Hyppää sisältöön

Analyysi: Perussuomalaisten saama isku näyttää vakavalta – pääministerikisasta tulossa Orpon ja Marinin kaksintaistelu

Keskustan eduskuntavaalikannatus polkee paikallaan hyvästä aluevaalimenestyksestä huolimatta. Perussuomalaisten kannatus sai vaaleissa iskun, joka voi heijastua tulevaan hallituspohjaan, kirjoittaa politiikan toimittaja Jyrki Hara.

Kokoomuksen Petteri Orpo ja SDP:n Sanna Marin kamppailivat menestyksestä aluevaaleissa. Reilun vuoden kuluttua vuorossa ovat eduskuntavaalit. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Ylen tuore kannatusmittaus on monella tapaa kiinnostava ja osittain yllättäväkin.

Aluevaalien oltua ja mentyä Taloustutkimuksen toteuttaman kyselyn vastaajilta kysyttiin jälleen, minkä puolueen tai ryhmittymän ehdokasta he äänestäisivät, jos eduskuntavaalit olisivat nyt.

Aluevaalien tuloksen (siirryt toiseen palveluun) saattoi silti odottaa heijastuvan mittaukseen. Ja totta tosiaan: aluevaaleissa alisuoriutuneet perussuomalaiset ja vihreät ovat menettäneet myös eduskuntavaalikannatustaan, ensin mainittu tuntuvasti.

Moni kannattaja näyttää hypänneen tappion kokeneen kyydistä.

Toisaalta Annika Saarikon johtaman keskustan onnistunut vaalikampanja ja mainio aluevaalimenestys eivät näy tuoreessa kannatuspylväässä juuri mitenkään. 12,7 prosenttia on tältä vaalikaudelta tuttu, keskustaväkeä masentava kannatuksen taso.

Aluevaalit olivat sittenkin jotakin ihan uutta ja erikoista: teemoineen ne sopivat juuri keskustalle kuin nenä päähän, mutta puolueen uusi nousu suurimpien joukkoon vaatisi paljon muutakin.

Ylen kyselyn tausta-aineistosta selviää, että vaalipäivän jälkeen tehdyissä haastatteluissa keskustan kannatus on hieman korkeampaa kuin vaalia ennen. Vasta tulevat mittaukset näyttävät, kantaako tämä hentoinen aluevaalinoste pysyvämmäksi kannatuksen vahvistumiseksi.

Kuva: Ilkka Kemppinen / Yle

Perussuomalaiset suurten kysymysten äärellä

Perussuomalaiset menettää peräti 3,3 prosenttiyksikköä kannatuksestaan Ylen edelliseen eduskuntavaalikannatusta mitanneeseen kyselyyn verrattuna.

Se on paljon.

Puoli vuotta sitten Jussi Halla-ahon seuraajaksi valittu Riikka Purra ilmoitti ensi töikseen tavoittelevansa pääministerin paikkaa seuraavalla hallituskaudella.

Puolueen kannatus pysyikin hyvällä tasolla monen kuukauden ajan puheenjohtajavaihdoksen jälkeen. Se tulkittiin merkiksi paitsi Purran onnistumisesta, myös puolueen perussanoman kantavuudesta: suosio ei ollut vain Halla-ahon henkilökohtaisesta karismasta kiinni.

Mutta tammikuun aluevaalien kynnyksellä perussuomalaisten taivas tummeni. Aluevaalikannatuksesta katosi äkkiä monta prosenttiyksikköä ja Purran esiintymiseen vaalitenteissä alettiin kiinnittää kriittistä huomiota.

Vaaleissa perussuomalaiset jäivät yhdentoista prosentin tulostasolle. Purran reaktiot tappioon olivat kitkerän oloisia.

Perussuomalaisten kannatus on vajonnut koko tammikuun ajan, kertovat Ylen mittauksen taustatiedot. Aluevaalien teemat eivät istuneet puolueen yleispoliittisiin painotuksiin, eikä äänestäminen kiinnostanut sen kannattajakuntaa.

Jos tuon kannattajakunnan into poliittiseen vaikuttamiseen on pysyvämmin väljähtänyt, puolue on vakavissa ongelmissa reilu vuosi ennen eduskuntavaaleja. Pääministerin paikka jää näillä lukemilla saamatta ja oppositioura todennäköisesti jatkuu.

Silti on hyvä muistaa, että juuri perussuomalaisten kannatus on vaihtelulle altista. Puolueen suosio lähti viime eduskuntavaalien alla niin kovaan nousukiitoon, että suurimman puolueen ja hallituksen muodostajan asema oli jo hyvin lähellä.

Vaalivuoden 2019 lopussa peräti 24,3 prosenttia vastaajista ilmoitti Ylen mittauksissa kannattavansa perussuomalaisia. Nyt kannatus on melkein kymmenen prosenttiyksikköä pienempi, mutta potentiaalia myös uudelle nousulle siis löytyy.

Kolmen sijaan kaksi suurta

Yksi tulkintakulma aluevaalien tulokseen on ollut havainto kolmen suuren paluusta. Vanha voimakolmikko kokoomus, SDP ja keskusta nousivat yli muiden usean prosenttiyksikön erolla.

Varsinkin demarit näyttivät olevan tästä hyvillään. SDP:ssä toivotaan keskustan vaalimenestyksen rauhoittavan ahdistuneisuuteen taipuvaista hallituskumppania.

Mutta mitä tuleviin eduskuntavaaleihin ja taisteluun pääministerin paikasta tulee, uusi kannatusmittaus viittaa kuitenkin kaksintaisteluun. Sekä kokoomus että demarit olisivat vaalivoittajia, jos kyseessä olisi oikea vaalitulos.

Perussuomalaiset ja keskusta kokisivat vaalitappion ja jäisivät reilusti kärkikaksikon taakse. Asetelmasta voisi olla tuloksena sinipunahallitus.

Jäljellä olevalla hallituskaudella oppositiopuolue kokoomus ja hallitusta johtava SDP tulevat iskemään tiukasti yhteen talouspolitiikasta. Petteri Orpon kokoomusta talouspuheen nousun politiikan keskiöön on jo nähty hyödyttävän, mutta Sanna Marin lienee tahollaan valmis tuliseen taisteluun pääministerikautensa jatkamiseksi.

Hallituksen sisäiseltä painiltakaan ei vältytä. Jo alkavan kevään menokehys- ja ilmastoväännöissä kannatusahdinkoaan kipuilevat paitsi keskusta, mitä suurimmissa määrin myös vihreät.

Vihreiden kannatus on kyselyssä 9,7 prosenttia.

Vaikka pudotusta edelliseen kyselyyn on vain 0,3 prosenttiyksikköä, lukema merkitsee paitsi jatkoa vihreiden suosion pitkään jatkuneelle alavireelle myös symbolisen kipurajan rikkoutumista.

Viime vuosikymmenen puolivälissä oppositiokaudella alkanut vihreiden kannatuksen vahvistuminen on sulanut kokonaan pois. Korkeimmillaan kannatus ylsi yli 17 prosentin tasolle alkusyksyllä 2017.

Alle 10 prosentin kannatus on mitattu puolueelle edellisen kerran keväällä 2015.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella perjantaihin kello 23:een saakka.

Lue lisäksi:

.
.