Hyppää sisältöön

Professori Markus Jäntti Ykkösaamussa: Suomalaisten pitäisi miettiä talous uusiksi ja keskittyä muuhunkin kuin koneisiin ja laitteisiin

Selkkaus Ukrainassa iskisi lujempaa Suomen kuin Ruotsin talouteen, Tukholman yliopiston kansantaloustieteen professori Markus Jäntti arvioi. Taloustilanne on nyt hyvin epävarma, ja tulevaa on vaikea arvioida.

Kansantaloustieteen professori Markus Jäntti.
Kansantaloustieteen professori Markus Jäntti on Ykkösaamun vieraana

Taloudesta kuuluu hyviä uutisia. Nordea ennakoi Suomen bkt:n kasvavan kolme prosenttia tänä vuonna ja OP:n ennuste on vain vähän heikompi.

Myös valtiovarainministeriö ennakoi joulukuussa, että kasvu on tänä vuonna kolme prosenttia, mutta hiipuu sitten 1,7 prosenttiin. OP sen sijaan uskoo kasvun olevan ripeää vielä ensi vuonnakin.

Kansantaloustieteen professori Markus Jäntti Tukholman yliopistosta huomauttaa, että talousnäkymät ovat hyvin epävarmat.

– Tässä on monia erittäin merkittäviä epävarmuustekijöitä, muun muassa koronaan ja sen aiheuttamiin rajoituksiin ja kansainväliseen turvallisuustilanteeseen littyviä asioita, Jäntti sanoi vieraillessaan Ykkösaamussa lauantaina.

Esimerkiksi inflaation kiihtyminen ja keskuspankkien reagointi sen myötä voi vaikuttaa näkymiin.

– Jos keskuspankeissa tehdään arvio, että kyse on pidemmän aikavälin inflaation noususta, on pakko reagoida, Jäntti sanoo.

"Reagointi" voisi tarkoittaa esimerkiksi korkojen nostoa.

Ukrainasta varjoja talouden päälle

Kiristynyt turvallisuuspoliittinen tilanne heijastuu myös talouteen. Länsi on uhannut Venäjää nykyistä kovemmilla talouspakotteilla, jos se hyökkää Ukrainaan. Sota voisi vaikuttaa eri tavoin Suomen ja Ruotsin talouksiin.

– Kansainvälisen selkkauksen toteutuessa sitä seuraavat talousongelmat voisivat olla meille hankalammat, Jäntti arvioi.

Vielä Suomeakin suuremmat talousvaikutukset selkkauksella olisivat Baltian maihin.

Ikääntyneiden työuria pidennettävä

Suomen ja Ruotsin kasvuodotukset ovat samansuuntaisia, mutta Ruotsilla on Jäntin mielestä muutamia etuja.

– Ruotsissa työvoiman tarjonta varmaankin antaa jonkin verran Suomea paremmat näkymät.

Ruotsi osaa Suomea paremmin myös osatyökykyisten työllistämisen ja osa-aikatyön tarjoamisen.

Jäntti pyrkisi parantamaan myös ikääntyneiden työllisyyttä niin, että he jäisivät nykyistä pidempään työelämään.

– Työelämän kohtaannon parantaminen, työn perässä liikkumisen edistäminen, hän luettelee keinoja.

Suomessa investoidaan kiinteään, Ruotsissa aineettomaan pääomaan

Myös siinä on eroja, mihin naapurukset panevat talouspaukkujaan.

– Meillä olisi hyvä käydä keskustelu siitä, miten ajattelemme taloutta.

Suomalaiset ovat Jäntin mielestä kiinni ajattelussa, että rakennetaan laite ja myydään se ulkomaille, "ihan kuin esimerkiksi palvelujen vieminen ulkomaille ei olisi oikeaa taloutta".

– Monissa meitä paremmin taloudellisesti pärjäävissä maissa investoidaan huomattavasti enemmän aineettomiin asioihin kuten ohjelmistoihin ja osaamiseen. Meillä investoidaan kiinteisiin kuten koneisiin ja laitteisiin.

Keskustelulle on jo pohja

Keskustelun pohjaksi kävisi Jäntin mielestä Talouspolitiikan arviointineuvoston tuore raportti.

Hallituksen talouspolitiikkaa arvioiva, professoreista koostuva neuvosto julkaisi raporttinsa pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen talouspolitiikasta tällä viikolla.

Jäntti itse ei ole arviointineuvoston jäsen, mutta hän kaipaa neuvoston työlle enemmän julkisuutta.

– Taloutta ja talouspolitiikkaa koskeva asiantunteva ja niin riippumaton arvio kuin Suomessa on ylipäänsä mahdollista tehdä, on arvokas lisä julkiseen keskusteluun. Raportin vähäinen huomio mediassa kertoo enemmän mediasta kuin arviointineuvostosta.

Suomella ei ole "räjähtävää velkaongelmaa"

Suomi on velkaantunut korona-aikana aiempaa nopeammin. Uutta velkaa on otettu 22 miljardia euroa.

Jäntin mukaan pitää kuitenkin muistaa, että velka tulee tarpeeseen eikä sitä mitenkään "viskata mereen". Velka on seurausta siitä, että pyritään tukemaan ihmisten hyvinvointia.

Velalla tuetaan yksityistä kulutusta, ja siirretään kustannukset myöhemmin maksettaviksi.

– Valtionvelkahan on ongelma lähinnä silloin, jos se lähtee nopealle kasvu-uralle. Kyse ei vielä ole mistään räjähtävästä velkaongelmasta.

Jäntti jakaa arviointineuvoston näkemyksen siitä, että julkista taloutta tulee sopeuttaa.

– Jotta sopeutus olisi uskottavaa eli että se jatkuisi myös ainakin ensi eduskuntakauden, tulisi sen perustua parlamentaariseen valmisteluun. Pidän tätä viisaana huomiona.

– Tällöin myös sopeutuksen vaikutukset tulisivat demokraattisesti ankkuroiduiksi. Sekä sopeutuksen aikataulun että sopeutustoimien kokonaisuuden tuleekin olla demokraattisesti valittuja.

Ansiotulojen veronkiristystä pohdittava

Julkista taloutta voidaan sopeuttaa leikkauksilla ja veronkorotuksilla. Poliittisesti kysymys on puolueille aina vaikea.

Vihreät suosivat haittaveroja ja kulutuksen verottamista, vasemmisto suosii veronkorotuksia leikkausten sijaan ja porvaripuolueet puhuvat työn verotuksen helpottamisesta.

– Jos minulta kysyttäisiin neuvoa, en olisi arvonlisäveron korotusten kannalta. Meillä on jo hyvin korkea kulutuksen verotus, Jäntti arvioi.

Hänen mukaansa ansiotulojen verotuksen kiristäminen olisi sen sijaan hyvä nostaa pöydälle.

– Menopuolella voidaan toki löytää kohteita, joista karsimalla ei aiheutettaisi kovin suurta vahinkoa ihmisten hyvinvoinnille.

– Katsoisin kuitenkin ansiotuloverotuksen puoleen. Jos halutaan pitkällä tähtäimellä sopeuttaa julkista taloutta, niin veronalennukset ainakaan eivät ole ajankohtaisia.

Lue lisää: