Hyppää sisältöön

Pitkäaikainen puolustusministeri Jussi Niinistö: Nato-jäsenyyden hakemista pitäisi alkaa valmistella ilman kansanäänestystä

Entinen puolustusministeri Jussi Niinistö pitää EU:n omaa puolustusratkaisua ja Nato-optiota haihatteluna. Hän uskoo myös, että nykyisessä tilanteessa Ruotsi voisi saada varmemmin apua Yhdysvalloilta kuin Suomi.

Jussi Niinistö on pitkäaikainen kansanedustaja, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja ja puolustusministeri. Hän kuului perussuomalaisiin ja liittyi myöhemmin sinisiin. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Sipilän hallituksen puolustusministeri Jussi Niinistö toivoo, että valtion ylin johto alkaisi valmistella Nato-jäsenyyden hakemista saman tien. Hakemuksen valmistelemisessa avainasemassa on nyt tasavallan presidentti, Niinistö sanoo.

– Kannatan sitä, että presidentti perustuslain mukaisena ulkopolitiikan johtajana näyttää johtajuutta ja yhdessä hallituksen kanssa ohjaisi Suomen vakavasti harkitsemaan Nato-jäsenyyden hakemista.

Jussi Niinistö viittaa MTV:n keskiviikkona julkaisemaan kyselyyn (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan puolet haastatelluista kannattaa Nato-jäsenyyttä, jos valtiojohto sitä suosittelisi.

Samassa mielipidekyselyssä Nato-jäsenyyden hakemista ilman valtiojohdon kannanottoa kannatti 30 prosenttia ja vastusti 43 prosenttia haastatelluista.

Kansanäänestyksen aika meni jo

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi viimeksi MTV:n haastattelussa pitävänsä kansanäänestystä järkevänä asiana jäsenyyttä mietittäessä. Jussi Niinistön mielestä kansanäänestyksellä ei enää ole samaa asemaa kuin EU-jäsenyydestä päätettäessä, sillä sen jälkeen on tullut internet ja informaatiovaikuttaminen.

Hän arvioi, että Natosta tulee yksi keskeisistä kysymyksistä seuraavissa eduskuntavaaleissa ensi vuoden keväällä.

Tasavallan presidentti on pohtinut Lissabonin sopimuksen artiklan 42.7 velvoittavuutta ja vaatinut artiklan tarkempaa määrittelyä. Lauseke velvoittaa EU-maita avunantoon kaikin käytettävissä olevin keinoin silloin, jos jokin maista joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.

Jussi Niinistö palauttaa mieleen vuoden 2015 terroristi-iskut Ranskassa. Tuolloin Suomi antoi apua Ranskalle Libanonissa, jotta Ranska saattoi siirtää sieltä sotilaitaan kotimaahan.

Suomalainen Pasi-miehistökuljetusvaunu amerikkalaisen ilmatyynyaluksen kannella Naton Baltops 2015 -maihinnousuharjoituksessa Puolassa vuonna 2015. Suomi on nykyisin Naton kumppanimaa. Kuva: Adam Warzawa / EPA

Jussi Niinistön mielestä Suomi tulkitsi silloin artiklaa velvoittavana mutta uskoo etteivät muut maat niin tee.

– Tasavallan presidentti, joka muuten on viisaasti hoitanut ulkopolitiikkaa, ei ole kyennyt laskemaan yksi plus yksi kun hän on puhunut EU:n puolustusratkaisusta. Mitään eurooppalaista Natoa ei ole. On vain yksi Nato ja se tulee olemaan selkeän enemmistön ratkaisu.

EU:n sisällä voidaan tehdä esimerkiksi materiaaliyhteistyötä, mutta turvatakuita EU:lta ei tule, Niinistö sanoo.

Nato-optiota ei olekaan

Suomessa puhutaan usein Nato-optiosta eli mahdollisuudesta liittyä Natoon.

Marinin hallituksen ohjelmassa sanotaan: "Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustaan kuuluu kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen. Tämä säilyttää mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä".

Jussi Niinistö muistuttaa, että Nato-optio oli hallitusohjelmassa hänenkin ministerikaudellaan ja hän itsekin sitoutui siihen.

– Nato-optio on täysin suomalainen keksintö, ei sellaista optiota ole olemassakaan, Niinistö sanoo nyt.

Naton jäsenyys edellyttää hyväksyntää kaikilta Naton 30 jäsenmaalta. Tämä tarkoittaa Niinistön mielestä huolellista valmistelua, jos hakemus päätetään jättää.

– Pitää varmistaa kaikkien maiden tuki. Jos yksikin äänestää ei, olemme pahimmassa mahdollisessa tilanteessa eli olemme hakeneet jäsenyyttä, mutta meitä ei ole hyväksytty.

Niinistö viittaa esimerkiksi Unkariin, jonka presidentin Viktor Orbánin suhdetta presidentti Putiniin Suomi joutuisi arvuuttelemaan.

Niinistö pitää parhaana vaihtoehtona sitä, että Ruotsi ja Suomi hakisivat jäsenyyttä yhdessä. Hän muistuttaa, että Suomi ja Ruotsi liittyivät aikoinaan yhdessä Britannian vetämään nopean toiminnan joukkoon (Joint expeditionary force).

Ruotsi saisi helpommin apua Yhdysvalloista

Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö on lisääntynyt merkittävästi kaikissa puolustushaaroissa. Niinistö ei kuitenkaan usko, että Ruotsi olisi lähiakoina valmis puolustusliittoon Suomen kanssa. Suomessa siihen olisi enemmän haluja niin kuin oli välirauhan aikaan 1940–41, Niinistö arvioi.

Ruotsi on jo nyt eri asemassa kuin Suomi, Niinistö laskee.

– Ruotsilla on puskurialueena Suomi ja takana Natoon kuuluva Norja, ja sen takana transatlanttinen kumppani Yhdysvallat, jolla on varastoja Norjassa.

Niinistö arvioi, että ruotsalaiset uskovat saavansa apua USA:sta, mutta Suomi ei ole sen kortin varaan laskenut. Tämän vuoksi hänen mukaansa Nato-jäsenyys on se, joka voi mahdollistaa Yhdysvaltain tuen Suomelle kriisissä.

Kanta muuttui Krimin jälkeen

Jussi Niinistö sanoo kääntyneensä Nato-jäsenyyden kannattajaksi vaikka ministeriaikoinaan hän oli hallitusohjelman mukaisesti sitä vastaan.

Kylmän sodan jälkeen Natosta tuli aktiivinen rauhanturvaaja ja jäsenmaat alkoivat osallistua rauhanturvaamiseen pienillä palkka-armeijoillaan. Tällöin Niinistö sanoo kääntyneensä jäsenyyttä vastaan, koska piti Suomelle parempana asevelvollisuutta ja aluepuolustusta.

Tilanne kuitenkin muuttui uudelleen vuonna 2014 kun Venäjä valtasi Krimin. Niinistön mukaan nyt asevelvollisuus ja aluepuolustus taas sopii Natolle, vaikka yleinen asevelvollisuus onkin edelleen harvinaista.

– Esimerkiksi Baltian maille on laadittu aluepuolustussuunnitelmat, Niinistö sanoo.

Jussi Niinistö on nykyisin Kannuksen kunnanjohtaja. Hän oli kansanedustaja 2011–2019. Vuosina 2011–2015 hän oli eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja ja 2015–2019 puolustusministeri.