Hyppää sisältöön

Uutuuskirja Afganistanista: Sotaa ei voi voittaa, jos ei tunne vihollista – Yhdysvallat jahtasi Osama bin Ladenin haamua kaksi vuosikymmentä

Yhdysvallat kävi Afganistanissa monin tavoin kaoottista sotaa, jolta puuttui alun jälkeen selvä tavoite, analysoi palkittu amerikkalaistoimittaja Craig Whitlock uudessa kirjassaan.

Taliban-hallinnon valtaan nousu on johtanut pakotteisiin ja vakavaan ruokapulaan Afganistanissa. Käteispulan vuoksi palkkoja jaetaan viljana Kabulissa. Viljasäkkejä vartioitiin Kabulissa 16. joulukuuta. Kuva: Maxim Shipenkov / EPA

– Minulla ei ole käsitystä siitä, keitä pahikset ovat, valitteli Yhdysvaltain puolustusministeri Donald Rumsfeld vuonna 2003, kaksi vuotta syyskuun yhdennentoista päivän terrori-iskujen ja lähes kahden sotavuoden jälkeen.

Presidentti George W. Bushin hallinnon puolustusministerin puuskahdus kävi ilmi hänen lähettämistään "lumihiutaleista", päivittäisistä viesteistä henkilökunnalle.

Lumihiutaleet ovat osa The Washington Post-lehden - lehden tutkivan toimittajan Craig Whitlockin haltuunsa saamaa salaista materiaalia, jota esitellään tammikuun lopussa suomeksi ilmestyneessä uutuuskirjassa Afganistanin sota – Pentagonin salaiset paperit (Docendo 2022).

Puolustusministerin tuskastunut lausahdus ei jäänyt ainoaksi. Sama epätietoisuus jatkui koko sodan ajan. Yhdysvallat liittolaisineen jahtasi Afganistanissa pahiksia, hahmottomia vastustajia.

Useasti palkittu toimittaja Craig Whitlock sanoo, että jälkiviisaus on jälkiviisautta, mutta Yhdysvaltain sotaretkessä riittää perattavaa.

"Ihmisille jaettiin Saudi-Arabian lipulla varustetulla jalkapalloja. Lippuun sisältyy uskontunnustus. Koraanin jakeen painaminen johonkin, mitä potkitaan jalalla, olisi loukkaus missä tahansa muslimimaassa."

Mirwais Yasini, afganistanilainen parlamentaarikko, Afganistanin sota -teoksessa

Vuonna 2001 sotilaallisella operaatiolla oli Yhdysvalloissa kotiyleisön tuki. Syyskuun terrori-iskut olivat järkyttäneet maailmaa. Al-Qaida lyötiin kuitenkin hajalle ja karkotettiin naapurimaihin puolessa vuodessa. Sen johtaja Osama bin Laden joutui piileskelemään vuosikausiksi.

Tämän jälkeen Talibanista tuli yhtäkkiä vihollinen.

– Juutuimme taistelemaan vihollista vastaan, jota emme ymmärtäneet. Ei tiedetty, kuka vihollinen on. Taliban ei herättänyt sympatiaa julman hallintonsa vuoksi, ihmisoikeuksien puutteen, naisten ja tyttöjen kohtelun vuoksi, arvioi Whitlock puhelinhaastattelussa Ylelle Washingtonista.

Washington Post -lehden tutkiva toimittaja Craig Whitlock sanoo, että yksi sodan myönteisiä saavutuksia on monipuolisen median syntyminen Afganistaniin. Nyt tiedotusvälineet ovat jälleen ahdingossa Taliban-hallinnon rajoitusten vuoksi. Kuva: Marvin Joseph / The Washington Post

Presidentti Bush lähti rankaisemaan syyskuun iskujen tekijöitä

Al-Qaidaa ja Talibania yhdisti ääri-islamistinen ideologia, mutta siinä missä Al-Qaida pyrki iskuillaan luomaan epävakautta eri puolilla maailmaa, Taliban oli julma paikallinen verkosto. Syyrian sodan jälkimainingeissa Afganistanissa on vahvistumassa myös Isis-äärijärjestö.

