Hyppää sisältöön

THL: Koronaviruksen määrä jätevedessä kasvoi edelleen, mutta epidemian tilanteesta se ei välttämättä kerro koko totuutta

Eilisen arvion mukaan epidemian huippu olisi taittumassa ainakin Uudellamaalla. Jätevesitutkimus ei vahvista asiaa vielä, koska sairastuneet erittävät virusta pitkään.

Koronatartunnan saaneet erittävät jäteveteen virusta useamman viikon ajan. Kuva: Antro Valo / Yle

Koronaviruksen kokonaismäärä Suomen jätevesissä jatkoi kasvuaan verrattuna viime viikkoon, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Näytteet jätevesiseurannan viikkoraporttiin (siirryt toiseen palveluun) kerättiin sunnuntaista maanantaihin kestäneessä kokoomanäytteenotossa.

Eilisessä tiedotustilaisuudessa asiantuntijat arvioivat epidemian huipun olevan taittumassa ainakin Uudellamaalla. Merkittävimpänä mittarina pidettiin tehohoitopotilaiden määrän vähenemistä.

Johtava asiantuntija Tarja Pitkänen THL:stä kertoo, ettei jätevesiseuranta peilaa tämänhetkistä PCR-testeillä varmistettujen tartuntatapausten tilannetta.

– Jäteveden osalta on liian aikaista sanoa, onko koronaviruksen RNA-määrän kasvu taittumassa. Se johtuu siitä, että koronavirustartunnan saaneet ihmiset erittävät virusta uloisteidensa sekä nenänielun ja syljen eritteiden kautta jäteveteen useamman viikon ajan.

Pitkäsen mukaan menee noin kahdesta kolmeen viikkoa, että tilanteen muuttuminen näkyy jätevedessä.

Jyväskylässä mittaushistorian korkein tulos

Tartuntamäärissä on ollut koko epidemian ajan alueellisia eroja, mikä näkyy myös jätevesissä.

– Tässäkään ei ole havaittavissa radikaalia muutosta. Koronavirusta on paljon kaikkialla. Yhtä rajua kasvua kuin aiemmin ei kuitenkaan enää näy kaikilla paikkakunnalla, Pitkänen sanoo.

– Jätevesitutkimuksen avulla ei pystytä vielä ennustamaan tulevaa, THL:n johtava asiantuntija Tarja Pitkänen kertoo. Kuva: Janne Lindroos / Yle

Jätevesitutkimuksen mukaan tilanne on viimeviikkoiseen verrattuna hieman hellittänyt Kuopiossa ja Lappeenrannassa. Oulussa ja Jyväskylässä sen sijaan on nähtävissä nousua viime viikkoon verrattuna.

– Oulussa on tosin joulukuun alussa mitattu yhtä suuria lukuja. Jyväskylässä sen sijaan tämän viikon jätevesilöydös on mittaushistorian korkein.

Yhden viikon perusteella Pitkänen ei ole kuitenkaan valmis tekemään pitkälle vietyjä johtopäätöksiä. Järkevämpää on katsoa viiden viikon trendiä.

Jätevedessä oleva virus ei voi tartuttaa

Pitkänen ei ole yllättynyt tämänviikkoisista luvuista.

– Sieltä tuli sitä, mitä pelkäsinkin, eli meillä on edelleen RNA-määrät nousussa jätevesissä. Olemme olleet odottavalla kannalla, että milloin omikronaallon taittuminen alkaisi näkyä Suomen jätevesissä. Tällä viikolla sitä ei tullut.

Pitkänen korostaa, että jätevesitutkimus on epidemian tilannekuvaa tukevaa tietoa, jonka perusteella ei ole syytä ryhtyä toimiin.

Jätevesitutkimuksen avulla ei myöskään pystytä vielä ennustamaan tulevaa. Ennustemallintaminen on vaikeaa siksi, että eri muuttujat, kuten rokotekattavuus ja vallitsevat virusmuunnokset, vaihtelevat koko ajan.

Pitkänen muistuttaa, että vaikka jätevedestä löytyy virusta, se ei voi tartuttaa ketään.

– Jätevedestä on yritetty löytää tartuntakykyistä koronavirusta, mutta siinä ei ole onnistuttu. Jätevedessä olevat RNA-fragmentit ovat todennäköisesti menettäneet tartunnanaiheutuskykynsä jo ennen kuin ihminen erittää ne ulosteen mukana viemäriin tai viimeistään viemärissä.

Lue myös: