Hyppää sisältöön

Putinin ajatusten tulkki

Sauli Niinistö pitää Vladimir Putiniin tiiviimpää yhteyttä kuin useimmat länsijohtajat. Niinistön näkemys kiinnostaa nyt kovasti, sillä Euroopan rauha on Putinin käsissä.

BERLIINI Venäjän presidentti Vladimir Putin on puhunut viime viikkoina tiiviisti puhelimessa. Vuodenvaihteen jälkeen linja on ollut auki Kuuban, Armenian, Venezuelan, Nicaraguan, Azerbaidžanin, Pakistanin, Israelin, Uzbekistanin, Kazakstanin, Tadžikistanin, Valko-Venäjän ja Turkin johtajien kanssa.

Puheluita on lähes päivittäin, mutta poliittisesti kapealta alueelta: Putinin kanssa keskustelevat etupäässä entisten neuvostotasavaltojen johtajat ja Latinalaisen Amerikan enemmän tai vähemmän autoritaariset johtajat.

Tammikuun puheluiden joukossa on kaksi EU-maata. Unionin puheenjohtajamaana toimiva Ranska, jonka presidentti Emmanuel Macron keskusteli Putinin kanssa perjantaina.

Ja Suomi.

Presidentti Sauli Niinistö ja Venäjän presidentti Vladimir Putin pelasivat jääkiekkoa jäähallissa Pietarin lähellä kesäkuussa 2012. Kuva: Alexei Nikolsky / EPA

Sauli Niinistö on yksi harvoista länsileiriin kuuluvista johtajista, jolla on säännöllinen puheyhteys Putiniin. Hän puhui Putinin kanssa tammikuun 21. päivä ja sitä ennen 14. joulukuuta.

Niinistön valtakausi on kestänyt lähes vuosikymmenen. Harva länsijohtaja tuntee Putinin yhtä pitkältä ajalta kuin Niinistö.

Tämä on huomattu myös Saksassa, sanoo hyvin verkostoitunut saksalainen ulkopoliitikan asiantuntija Jana Puglierin. Saksassa arvostetaan Puglierinin mukaan Niinistön jämäkkyyttä Venäjään suhteen, vaikka samaan aikaan Suomi on valmis vuoropuheluun.

– Hän on näkyvästi esillä Saksan keskustelussa, viime viikolla viikkolehti Die Zeit julkaisi ison haastattelun.

Niinistö on noussut valokeilaan, koska Euroopan ulkopolitiikan jättiläinen on poissa. Saksaa 16 vuotta hallinnut Angela Merkel jätti politiikan loppuvuodesta.

– Niinistöllä on uskottavuutta tilanteessa, jossa moni eurooppalaisjohtaja yrittää täyttää Merkelin jättämän valtatyhjiön mutta jossa heiltä puuttuu uskottavuus, Puglierin sanoo.

Niinistön tavoin Merkel oli yksi harvoista eurooppalaisjohtajista, jonka kanssa Putinin puhui ja tapasi säännöllisesti vuosien ajan.

Baltian maiden tai Puolan presidentit eivät tapaa samalla tavalla Putinia. Ruotsin johto ei soittele Putinille.

Merkelin seuraaja, Saksan uusi liittokansleri Olaf Scholz ei ole vielä tavannut Putinia kertaakaan liittokanslerina. Keskellä poliittisesti räjähdysherkkää tilannetta edes tavallista tutustumiskäyntiä Moskovaan ei olla voitu järjestää. Scholz ja Putin ovat puhuneet kerran puhelimessa.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja presidentti Sauli Niinistö veneretkellä Mustallamerellä. Presidentit siirtyivät veneilemään keskustelujensa päätteeksi Sotšissa Venäjällä 22. elokuuta 2018. Kuva: Alexei Nikolsky / EPA

Tunnettu saksalainen Venäjä-tuntija, toimittaja Michael Thumann sanoo puhelindiplomatian olevan kuin pianonsoittoa toppahanskoissa, jos vastapuolta ei tunne. Merkel puolestaan puhuu sujuvaa venäjää, ja oppi tavan puhua vastinparilleen myös keskellä kriisejä.

– Merkel osasi lukea myös niitä hetkiä, kun Putin oli hiljaa, sanoo Thumann, joka työskentelee Die Zeit -viikkolehden Moskovan-kirjeenvaihtajana.

Tälle lukutaidolle on kysyntää. Venäjä on uhkavaatimuksillaan ja joukkojen keskittämisellä Ukrainan rajalle luonut tilanteen, jossa Euroopan rauha on Putinin käsissä. Etenkin Yhdysvallat varoittaa suurhyökkäyksen olevan mahdollinen.

Koska Merkeliltä ei enää voi kysyä Putinin mielenliikkeistä, Putinista kysytään Niinistöltä.

Niin teki myös Michael Thumann, joka yhdessä kollegansa kanssa haastatteli Niinistöä.

Viime viikolla Die Zeitissa julkaistu haastattelu (siirryt toiseen palveluun) kanssa alkoi suoralla kysymyksellä Putinin luonteesta.

– Olin vaikuttanut, miten avoimesti hän vastasi, Thumann sanoo.

Niinistö vastasi Putinin olevan taistelija. Taistelija, jolle pitää tarvittaessa vastata kovasti. Niinistön mukaan Putin kuitenkin kunnioittaa vastinparia, jos tämä kunnioittaa Putinia.

