Hyppää sisältöön

Sanna Marin tviittasi, että etäopetussuositus päättyy nyt, mutta opiskelijoiden pitää jatkaa etänä vielä pitkään – tässä kirjavat perustelut

Lähiopetukseen ei tahdota siirtyä, koska opettajat ovat suunnitelleet etäopetusta. Massaluentoja ei järjestetä helmikuussa missään, mutta muuten linjaukset vaihtelevat kirjavasti.

Tampereen yliopistolla ja ammattikorkeakoulussa jatketaan opetusta pääosin etänä maaliskuulle saakka. Kuva: Antti Eintola / Yle

Korkeakoulujen etäopetussuosituksesta luovuttiin tammikuun lopussa. Asia mainittiin valtioneuvoston tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun) ja pääministerin Sanna Marinin tviitissä viime viikolla.

Lisäksi pääministeri ilmoitti eilen, että Suomessa luovutaan helmikuussa todennäköisesti kaikista koronarajoituksista. Marin kertoi asiasta Päätoimittajayhdistyksen tilaisuudessa.

Vaikka etäopetussuosituksesta luovuttiin, yhdessäkään Ylen tavoittamista yliopistoista tai ammattikorkeakouluista ei aiota luopua etäopetuksesta kerralla helmikuun alusta. Useat korkeakoulut kertovat, että lähiopetukseen siirrytään vähitellen helmikuussa tai vasta myöhemmin keväällä.

Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu aikovat jatkaa pääsääntöistä etäopetusta maaliskuun 6. päivään saakka eli 3. periodin loppuun.

Miksi opetus järjestetään niin pitkään etänä, vaikka suositus etäopetuksesta on päättynyt, Tampereen yliopiston viestintäjohtaja Anna-Maria Maunu?

"Opettajat suunnittelevat opetuksen koko periodille. On aika hankalaa vaihtaa kesken. Tämä on kokonaisuuden kannalta helpompaa.

Opiskelijat voivat myös olla eri paikoissa. He eivät ole ehkä tulleet Tampereelle, kun ovat suunnitelleet, että ollaan etänä tämä jakso. Toimimme näin ihan tällaisten käytännön järjestelyjen vuoksi.

Meillähän on toki lähiopetusta pienryhmissä, massaluennoilla on se henkilörajoitus."

Sinulla ei ole tietoa, että tätä aiottaisiin uudelleen harkita hallituksen suosituksen pohjalta?

"Ei, ne päätökset tulevat pandemiaryhmän kautta kaikki. Siihen kuuluvat korkeakouluyhteisöjen rehtorit, vararehtorit ja häiriötilanteiden hallinnassa mukana oleva tilapalveluiden johtaja sekä opiskelijaedustusta.

Ymmärrän sen näkemyksen hyvin, että lähiopetukseen kaivataan, mutta tähän yhteisöön kuuluu 26 000 ihmistä, ja he tekevät tietysti myös omia suunnitelmiaan. Nopeat muutokset ovat aika hankalia. Me emme voi viikoittain ajatella, miten tehdään."

Tampereen yliopiston koulutuksen vararehtori Marja Sutela täsmensi Ylelle, että nykyistä6. maaliskuutta saakka voimassa olevaa linjausta ei aiota muuttaa, mutta kuluvalla viikolla arvioidaan, onko sitä tarpeen tarkentaa.

Tampereen yliopistolla ja ammattikorkeakoulussa kirjastot, ravintolat ja opiskelutilat ovat auki etäopetuksenkin aikana. Kuva: Matias Väänänen / Yle

Jyväskylän yliopistossa aletaan 1. helmikuuta lähtien siirtyä asteittain lähiopetukseen.

Kun rajoituksia lisättiin, opetus muutettiin etäopetukseksi päivissä. Miksi vie viikkoja aikaa muuttaa rajoituksia vapauttavampaan suuntaan, koronaseurantaryhmän puheenjohtaja Jarkko Pirkkalainen?

"Se ei tietysti napsusta tapahdu, että nyt ollaan etänä ja huomisesta lähtien läsnä.

Kun opetushenkilöstö on tehnyt suunnitelmat etäopetuksesta, esimerkiksi tilavaraukset eivät muutu toiseen suuntaan niin helposti. Jos oletus on, että ollaan etäopetuksessa, se on aikamoinen kompleksinen kokonaisuus, että miten tiloja varataan. On monesti helpompaa muuttaa opetusta Zoomiin tai Teamsiin nopeasti."

Eivätkö tilat ole yliopistolla tyhjänä?

"Kyllä, mutta miten niitä varataan? Tiettyihin tiloihin kohdistuu paljon painetta. Meillä on kuitenkin koko henkilöstöä 2 600, josta aika iso osa on opetushenkilöstöä. Sieltä ei voi tiloja lähteä varaamaan niin, että 'minä varaan tästä läheltä huoneen', vaan tähän liittyy monia muitakin riippuvuustekijöitä."

Vaikuttiko hallituksen uusi linjaus mitenkään?

"Vaikutti, olisimme muuten jatkaneet hieman pidempään tällaisella etäopetuksen painotuksella ja lähteneet muutamien viikkojen päästä asteittain lisäämään lähiopetusta. Olemme myös pyrkineet välttämään tempoilevuutta, ja epidemiatilanne on vaihdellut kovasti kahden vuoden aikana."

Mitä lähiopetukseen vähitellen siirtyminen tarkoittaa käytännössä opiskelijoille?

"Käytännössä lähiopetusta lisätään tiedekunnittain sen mukaan, minkä tyyppistä opetus on ja minkälaiset ovat ryhmäkoot. Edelleen on voimassa opetus- ja kulttuuriministeriön linjaus siitä (siirryt toiseen palveluun), että turvaväleistä pitäisi pitää kiinni.

Jos meillä on 300 hengen sali ja turvaväleistä pidetään kiinni, sinne ei 300 henkeä mahdu. Nämä ovat hyvin käytännönläheisiä asioita."

Millaista viestiä olette saaneet opiskelijoilta siitä, että palataan asteittain lähiopetukseen?

"Opiskelijoilla on monenlaisia ajatuksia. Osa on suhtautunut koronaan hyvin välinpitämättömästi jo pandemian alkuvaiheesta saakka, ja osa on ollut hysteerisen pelokkaita. Sitten ovat ne, jotka asuvat eri paikkakunnalla, ja heidän olisi kätevää tehdä opintojaan etänä.

Isossa kuvassa koetaan tärkeäksi palata lähiopetukseen. Hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden kannalta on tärkeää, että päästään kohtaamaan kampuksella. Se on meille tärkeä prioriteetti."

Korkeakouluilla on autonomia päätökseen

Tartuntalaki sitoo korkeakouluja, mutta hallituksen antamat suositukset eivät. Linjaukset etä- ja lähiopetuksen välillä kuuluvat itsenäisesti korkeakouluille.

Useissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on koronarajoituksista vastaava ryhmä, joka tekee päätöksiä hallituksen suosituksiin, oman alueensa avin rajoituksiin ja omaan harkintaansa nojaten.

Korkeakoulujen linjaukset ovat kirjavia, mutta pääsääntöisesti maaliskuussa pyritään lähiopetukseen.

Voit keskustella jutusta 2.2. klo 23 asti.

.
.