Craig Whitlock sai tiedonvapauteen perustuvien asiakirjapyyntöjen nojalla haltuunsa muun muassa sodan ongelmia käsitelleen Lessons Learned -taustaraportin nauhoitteita ja haastatteluja.

Afganistan jäi syrjemmälle, kun resursseja, joukkoja ja huomiota suunnattiin vuonna 2003 alkaneeseen Irakin sotaan. Ajoittain operaatioilla oli jopa yhteinen johto. Afganistanissa ei ollut pitkän tähtäimen strategiaa. Craig Whitlocki kärjistää "Irakin sodan olleen Afganistanin sodan suurin virhe".

Kolme presidenttiä kertoo Yhdysvaltain vetäytymisestä Afganistanista.
Kolme Yhdysvaltain presidenttiä kertovat Afganistanista vetäytymisestä.

Amerikkalaiset miettivät vuodesta toiseen, miksi hajanaisena ryhmänä pidetyt heimosoturit jaksoivat pitää yllä vastarintaa..

Yksi keskeinen virhearvio on Whitlockin mielestä se, että myös Taliban sivuutettiin poliittisena toimijana täysin ja haluttiin uskoa, että verkosto oli lyöty. Paradoksaalisesti vastustajien suosiminen vahvisti Talibania.

– Esimerkiksi suuressa Bonnin jälleenrakennuskokouksessa joulukuussa 2001 neuvottelupöytään kelpasivat kaikki Talibania vastustavista Pohjoisen liiton sotapäälliköistä entisen kuninkaan Muhammad Zahir Šahin tukijoihin, Whitlock sanoo.

Obama juuttui vuoriston maasotaan

Demokraattipresidentti Barack Obama päätyi – lupauksistaan huolimatta – vetäytymisen sijaan laajentamaan sotaa. Afganistanissa oli enimmillään liittolaisjoukot mukaan lukien 150 000 sotilasta.

Vuosina 2009–2017 presidenttinä toimineen Obaman hallinnossa laskeskeltiin, että tilanne vakautettaisiin vahvistamalla Afganistanin hallitusta ja sen omia turvallisuus- ja asevoimia. Irakista poiketen Afganistaniin ei menty ensisijaisesti perustamaan demokratiaa vaan etsimään terroristeja.

Afganistanin ensimmäinen presidentti Hamid Karzai oli lännelle sopiva keulakuva, Yhdysvalloissa opiskellut johtaja oli toivoa herättävä hahmo vuosikymmenien taistelujen jälkeen. Vuoden 2004 vaalien jälkeen kaikki näyttikin sujuvan suhteellisen hyvin.

Toiveikkuus haihtui pian. Tukidollareita jaettiin löyhäkätisesti. Suuret määrät avustusrahaa päätyivät aivan muualle, kuin oli tarkoitettu. Avustushankkeet epäonnistuivat usein ja Afganistan alkoi korruptoitua, kun jaossa oli suuret määrät rahaa.

"Amerikkalaiset eivät olleet välittäneet kysyä afganistanilaisilta talon designista. Poliisipäällilkkö ei edes osannut avata ovea. Hän ei ollut nähnyt sellaista ovenkahvaa. Siinä tiivistyi minun Afganistan-kokemukseni."

Douglas Lute, kenraaliluutnantti, Afganistanin sota -teoksessa

Korruptio murensi sotaan väsyneiden ihmisten luottamusta heimopäälliköiden hallitsemassa maassa, jolle demokratia oli vieras.

– Vuoden 2009 vaaleissa Karzai vei vilpillä voiton. Kun huijausta katsottiin sormien läpi ja Karzain annettiin jatkaa, orastava usko demokratiaan katosi, Whitlock analysoi.

Samana vuonna taisteluissa kuoli toistatuhatta afganistanilaista siviiliä (siirryt toiseen palveluun) ja yli 500 ulkomaalaista sotilasta. (siirryt toiseen palveluun) Julkisuudessa vakuuteltiin voiton häämöttävän, vaikka viestit kentältä kertoivat päinvastaista.

