Hyppää sisältöön

Hallitus haluaa kansalaisen velat kuriin: Ei velkakattoa, taloyhtiölainoilla kikkailu kuriin – "Voittajia voisivat olla ensiasunnon ostajat"

Kysyimme kolmelta asuntomarkkinoiden asiantuntijalta, millaisia vaikutuksia valtiovarainministeriön ehdotuksilla olisi.

Ehdotus voisi vaikuttaa uudisrakentamisen trendeihin. Kuvassa Kalasataman pilvenpiirtäjiä Helsingissä. Kuva: Sakari Piippo / Yle

Valtiovarainministeriössä on pähkäilty nelisen vuotta keinoja, joilla suitsia suomalaisten kasvavaa velkataakkaa. Nyt ehdotukset ovat kasassa ja lakiluonnos lausuntokierroksella.

Lakiluonnoksessa ei ehdoteta ensiasunnon ostajia kasvukeskuksissa säikäyttänyttä velkakattoa, joka rajoittaisi kotitalouksien veloille ylärajan vuositulojen pohjalta.

– Mielestäni se on positiivinen uutinen, ettei velkakattoa ole tulossa. Se olisi mahdollisesti eriarvoistanut ensiasunnon ostajien mahdollisuuksia, toteaa OP-Ryhmässä henkilöasiakkaiden rahoituksen ja asumisen palveluiden johtaja Kaisu Christie.

OP-Ryhmän Kaisu Christien mukaan ensiasunnon ostajille myös suunnitteilla olevat asp-uudistukset ovat hyvä uutinen. Kuva: Retu Liikanen / Yle

Velkakaton sijaan ministeriö ehdottaa muun muassa näitä keinoja:

  • Asuntolainan takaisinmaksuun 30 vuoden aikaraja, pankeille varaa harkita poikkeuksia
  • Uudisrakentamisen taloyhtiölainan osuus enintään 60 prosenttia uudiskohteen velattomasta hinnasta
  • 30 vuoden maksuaika myös uudisrakentamisen taloyhtiölainoihin, viisi ensimmäistä vuotta ilman lyhennysvapaita

Ehdotuksissa näkyy huoli siitä, että suomalaisten laina-ajat pitenisivät. Lakiluonnos sisältää myös muutoksia kulutusluottojen valvontaan ja varautumista asuntomarkkinoille mahdollisesti pyrkiviin uudenlaisiin luotottajiin.

Oikeusministeriö puolestaan työstää positiivista luottorekisteriä, joka auttaisi hahmottamaan lainanhakijoilla jo olevaa vippi- ja luottotaakkaa.

Hallituksen on tarkoitus antaa lopullinen lakiesitys eduskunnalle toukokuussa. Lakimuutokset tulisivat voimaan heinäkuussa 2023.

Alla oleva graafi näyttää, kuinka kotitalouksien velkamäärä on kasvanut. Suurin osa potista on asuntolainaa.

Ei suuria muutoksia – paitsi taloyhtiölainojen velkavipuun

OP:n Kaisu Christie ei näe ministeriön ehdotusten tuovan suuria muutoksia tavallisille asuntolainan hakijoille tai ensiasunnon ostajille.

– Kolmenkymmenen vuoden laina-aika on asunnon ostajalle harvinaisempi kuin kahdenkymmenen vuoden. Mutta taloyhtiölainat ovat varmaankin sellainen asia, joka mietityttää rakennuttajia ja asuntosijoittajia.

Lakiluonnoksen ehdotukset voisivat auttaa ihmisiä hahmottamaan taloyhtiölainojen todellisia kustannuksia ja hillitä ylilyöntejä, arvioi asuntoluotoittaja Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus.

Jos taloyhtiölainaa saisi yhä olla 60 prosenttia uudiskohteen hinnasta, kyse ei olisi pikkusummasta, arvioi Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus. Kuva: Retu Liikanen / Yle

Suurin vaikutus osuisi uudisrakentamisen taloyhtiölainoista ja niiden pitkistä lyhennysvapaista hyötyviin asuntosijoittajiin, sillä kiristykset veisivät myös heidät jatkossa hakemaan enemmän pankkirahoitusta uusiin hankintoihin, eli samoihin stressitesteihin muiden kanssa.

– Uudiskohteista entistä suurempi osa päätyisi oman asunnon ostajille ja siten uudistuksen voittajia voisivat olla ensiasunnon ostajat, häviäjiä tietyt hauraat asuntosijoittajat, Brotherus uumoilee.

Vaikutus asuntomarkkinoihin ei silti olisi dramaattinen, Brotherus korostaa.

– Toki tietyt rakennusyhtiöt, jotka ovat nojanneet uudisasuntolainojen veroetua hyödyntäviin asuntosijoittajiin, voivat joutua etsimään uusia asiakkaita ja siinä voi tulla hetkellinen murrosaika.

Alla oleva graafi näyttää, miten taloyhtiölainat nimenomaan uudiskohteissa ovat kasvaneet.

Ovatko ison velkavivun asuntosijoittamisen kissanpäivät nyt siis ohi?

– Ehkä voi sanoa, että se kaikkein villein velkavivulla asuntosijoittamisen aika alkaa olla ohi, Brotherus tuumaa.

OP:n Kaisu Christie uumoilee, että ehdotus voisi vähentää uudisrakentamisen nykyistä, sijoittajavetoista miniyksiötrendiä.

– Toivottavasti uudistus tukisi suuntaa, jossa rakennettaisiin enemmän vähän isompiakin asuntoja rakennettaisiin enemmän. Niille on suuri kysyntä.

Molemmat näkisivät mielellään hieman joustovaraa uudiskohteiden taloyhtiölainoihin ehdotetun lyhennyskiellon alkuvaiheessa.

Vuokraturvan Metsola: Muutokset portaittain

Vuokraturvan toimitusjohtaja ja asuntosijoittaja Timo Metsola näkee uudiskohteiden taloyhtiölainoihin esitetyt rajoitukset lähtökohtaisesti oikeasuuntaisina, koska niillä olisi ylikuumenemisen riskiä hillitseviä vaikutuksia.

Vuokraturvan toimitusjohtaja Timo Metsola painottaa, että muutosten tulisi tapahtua portaittain. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Metsola jopa kiristäisi uudiskohteiden taloyhtiölainan maksimiosuudeksi 50 prosenttia asunnon velattomasta hinnasta. Mutta muutokset pitäisi tehdä hänen mukaansa portaittain ja siirtymäajalla, jotta niistä ei seuraisi lieveilmiöitä.

– Tyypillisesti ennen suuria kiristyksiä tapahtuu loppukiri, jossa kaikki yrittävät toimia. Ja rajoituksen jälkeen tulee hiljentyminen. Seuraukset voivat olla arvaamattomia, ja siksi tällaista pitäisi välttää.

Metsolan mukaan asuntosijoittajat eivät ole aiheuttaneet Suomessa kriisejä, etenkään koska velaksi sijoittaminen ei ole ollut vielä pitkään näin suosittua.

– Nyt on kuitenkin eletty kovaa asuntosijoittamisbuumia, että meillä on sen verran paljon isolla lainalla sijoitusasuntoja hankkineita, että markkinoille voisi aiheutua ongelmia, jos heistä moni päättäisi yrittää myydä yhtä aikaa.

Samalla Metsola muistuttaa, että vain pieni osa koko taloyhtiölainakannasta on suurilla taloyhtiölainoilla pelaavilla asuntosijoittajilla.

Lue myös:

.
.