Hyppää sisältöön

Susijahti peruttu: Oikeus keskeytti kannanhoitoon myönnetyt metsästysluvat – ministeri Leppä puolustaa kiisteltyä asetusta metsästyksen sallimisesta

Riistakeskus myönsi neljä poikkeuslupaa suden kannanhoidolliseen metsästykseen eri puolille Suomea. Hallinto-oikeudet ovat asettaneet kaikki luvat toimeenpanokieltoon.

Arkistokuva sudesta Kuhmon Saunajärvellä. Kuva: Antti Haataja

Paljon arvostelua herättäneet susien kannanhoidolliset metsästysluvat ovat jäissä koko Suomessa.

Susijahdin oli tarkoitus alkaa ensi viikolla, mutta nyt hallinto-oikeudet ovat keskeyttäneet kaikkien kannanhoidollisen metsästyksen perusteella myönnettyjen poikkeuslupien täytäntöönpanon.

Luvat koskevat neljää eri susilaumaa ja niiden perusteella olisi saanut kaataa yhteensä 18 sutta. Luonnonsuojeluyhdistykset valittivat poikkeusluvista.

Tänään perjantaina tulivat Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden välipäätökset, jotka koskivat Kainuun Saunajärven sekä Siikajoen Revonlahden susien metsästykseen myönnettyjä lupia. Lisäksi Vaasan hallinto-oikeus keskeytti Lauhanvuoren susilaumaa koskevan päätöksen toimeenpanon.

Välipäätösten jälkeen varsinaiset ratkaisut annetaan erikseen. Siihen voi mennä kuukausia. Suden pyyntiaika on säädetty vain kahdeksi viikoksi, joten kielto todennäköisesti estää suden metsästyksen tältä talvelta kokonaan.

Kuva: Karttakuva, Yle/Maiju Hakalahti

Ministeri Leppä: Oikeuslaitos on tehnyt omat ratkaisunsa

Susien metsästykseen annetut poikkeusluvat ovat herättäneet poikkeuksellisen kovaa kritiikkiä. Susi on rauhoitettu metsästyslaissa ja suojeltu EU:n luontodirektiivissä poroalueiden ulkopuolella.

Erityisen paljon arvostelua on saanut riistakeskuksen päätös sallia kokonaisen susilauman kaataminen kaukana asutuksesta Saunajärvellä Kainuussa. Päätöksestä kertoi Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

Taustalla on maa- ja metsätalousministeriön antama asetus, joka sallii suden metsästämisen kannanhoidollisista syistä. Tämän vuoden kiintiö on 20 sutta poronhoitoalueen ulkopuolella. Riistakeskus myönsi luvat lopulta 18 suden kaatamiseen.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) puolustaa ministeriönsä asetusta suden kannanhoidollisen metsästyksen sallimisesta. Hän ei kuitenkaan arvioi yksittäistä viranomaispäätöstä Saunajärven susilauman päätöksen osalta.

Lepän mukaan kannanhoidon valmistelutyö oli laaja-alaista ja sitä tehtiin huolella ja pitkään.

– Oikeuslaitos on tehnyt oman ratkaisunsa ja laittanut luvat toimeenpanokieltoon. Tämä on normaali suomalainen tapa toimia ja sillä tässä on menty, Leppä sanoo.

Lepän mukaan 18 suden kaataminen ei olisi uhannut susikantaa.

– Meidän susikantamme kehittyy edelleen myönteiseen suuntaan ja niitä on entistä enemmän sitten vuoden päästä. Niitä on nytkin enemmän kuin sataan vuoteen.

Suden kaatamiseen voidaan myöntää poikkeuslupa myös niiden aiheuttamien vahinkojen takia. Leppä sanoo, että jos suden kannanhoidollinen metsästys kielletään, huomio kiinnittyy sitten vahinkolupiin ja poliisien poistolupiin.

– On ihan selvää, että meillä on susiongelmaa tietyillä alueilla. Sitä pitää voida hoitaa tavalla tai toisella.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä puolustaa suden kannanhoidollisen metsästyksen sallimista. Kuva: Olli Perttula

Luonnonsuojelujärjestöt tyytyväisiä ratkaisuun

Hallinto-oikeudet perustelevat päätöksiään juuri suden uhanalaisuusluokituksella. Susi on Suomessa erittäin uhanalainen laji.

Ratkaisuissa viitataan myös siihen, että suden tappaminen on peruuttamatonta, kun taas täytäntöönpanokiellon seuraukset lupia hakeneille metsästäjille ovat pieniä.

– Luvansaajan mahdollinen oikeudenmenetys rajoittuisi tässä tapauksessa kannanhoidollisiin tavoitteisiin, Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä muotoillaan.

Luonto-Liiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirta on tyytyväinen ratkaisuun.

– Hallinto-oikeuden päätös on erittäin hyvä asia. Samaan aikaan mietityttää, miten on mahdollista, että tätä asiaa hallinnoiva taho, maa- ja metsätalousministeriö ei kunnioita EU-lainsäädäntöä, Säynevirta sanoo.

Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi ovat tehneet kantelun Euroopan komissiolle Suomen susipolitiikasta.

– Suden kannanhoidollisen metsästyksen tulisi vähentää ristiriitoja ja suden pihakäyntejä, ehkäistä vahinkoja sekä ennen kaikkea toteuttaa järkiperäistä kannanhoitoa, kuten suden hoitosuunnitelmassa linjataan. Näyttää kuitenkin siltä, että lupia on myönnetty myös aivan muilla perusteilla, toteaa Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä tiedotteessa.

Arkistokuva sudesta Kuhmon Saunajärvellä. Susi liikkuu metsätiellä. Kuva: Antti Haataja

Susipolitiikka kiristää myös hallituskumppaneiden välejä

Arvostelua on herättänyt erityisesti se, että suden kannanhoidollinen metsästys päätettiin sallia, vaikka Luonnonvarakeskuksen (Luke) työ Suomen susikannalle suotuisan suojelutason määrittämisestä on edelleen kesken.

Ministeri Leppä vetoaa päätöksessä kokonaisharkintaan. Lepän mukaan susien määrän kasvaessa susivahinkoja on ollut enemmän kuin aikaisemmin.

– Susien määrä on suurempi kuin sataan vuoteen ja se täyttää ne kannanhoidollisen suunnitelman määrät, jotka on sudelle asetettu. Sen vuoksi tämä on perusteltua. Kokonaisharkintaan kuuluu myös se, että ne ihmiset jotka kokevat vaaraa ja pelkoa susien takia pitää ottaa huomioon, Leppä sanoo.

Susipolitiikka kiristää myös hallituskumppaneiden välejä.

Ympäristöministeri Emma Kari (vihr.) on vaatinut Twitterissä uhanalaisten suurpetojen metsästystä koskevan päätösvallan siirtämistä maa- ja metsätalousministeriöstä hallitukselle.

Myös vasemmistoliiton kansanedustaja, eläinoikeusjärjestö Animalian entinen toiminnanjohtaja Mai Kivelä esittää Lepälle osoitetussa kirjallisessa kysymyksessä asetuksen siirtoa valtioneuvostolle.

Leppä ei innostu ajatuksesta:

– Mielestäni nykyinen järjestelmä on hyvä ja sitä pitää jatkaa.

Lue lisää: