Hyppää sisältöön

Maitoautojen tankit täyttyvät jo lähivuosina dieselin sijasta uusiutuvilla polttoaineilla – silti suurin osa maidontuotannon päästöistä syntyy tiloilla

Maidonkeruu tiloilta meijereille tapahtuu tulevina vuosina yhä enemmän biopolttoaineilla kulkevilla ajoneuvoilla. Esimerkiksi Valio tähtää siihen, että jo reilun kymmenen vuoden kuluttua yrityksen koko kuljetuskalusto käy uusiutuvilla polttoaineilla.

Biokaasu on -160-asteista, joten sen tankkaaminen vaatii erityistä tarkkaavaisuutta. Tankkaajan on suojauduttava kaasuroiskeilta, sillä ne aiheuttaisivat heti paleltumavamman. Kuva: Pasi Takkunen / Yle

Pakkanen tekee pientä kiusaa, kun liikenneyrittäjä, alavutelainen Pentti Ahopelto tankkaa yrityksensä upouuteen maitoautoon polttoainetta Seinäjoella Etelä-Pohjanmaalla. Dieselin sijaan tankki täyttyy nesteytetystä biokaasusta, jota on valmistettu teollisuuden ja kotien jätteistä.

Tarkan puhdistuksen jälkeen liittimet naksahtavat pakkasaamunakin paikoilleen, ja tankki täyttyy biokaasukiloista, ei litroista.

Biokaasun tankkaaminen on tarkka ja huolellisuutta vaativa toimenpide. Ahopelto seisoo varmuudeksi koko kymmenminuuttisen tankkauksen ajan käsi hätästop-napilla.

Liikenneyrittäjä katsoo ennen tankkausta myös tuulen suunnan sekä suojaa kasvonsa ja kätensä mahdollisilta roiskeilta.

– Kaasu on miinus 160 -asteista, joten paleltumavammahan siitä tulee, jos tätä pääsee iholle.

Valion kuljetusyrittäjillä on nyt viisi biokaasuautoa maitoreiteillä. Uusimmalla niistä liikenneyrittäjä Pentti Ahopelto kerää maitoa eteläpohjalaistiloilta Valion Seinäjoen tehtaalle. Kuva: Pasi Takkunen / Yle

"Pidempään pitää ajaa"

Ahopelto Oy on kolmen veljeksen jo kolmannessa polvessa omistama eteläpohjalainen kuljetusliike. Toimeksiantajansa Valion innoittamana veljekset päätyivät biokaasuauton hankintaan. Investointi nieli noin 50 000 euroa diesel-käyttöistä autoa enemmän.

– Hiukan pidempään autolla pitää ajaa, jotta se tienaa itsensä takaisin, Pentti Ahopelto toteaa.

Biokaasuautot yleistyvät maidonkeruussa tiloilta meijereille

Ahopelto ei vielä osaa sanoa, kuinka paljon ja millä nopeudella hankintahintaa saadaan takaisin tankkausasemalla. Maitoauto tankataan joka ikinen päivä, parhaina kaksi kertaa.

– Nyt on vasta kolmas viikko menossa. Täyden kuukauden jälkeen tiedetään, missä mennään. Mielenkiintoista nähdä, millaisia laskuja tulee.

Pentti Ahopelto on ollut tyytyväinen uuteen menopeliinsä.

– Erittäin positiiviset kokemukset ovat moottorin ja auton vedon puolesta, vaikka moottorin teho onkin vähän diesel-vetoista alhaisempi.

Suurin osa hiilipäästöistä syntyy tiloilla

Valion uusimmalla biokaasuautolla kerätään vuorokaudessa Seinäjoen tehtaalle noin 90 000 litraa maitoa 40 tilalta. Lapualaisen Antti Saaren maitotilalla auto käy joka toinen päivä, ja silloin meijerille lähtee noin 10 000 maitolitraa.

– Ilolla otettiin vastaan uutinen yrittäjän hankkimasta biokaasuautosta. Hienoa, että käytetään kotimaista ja uusiutuvaa polttoainetta, maidontuottaja tuumaa.

Meijeriyhtiöissä kautta maan tavoitellaan hiilineutraalia maidontuotantoa. Valiolla tähtäin on vuodessa 2035. Yritys laskee, että biokaasuauto pienentää maidon keräilyn hiilijalanjälkeä noin 90 prosenttia dieseliin verrattuna.

Valio tähtää siihen, että jo reilun kymmenen vuoden kuluttua sen koko kalusto käy biokaasulla tai muilla uusiutuvilla polttoaineilla. Yksi kaasun vaihtoehto voi olla vety.