Trump kutsui vihollisen neuvottelupöytään

Republikaanipresidentti Donald Trump oli vaalikampanjassaan lupaillut joukkojen kotiuttamista. Myös hän joutui vuonna 2017 alkaneella virkakaudellaan tunnustamaan sodan karuja lainalaisuuksia.

Operaatio on helpompi aloittaa kuin viedä päätökseen. Obama oli kasvattanut maajoukkoja, nyt Trump lisäsi ilmaiskuja.

– Presidentille oli todennäköisesti kerrottu, että Afganistanin hallitus saattaa romahtaa ja uusia iskuja voi tulla. Tämä ristiriita repi presidenttiä, sodan lopettamisen sijasta taistelut kiihtyivät, Whitlock sanoo.

Presidentti Trump avasi kuitenkin yllättäen polun, jota kansainvälinen yhteisö joutui nyt askeltamaan. Hän kutsui verkoston suoriin neuvotteluihin.

Afganistanista vetäytyminen siirtyi kuitenkin vielä seuraavalle Yhdysvaltain johtajalle.

Afganistanilaisia siviijejä yrittää päästä pakenemaan maasta Talibanin valtaannousun jälkeen. Kuva Kabulin lentokentältä 26. elokuuta 2021.

Biden ei yrittänytkään vakuuttaa voittoa

Kun presidentti Joe Biden lopetti Afganistanin operaation, lähtö vaikutti hätiköidyltä ja huonosti valmistellulta. Kuvat kiitoradalla juosseista, lentokoneeseen pyrkivistä ihmisistä jäivät mieleen kesältä 2021.

Toimittaja Craig Whitlock sanoo, että toisin kuin edeltäjilleen, Bidenille Afganistan oli tuttu senaattori- ja varapresidenttikausilta. Hän oli vieraillut Afganistanissa useasti.

– Presidentti Biden myönsi tosiasiat. Hän ei yrittänyt vääntää lopputulosta voitoksi, vaan sanoi,että Yhdysvallat oli saavuttanut Afganistanissa tavoitteensa jo kauan sitten, kun se oli tuhonnut Al-Qaidan tukialueen.

Sitä Bidenin hallintokaan ei osannut ennakoida, miten nopeasti maa vaipui sekasortoon ja miten vaivatta Taliban otti vallan.

Afganistanin sota -teoksen suomennoksen jälkisanat on laatinut Maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessori Antti Paronen.

Hän lainaa kirjoituksessaan presidentti Trumpin kansallisen turvallisuuden neuvonantajaa, kenraaliluutnantti H.R. McMastersia. McMasters arvioi, että länsiliittouman strategia Afganistanissa epäonnistui, koska se laadittiin sille pohjalle, mitä Afganistanissa haluttaisiin tehdä, eikä niinkään sille, mitä tilanne alueella vaati.

"Veljekset olivat luoneet kukoistavan bisneksen. Talibaniin kuulunut veli räjäytti amerikkalaisprojekteja. Sitten toinen veli laskutti asiasta tietämättömiä amerikkalaisia niiden uudelleen rakentamisesta."

Safiullah Baran, USAIDIN projektijohtaja, Afganistanin sota -teoksessa

Myös Craig Whitlock arvioi, että operaatio kärsi koko jatkumisensa ajan tiedustelutiedon ja paikallisten olojen tuntemuksen puutteesta. Yhdysvalloilla ei ollut lähetystöä Afganistanissa vuosiin, ei historiaa eikä kontakteja. Alueelle lähetettyjen siviilien ja sotilaiden kierto oli nopeaa.

– Käytiin yhden sodan sijasta useita sotia vuosi kerrallaan, koska oltiin koko ajan lähdössä.

Lue myös:

200 vuotta Afganistanin historiaa kolmessa minuutissa
200 vuotta Afganistanin historiaa kolmessa minuutissa
.
.