Hyppää sisältöön

Kirjeenvaihtajalta: Ruotsin johto kuuntelee herkällä korvalla Sauli Niinistön mielipidettä Venäjästä – varsinkin kulisseissa Niinistöllä on valtaa

Ruotsin valtionjohto arvostaa Niinistöä suuresti. Ruotsissa katsotaan, että Suomi on hoitanut vakaasti ja uskottavasti suhdettaan Venäjään myös muidenkin presidenttien toimikausina

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti juhlapuheen kuninkaallisen sotatieteen akatemian 225-vuotisjuhlassa Tukholmassa viime marraskuussa. Juhlaan osallistuivat myös kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel. Kuvassa myös akatemian puheenjohtajistoa. Kuva: Fredrik Hessman

TUKHOLMA Vuodenvaihteessa Ruotsissa tapahtui jotain poikkeuksellista. Suomen tasavallan presidentin Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe nousi julkisen keskustelun ytimeen päiväkausiksi.

Oikeisto-oppositio tarttui presidentin sanoihin Suomen Nato-jäsenyydestä. Se vaati, että Ruotsin pitää seurata Suomea ja näyttää, kuka on isäntä talossa lausumalla julkisesti maan olevan valmis liittymään Natoon tarvittaessa.

Suomen tasavallan presidentti ei tavallisesti ylitä uutiskynnystä Ruotsissa.

Ei edes silloin, kun hän puhuu samalla viikolla Euroopan johtajien, Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien kanssa.

Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa kommentteja voidaan hyödyntää omiin tarkoitusperiin Ruotsissa, esimerkiksi sisäpolitiikassa.

Näin kävi nyt, kun oppositio pääsi puheen avulla tökkimään hallitusta heti vaalivuoden alussa. Pääministeri Magdalena Andersson kommentoi Ruotsin turvallisuuspoliittista linjaa vasta loppiaisena, silloinkin kirjallisesti.

Sauli Niinistö tapasi Ruotsin uuden pääministerin Magdalena Anderssonin presidentinlinnassa joulukuun alussa, kun Andersson oli ensimmäisellä ulkomaanmatkallaan aloitettuaan pääministerinä. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Yksi selitys Niinistön medianäkyvyyteen on se, että ruotsalaisten kiinnostus naapureitaan kohtaan on lievästi sanottuna laimeaa.

Ruotsalaiset eivät myöskään rummuta mielellään muiden saavutuksia. Niinistön maltillisista kommenteista saadaan harvoin järisyttäviä sitaatteja ruotsalaiseen mediaan.

Ruotsin valtionjohdossa asia on toisin. Presidentti Niinistöä arvostetaan erittäin paljon. Häntä pidetään hyvin uskottavana, ja hänen tapansa puhua harkitusti herättää luottamusta.

Marraskuussa Niinistö oli kunniavieraana pitämässä puheen kuninkaallisen sotatieteen akatemian 225-vuotisjuhlassa.

Niinistö oli tullut paikalle kovasta flunssasta huolimatta, mitä järjestäjät arvostivat. Hän pyyhki nenäänsä kesken puheen, joilloin hän vitsaili, että on niitä muitakin viruksia.

Puhetta on kiitelty tutkijapiireissä. Hän toivoi Suomen ja Ruotsin löytävän lisää yhteistä säveltä monissa kysymyksissä, kuten EU:n puolustusyhteistyön kehittämisessä, johon Ruotsi on suhtautunut nihkeästi.

Presidentin toimintatapaa tuntevat sanovat, että hän on itse hyvin aktiivinen ja määrätietoinen. Hänen roolinsa on kasvanut myös hänen oman aloitteellisuutensa ansiosta.

Kulisseissa tapahtuu paljon yhteydenpitoa Ruotsin suuntaan, mistä ei huudella.

Niinistöllä oli hyvin läheiset välit Ruotsin edelliseen pääministeriin Stefan Löfveniin. Nykyisen pääministerin Magdalena Anderssonin ja Niinistön arvioidaan tuntevan toisiaan vielä vähän.

Osa ruotsalaisten luottamuksesta johtuu Niinistöstä, osa ei.

Ruotsin valtionjohdossa arvostetaan ylipäätänsä Suomen presidentti-instituutiota, jota Ruotsilla ei ole. Presidenttien katsotaan onnistuneen hyvin vaalimaan Suomen vakaata tapaa toimia Venäjän naapurissa.

Ruotsin oma suhde Venäjään on historiallisesti hankalampi.

Entinen suurvalta Ruotsi kommentoi nykyistä suurvaltaa Venäjää suorasukaisesti. Monesti kuulee suomalaisten asiantuntijoiden suusta heiton, että näin voi tehdä, kun Suomi sijaitsee välissä.

Ruotsi keskeytti pääministeritason kahdenväliset tapaamiset Venäjän kanssa vuonna 2014, kun Venäjä valtasi Krimin. Ruotsi on käynyt Venäjän kanssa keskusteluja muiden foorumeiden yhteydessä, kuten juuri päättyneellä Etyj-puheenjohtajuuskaudellaan.

Asiantuntijat arvioivat, että Niinistöä kuunnellaan jo nyt niin herkästi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Ruotsissa, että tarvetta roolin kasvattamiseen ei oikeastaan edes ole.

Ellei toiveissa sitten olisi myös mediajulkisuus, mutta sitä sopii epäillä.

Niinistön rooli muistuttaa teollisuuspohatta Marcus Wallenbergin mottoa: Vaikuta näkymättä.

Voit keskustella aiheesta 30.1. klo 23 asti.