Kyllä meidän tuottajien vastuulla on paljon.

Antti Saari

Suurin osa maidontuotannon hiilipäästöistä syntyy kuitenkin tiloilla. Antti Saaren navetassa on noin 170 lehmää, ja maidontuottaja on laskenut oman tilansa päästöt ja tekee töitä niiden alentamiseksi.

– Kyllä meidän tuottajien vastuulla on paljon, maitotilallinen myöntää.

Saaren mukaan hiilipäästöjen pienentämisessä on jo tehty paljon, mutta paljon pitää vielä tehdäkin. Hän uskoo Valion asettamaan vuoden 2035 tavoitteeseen.

– Tällä hetkellä Suomessa maidon hiilijalanjälki on jopa alle puolet kansainvälisestä keskiarvosta. Viime vuonna meidän tilan päästöt olivat vielä vähän Suomen keskiarvojen alapuolella.

Antti Saari muistuttaa, että nurmen viljely on Suomessa vahvuus taistelussa hiilipäästöjä vastaan.

– Nurmiviljely on se tärkein asia. Kasvaessaan nurmi sitoo ilmakehästä hiiltä. Nurmen viljelyä tehostamalla ja turvepeltojen viljelyä parantamalla pystytään pienentämään hiilipäästöjä. Myös lehmien ruokinnassa voidaan käyttää aineita, jotka pienentävät niiden metaanipäästöjä.

Antti Saaren maitotilalla Lapualla maitoauto käy joka toinen päivä. Meijerille lähtee kerralla noin 10 000 maitolitraa. Kuva: Pasi Takkunen / Yle

Maatilojen lannat polttoaineen raaka-aineiksi

Maatilojen omat biokaasulaitokset yleistyvät verkalleen. Muun muassa Valion maitoreiteillä kulkevista viidestä biokaasuautosta yksi auto kulkee paineistetulla lantabiokaasulla. Se tankkaa Vuorenmaan maitotilalla Haapavedellä Pohjois-Pohjanmaalla.

Myös meijeriyhtiö Arla ilmoitti juuri yhteistyökuviosta, jolla Tikan maatilan lannasta (siirryt toiseen palveluun) aiotaan jalostaa ja jakaa biopolttoainetta Kurikassa Etelä-Pohjanmaalla.

Arlalta kerrotaan, että yrityksen maidonkeruuauto tankkaa jatkossa nesteytetyn biometaanin samalla, kun se noutaa maidon Tikan luomutilalta Hämeenlinnan meijeriinsä.

Myös valiolaisella Saaren maitotilalla Lapualla on pohdittu lannan hyödyntämistä. Laskelmiakin on tehty, mutta niitä ei ole vielä saatu kannattaviksi.

– Toistaiseksi meillä tuotettua biokaasua olisi ollut mahdollista käyttää vain tilan sähköntuotannossa. Näkisin, että sitten vasta, kun kaasua voidaan hyödyntää myös liikennepolttoaineena, sen tuotanto omalla tilalla saadaan maksuun, Antti Saari miettii.

Saari uskoo, että tilan oma biokaasulaitos toteutuu vielä tämän vuosikymmenen aikana.

Jatko riippuu tankkausasemien rakentumisesta

Valio otti ensimmäisen biokaasulla toimivan maitoauton käyttöön Riihimäen alueella vuonna 2019. Riihimäen, Haapaveden ja Seinäjoen lisäksi Valion biokaasuautot kulkevat myös Oulun ja Jyväskylän seuduilla.

– Seuraava auto sijoitetaan todennäköisesti Itä-Suomeen. Seinäjoen seudulle saataneen uusi auto todennäköisesti vuoden 2023 lopulla, arvioi Valion maidonkeräilystä ja kuljetuksista vastaava logistiikkapäällikkö Petteri Laine.

Se ei riitä, että kaasutankkausasemia perustetaan suurimpien kaupunkien läheisyyteen, vaan niitä pitää saada ympäri Suomea.

Petteri Laine

Se, mihin tahtiin maidonkeräilyn kalusto vaihtuu uusiutuvilla polttoaineilla käyviksi, riippuu etenkin tankkausasemien yleistymisestä.

– Mennään askel kerrallaan. Ajoneuvotekniikkakin vielä odottaa sitä, että raskaampaan painoluokkaan tulee soveltuvia kaasuautoja. Toinen juttu on tankkausinfra. Se ei riitä, että kaasutankkausasemia perustetaan suurimpien kaupunkien läheisyyteen, vaan niitä pitää saada ympäri Suomea, Petteri Laine arvioi.

Lue myös:

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun perjantaihin 4.2. kello 23:een saakka.

.
.