Hyppää sisältöön

Helsingissä on koti, jossa on oma alttarikomero ja kymmeniä Schjerfbeckin teoksia – katso miltä uudistuneessa Villa Gyllenbergissä näyttää

Helsingin Kuusisaaressa sijaitseva Villa Gyllenberg on käynyt läpi kasvojenkohotuksen. Museosta on tullut niin suosittu, että sitä piti laajentaa.

Villa Gyllenberg peruskorjattiin viime vuonna, ja nyt museo on taas avoinna yleisölle.
Villa Gyllenberg peruskorjattiin viime vuonna, ja nyt museo on taas avoinna yleisölle.

Otaniemen ja Munkkiniemen väliin jäävä Kuusisaari on tuttu eri maiden suurlähetystöistä, ja siellä pitää majaa myös Didrichsenin taidemuseo. Pitkulaisella saarella on myös vähemmän tunnettu helmi: Ane ja Signe Gyllenbergin kotimuseo Villa Gyllenberg.

Se peruskorjattiin viime vuonna, ja nyt museo on taas avoinna yleisölle. Korjauksen yhteydessä kohteeseen rakennettiin uusi sisäänkäynti. Laajennusosa oli tarpeen, sillä museon kävijämäärä on kymmenkertaistunut kymmenen viime vuoden aikana. Ennen peruskorjausta museossa vieraili 30 000 ihmistä vuoden aikana.

Japanilainen posliinimaljakko Meiji-kaudelta (1880–1920-luku). Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Helene Schjerfbeck oli Ane Gyllenbergin lempitaiteilija, ja kokoelmaan kuului jo pariskunnan elinaikana 26 Schjerfbeckin teosta. Nyt niitä on lähes neljäkymmentä. Yleisö tulee museoon pitkälti Schjerfbeck-kokoelman perässä.

– Schjerfbeck on yleisön suosikki. Olemme ostaneet välillä takaisin teoksia, jotka ovat alun perin kuuluneet Gyllenbergin kokoelmaan. Nämä Schjerfbeckit ovat menneet aikoinaan eteenpäin esimerkiksi perinnön kautta, museon intendentti Lotta Nylund sanoo.

Gyllenbergeillä oli kaksi tytärtä.

Rantatontilla sijaitseva, vuonna 1938 valmistunut kotimuseo edustaa arkkitehtuuriltaan ajan muoti-ilmiötä. Varakas herrasväki halusi rakennuttaa edustuskotinsa historialliseen tyyliin 1930-luvulla, vaikka funktionalismi kolkutti jo ovella.

– Asiaan kuului, että edustuskodissa on antiikkihuonekaluja, vanhaa taidetta ja kodin tyyli on klassinen. Modernismi löi laajemmin läpi näissä näissä piireissä vasta toisen maailmansodan jälkeen, Nylund kertoo.

Ennen remonttia Villa Gyllenbergistä löytyi rullalla ollut vanha maalaus. Se on korkeatasoinen kopio Guido Renin teoksesta Fortuna. Kopio on noin 1840-luvulta ja tekijä tuntematon. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Pankkiirina vaurastunut Ane Gyllenberg aloitti taiteen keräämisen 1920-luvulla, ja apuna toimi etenkin alussa taidekauppias Gösta Stenman. Hän oli Suomen tunnetuin taidekauppias, joka “löysi” Schjerfbeckin ja toimi tämän galleristina.

Vanhaan taiteeseen ihastunut Gyllenberg vaihtoi tyyliä 1950- ja 1960-luvuilla ja alkoi hankkia silloista nykytaidetta. Nämä teokset eivät päätyneet koskaan klassisen kodin seinille. Ne odottivat varastossa siihen asti, kunnes kodin yhteyteen valmistui uusi galleriatila. Se otettiin käyttöön vuonna 1980 Gyllenbergien kuoleman jälkeen.

Ane ja Signe Gyllenberg lahjoittivat museokiinteistöt ja taidekokoelmansa säätiölle 1960-luvun jälkipuolella. Kyseinen säätiö pyörittää Villa Gyllenbergiä.

Tällaisessa rintakuvapatsaassa (rintakuvarelikvaario) pidettiin pyhäinjäännöstä, jota saattoi tarkastella patsaassa olevasta aukosta. Kohde ehkä 1700-luvulta. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Ane Gyllenberg loi omaisuutensa tyhjästä

Ane Gyllenberg (1891–1977) oli monella tavalla erikoinen hahmo. Hän loi omaisuutensa lähes tyhjästä, vaikka oli käynyt vain vähän kouluja. Taiteen keräämisen ohella Gyllenberg kunnostautui hyväntekijänä ja perusti lääketieteen tutkimussäätiön. Vanhan, perityn rahan suomenruotsalaisissa piireissä häntä pidettiin nousukkaana. Gyllenbergit on ruotsalainen aatelissuku, mutta Ane Gyllenberg korosti suomalais-isänmaallisuuttaan. Suomen kansalaisuuden hän sai vasta vuonna 1937.

Ane Gyllenberg oli vapaamuurari. Se näkyy talon lasimaalauksessa, joka on 1930-luvulta. Kuvassa vapaamuurarien symboli eli suorakulma ja harppi. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Gyllenberg liittyi suojeluskuntaan vuonna 1918 ja oli ajan hengen mukaan lisäksi teosofi, antroposofi, vapaamuurari ja harras kristitty, jota kiinnostivat Rudolf Steinerin opit sekä esoteerisuus. Sillä tarkoitetaan pienen piiriin salatietoa.

– Tällainen ei ollut siihen aikaan mitenkään kummallista, Nylund toteaa.

Apsis (apsidi) eli pyöreä huoneen pääty Gyllenbergien edustuskodissa. Se on täynnä uskonnollista taidetta ja esineitä. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Villa Gyllenbergissä on paljon uskonnollisia esineitä ja yksi kotitalon kiinnostavista ulottuvuuksista liittyy sekin uskonnollisuuteen. Taloon on rakennettu puoliympyrän muotoinen tila. Apsidi eli alttarikomero on tuttu kirkoista. Se oli Villa Gyllenbergin uskonnollinen huone esineineen ja kirjoineen.

Talon tapahtumista on jäänyt jälkipolville vain vähän tietoa.

– Yksityiselämästä ei ole valitettavasti jäänyt jäljelle paljoakaan lähteitä, joten tiedämme siitä loppujen lopuksi hyvin vähän, Nylund toteaa.

Lotta Nylund on Villa Gyllenbergin intendentti. Talon pienen salongin verhot (kuvassa) teetettiin peruskorjauksen yhteydessä Englannissa. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 6.2. klo 23:een asti.

.
.