Ulkopolitiikan asiantuntijan Puglierinin mukaan Niinistön näkemystä arvostetaan, koska hän ei suhtaudu Venäjään tunteellisesti edes keskellä nykyistä kärjistynyttä tilannetta.

– Niinistö on monelle Saksan politiikassa roolimalli siitä, miten Venäjän kanssa voi toimia oikein, Puglierin sanoo.

Hän johtaa arvovaltaisen European Council on Foreign Relations -ajatushautomon Berliinin-toimistoa.

Presidentti Sauli Niinistö tapasi Vladimir Putinin Moskovassa maaliskuussa 2016. Kuva: Kirill Kudryavtsev / EPA

Ei ole silti sattumaa, että juuri presidentti Niinistö on esillä. Hän on tehnyt itseään tunnetuksi.

Viime vuoden marraskuussa Niinistö matkusti työvierailulle Berliiniin täpärästi ennen omikronin muutettua pandemian kulkua. Niinistöä isännöi Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier.

Matkallaan Niinistö mainosti ajatustaan Helsingin hengestä. Niinistön ajattelussa turvallisuutta lisää se, että erimieliset johtajat saadaan saman pöydän ääreen edes pienellä yhteisellä nimittäjällä.

Helsingin hengen vahvistamiseksi Suomi kampanjoi itselleen puheenjohtajuuden Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjissä vuodeksi 2025, jolloin tulee 50 vuotta Helsingin Etyk-kokouksesta.

Niinistö esitteli ajatuksiaan myös kahdessa eri yleisötilaisuudessa. Körber-säätiön tilaisuudessa pidettyä puhetta Berliinin ydinkeskustassa oli kutsuttu kuuntelemaan Saksan ulko- ja turvallisuuspolitiikan eliittiä, heidän joukossaan myös Jana Puglierin.

Suljettujen ovien takana pidettyyn tapaamiseen oli kutsuttu eturivin asiantuntijoita lisäksi Suomesta.

Vuonna 2018 Steinmeier oli vuorostaan käymässä Suomessa. Myös silloin presidenttien keskusteluun pyydettiin mukaan suomalaisia ja saksalaisia asiantuntuntijoita.

Helsingin-tapaamiseen osallistui Die Zeitin Michael Thumann. Koska Niinistön ajattelu oli Thumannille tuttua, hän keksi pyytää haastattelua.

– Minulle jäi jo siitä keskustelusta kuva, että Niinistö todella yrittää ymmärtää Putinin tapaa ajatella, Thumann sanoo.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja presidentti Sauli Niinistö keskustelivat presidentinlinnassa Helsingissä 21.8.2019. Kuva: Kommersant Photo Agency/Shutterstock/All Over Press

Suomi kiinnostaa Saksassa tällä hetkellä myös siksi, että Venäjän etupiirivaatimus koskee suoraan Suomea ja Ruotsia.

Venäjä on vaatinut Yhdysvaltoja ja Natoa sitoutumaan siihen, ettei Nato enää laajenisi itään. Yhdysvallat ja Nato ovat jo vastanneet, ettei vaatimukseen suostuta.

Meni viikkoja ennen kuin Saksan julkisessa keskustelussa todella herättiin vaatimuksen tarkoittavan muitakin maita kuin Ukrainaa. Yksi herätyskello oli Niinistön uudenvuodenpuhe, joka uutisoitiin laajasti ympäri Eurooppaa.

Die Zeitin kirjeenvaihtaja Michael Thumann ajattelee Venäjän Nato-vaatimuksen koskevan ennen kaikkea Suomea ja Ruotsia. Ukrainassa on avoin rajakonflikti, mikä tekee Ukrainan Nato-jäsenyydestä vain teoreettisen mahdollisuuden.

Thumann kysyi asiasta myös Sauli Niinistöltä. Niinistön tulkinta oli, että Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov perui uhkavaatimuksen Suomen ja Ruotsin osalta tammikuun lehdistötilaisuudessa.

– Erikoista kyllä, Niinistö totesi Die Zeitin haastattelussa.

Tulkinta koskee Lavrovin vastausta Ylen kirjeenvaihtajan Erkka Mikkosen esittämään kysymykseen, kunnioittaako Venäjä Suomen ja Ruotsin suvereniteettia ja oikeutta tehdä itse turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa, kuten päätöksen sotilasliitto Natoon liittymisestä.

Lavrov vastasi, että Venäjä kunnioittaa täydessä mitassa Suomen ja Ruotsin suvereniteettia.

Thumann tulkitsee Lavrovin vastausta eri tavalla. Hänen mielestään Lavrovin viesti oli päinvastainen – kun kuuntelee vastausta pidemmälle.

Lavrov jatkoi näin: Olemme sitä mieltä, että maiden puolueettomuuspolitiikka on yksi tärkeimpiä anteja, joita maat ovat antaneet Euroopan turvallisuusinfrastruktuurin rakentamiseen ja vakauden rakentamiseen Euroopassa.

Thumannin mukaan viesti oli se, että vain Suomen ja Ruotsin liittoutumattomuus on vakauden tae Euroopassa.

Voit keskustella aiheesta 30.1. klo 23 asti.