutama vuosikymmen sitten. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Mehto on tehnyt itse paljon, mutta edessä on valtava kunnostusurakka. Apuna ovat jo olleet kaverit, tyttöystävän isäpuoli ja Mehton isä, joka on ammatiltaan rakennusinsinööri.

– Hän on neuvonut mitä kannattaa tehdä ja mitä kannattaa jättää tekemättä.

Sukulaiset ovat lupautuneet talkoisiin, joita Mehto aikoo järjestää sään lämmettyä keväällä.

Hän rahoittaa remontin lainarahalla. Tarkkaa summaa hän ei osaa vielä arvioida. Remontin edistymistä voi seurata Instagramista Nipuri 1875 -tililtä.

Perintöön kuuluu useita rakennuksia ja maata

Kartanon ja pihapiirin lisäksi perintöön kuuluu 10 hehtaaria maata. Pihapiiristä löytyy muun muassa aikoinaan nimismiehen virkatalona ollut rakennus ja vuonna 1996 palaneen navetan rauniot.

– Siellä syttyi palamaan keskuslämmityskattila, ja koko rakennus tuhoitui palossa, Mehto kertoo.

Vanha kattolamppu, jota useat paikalla käyneet ovat ihailleet. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Sen lisäksi ympäristössä on lato, aitta, liiteri, purussa oleva vanha mökki ja viljakuivuri. Kuivurin katon Mehto korjasi ensimmäisenä, koska se on tärkeä paikka Mehton kummin lapsenlapsille. Lapset uskovat, että kuivurissa asuu tonttuja.

– Nyt sinne on turvallista mennä.

Kartano päätyi suvulle mummon avioliiton kautta

Nipurin kartano tiluksineen päätyi Mehton suvulle monen mutkan kautta. Alkuperäinen asukas nimismies kuoli yllättäen 63-vuotiaana vuonna 1900. Perilliset riitautuivat siitä, kuka heistä saa paikan itselleen.

Lopulta sopu syntyi, mutta paikka menetettiin, kun suvulle rahaa lainannut tamperelainen mahtimies Palander alkoi periä saataviaan erottuaan nimismiehen tyttärestä. Sitten Nipurin itselleen saanut perillinen kuoli ja kuolinpesä teki konkurssin.

Yksi kartanon alkuperäisen asukkaan nimismiehen tyttäristä on taiteilija Viivi Vallgren, joka syntyi ja kasvoi Nipurissa. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Ensin kartanon ja maat osti Enso Gutzeit, joka myi paikan eteenpäin rautalampiselle Aaro Jalkaselle jo alle vuoden kuluttua kaupasta.

Mehton mummo päätyi Nipuriin ensin töihin ilmeisesti 1920-luvun lopussa. Hän avioitui Tauno Jalkasen kanssa vuonna 1934.

– Vanhoista kuvista näkee, että mummo oli nätti nuori neiti ja varmaan tämän takia kartanon poika mummoni kanssa avioitui, Mehto pohtii.

Osa huoneista haisee vielä kissanpissille niissä oleilleen kissalauman jäljiltä. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Aviomies kuoli muutama kuukausi häiden jälkeen, mutta Mehton mummo oli jo raskaana. Tuolloin syntynyt tyttövauva on Mehton isän siskopuoli.

1950-luvulla mummo rakennutti uuden talon kartanon maista lohkaistulle alalle. Myös Mehton täti asuu aivan kartanon läheisyydessä. Näiden talojen pihapiiristä Mehto on katsellut paikkaa koko ikänsä. Nyt hän on sen omistaja.

Voit kommentoida juttua 1.2. 2022 klo 23.00 saakka.

Lue lisää vanhojen rakennuksien kunnostamisesta:

31.1.2022 klo 7.19 muokattu lausetta Joukossa on muun muassa kirjoituskoneella kirjoitettu teksti vuodelta 1872 muotoon Joukossa on myös kuin kirjoituskoneella kirjoitettu teksti vuodelta 1872.

31.1.2022 klo 9.25 juttuun avattu keskustelu.

.
.